Materiaalipankki - CLT-levyillä ratkaisuja raskaskoneiden kulkukelpoisuuden haasteisiin metsissä (CLTmetsä)

CLT-levyillä ratkaisuja raskaskoneiden kulkukelpoisuuden haasteisiin metsissä (CLTmetsä)

CLT-levyillä ratkaisuja raskaskoneiden kulkukelpoisuuden haasteisiin metsissä

Hankkeen taustalla on tarve vastata suurten metsäteollisuusinvestointien aiheuttamaan kasvavaan tarpeeseen ympärivuotisessa puunkorjuussa. Venäjän puuntuonnin vähentyminen kohdistaa paineita omavaraisuuteen raakapuun saatavuudessa. Ilmastonmuutos pidentää kelirikkoaikoja, vaatien uusia ratkaisuja metsäteiden suunnitteluun ja maaperän vahvistamiseen ympärivuotisen puunkuljetuksen turvaamiseksi.

Puunkorjuussa tutkimus- ja kehitystoiminta kantavuuden osalta on keskittynyt koneisiin ja ennustamiseen heikosti kantavilla mailla. Maaperän kantavuuden parantamisessa käytetään pääasiassa hakkuutähteitä ja puutavaraa. Satunnaisesti on testattu muita ratkaisuja, kuten ajosiltoja ja kumimattoja.

CLTmetsä -hankkeessa

tutkitaan miten aikaisemmassa CLT Access Matting-hankkeessa pilotoitujen CLT-maanpintalevyjen hintaa, laatua, käyttökustannuksia ja käytettävyyttä voidaan optimoida. Yrityksiltä saadun kannustavan palautteen myötävaikutuksella kehitetään myös CLT-monikäyttölevyihin liittyvää liiketoimintamallia.
kehitetään CLT-levyihin perustuva menetelmä raskaskoneiden liikkuvuuden parantamiseksi huonosti kantavilla metsäteillä ja pehmeillä mailla. Keskeisenä tavoitteena on löytää ratkaisuja kelirikkoaikojen aiheuttamien lisäkustannusten hallintaan. Kevyen ja uudelleenkäytettävän menetelmän kehittäminen metsäteiden akuutteihin kantavuusongelmiin ja erityistarpeisiin luonnonhoitokohteiden saavutettavuudessa voi olla yksi ratkaisuvaihtoehto.
pilotoitaviin CLT-levyihin lisätään teknologiaa olosuhdetiedon keräämistä varten. Kerätyn tiedon avulla voidaan selvittää levyjen suorituskykyä.
viestinnällä ja yhteistyöllä muiden alueiden, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa on merkittävä rooli
jatketaan edellisen hankkeen aikana saavutettua tasoa menetelmän innovaatiokypsyydessä, mikäli pilotointi tuottaa odotetut tulokset
saadaan tietoa myös siitä, voidaanko rakennusten kantaviksi rakenteiksi tarkoitettujen CLT-levyjen valmistuksessa käyttää heikompilaatuista, kuin standardin mukaista C24-sahatavaraa. Hankkeessa on mahdollista saada myös tietoa kantavien CLT-rakenteiden käytettävyyteen liittyvästä käyttöluokasta.

Hankeaika: 01.11.2024 -30.07.2027

Päätoteuttaja: Lapin Ammattikorkeakoulu

Osatoteuttajat: Kemin Digipolis Oy, Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus

Kokonaisbudjetti: 596 393 €, josta EU-rahoitusosuus on 477111 €

DelWaWood – Developing Low-Carbon Solutions for Repurposing Waste Wood into Valuable Resources

DelWaWood on Interreg Aurora -ohjelman rahoittama yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on kehittää uusia tuotteita ja liiketoimintaa puujätteestä Pohjoismaissa. Hankkeen pääpaino on puujätteen kierrättäminen uusiksi tuotteiksi, mikä on haastavaa, mutta ratkaisujen hakeminen on tärkeää kestävän kehityksen toteutumisen kannalta.

Hankkeen taustalla on Pohjoismaissa syntyvän valtava määrä puujätettä, erityisesti rakentamisen ja purkamisen yhteydessä, josta suurin osa poltetaan energiaksi. Kansallinen tavoite kierrättää 70 prosenttia purkupuujätteistä vuoteen 2020 mennessä jäi saavuttamatta, ja kierrätystaso on edelleen alle 60 prosenttia. DelWaWood-hankkeen tavoitteena on luoda uusia kiertotalouden arvoketjuja liiketoiminnan oivallusten ja teknisten innovaatioiden avulla.

Hanke on tiiviisti sidoksissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, erityisesti tavoitteeseen 9 (teollisuus, innovaatio ja infrastruktuuri) ja 12 (vastuullinen kulutus ja tuotanto). Puuteollisuuden kilpailukyvyn lisääminen vahvistaa maaseutualueita ja tukee niiden pitkän aikavälin elinkelpoisuutta ja kestävyyttä. Lisäksi hankkeen rajat ylittävä yhteistyö edistää kulttuurisiteitä ja korostaa yhteistä perintöä kestävän kehityksen saavuttamisessa Pohjoismaissa.

Kehittämällä menetelmiä jätepuun käyttökelpoisuuden lisäämiseen uusiksi tuotteiksi, voidaan neitseellisen metsäbiomassan käyttöön kohdistuvaa painetta vähentää ja luoda uusia tuotantoketjuja metsätuotteille. Tämä ei ainoastaan auta ympäristöä, vaan myös vahvistaa paikallisia yhteisöjä ja talouksia.

Puun kierrätys ei ole vain ympäristökysymys, se on myös sosiaalinen ja taloudellinen mahdollisuus. Projektiimme liittyvillä aloitteilla ja innovaatioilla pyritään edistämään kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista sekä omavaraisuutta kohottamalla puujätteen kierrätettävyyttä käyttökelpoisena raaka-aineena.

Hankeaika: 01.08.2024 – 31.07.2027

MOPUKO – Modifioitujen puupylvästuotteiden käyttöiän optimointi

Hankkeen tavoitteena oli selvittää ja kehittää infrarakentamisessa käytettävien kyllästettyjen puutuotteiden pitkäaikaiskestävyyttä ja edistää niiden ympäristöystävällisyyttä. Vaikka hankkeessa tutkittiin kyllästettyjä puisia sähköpylväitä, tuloksia voidaan soveltaa myös muihin kyllästettyihin puutuotteisiin.

Hankkeessa pyrittiin lisäämään tutkimustietoa erityisesti kuparikyllästettyjen puupylvästuotteiden pitkäaikaiskestävyydestä käytännössä. Yksi tärkeimmistä tutkimusmenetelmistä oli täysikokoisten puupylväiden (pituus 9 – 14 m) mekaanisten ominaisuuksien testaaminen. Niitä koestettiin syksyn 2023 ja kesän 2025 välisenä aikana 290 kpl, joista laskentoihin ja tarkasteluihin hyväksyttiin 274 kpl.

Tutkimushankkeessa luotiin hyödynnettävissä olevaa tutkimustietoa puupylväiden pitkäaikaiskestävyydestä ja pylväiden kuntoluokittelun luotettavuudesta. Hankkeen tuottama tutkimustieto mahdollistaa kvantitatiivisen analyysin pylväiden kunnon ja käyttökriteereiden määrittelemiseksi.

Hankkeen tuloksista kirjoitettiin loppuraportti, joka on alla kopioitavissa pdf-tiedostona. Sen tulokset voivat toimia pohjana uusille käytännöille ja tuotteille sekä vaikuttaa myönteisesti paitsi infrastruktuurin luotettavuuteen, myös ympäristön suojelemiseen.

Hankkeen aikataulu: 1.10.2023-31.12.2025

Itäisen Suomen puutuoteklusteri (Itäpuu)

Itäisen Suomen puutuoteklusteri-hankkeessa vahvistetaan puualan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista teollisen puurakentamisen edistämiseksi itäisessä Suomessa. Hankkeessa kehitetään puutuotealaa edistämällä teollisen puurakentamisen ratkaisujen yleistymistä, kehittämällä uusia innovaatioita ja materiaalin parempaa käyttöä teollisuudessa. Hankkeessa kehitetään uusia toimintatapoja ja uutta liiketoimintaa sekä nostetaan alan osaamisen tasoa. Hankkeen tuloksena syntyy monipuolinen itäsuomalainen puutuotetoimijoiden yhteistyöverkosto, joka tekee yhteistyötä monella eri tasolla.
Päähankkeen toteuttajana toimii Kuhmon kaupunki, Woodpolis. Osahankkeen toteuttajina ovat Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Oulun Yliopiston Mittaustekniikan yksikkö (MITY) Kajaanista, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (XAMK) ja Luonnonvarakeskus (Luke) Joensuu ja Savonlinna.

Työpaketti 1: Itäisen Suomen Puutuoteklusterin organisointi ja yhteistyö

Työpakettia 1 koordinoi Kuhmon kaupunki/Woodpolis, mutta sen toteuttamiseen osallistuu kaikki toimijat. MITYn tehtäviä ovat:
– Osallistuminen Itäisen Suomen puuklusterin toteutuksen suunnitteluun ja aloittamiseen liittyviin tehtäviin.
– Osallistutaan Itäisen Suomen puuklusterin tapaamisiin ja tilaisuuksiin
– Edistetään oppilaitosyhteistyön laajentamista osaksi klusterin yrityslähtöistä yhteistyötä
– Ollaan yhteydessä Kainuun (ja mahdollisesti Nurmeksen ja Lieksan) yrityksiin, viestitään klusterin toiminnasta ja kerätään alueen TKI-tarpeita.

Työpaketti 2: Teollisen puurakentamisen liiketoiminnan ja kilpailukyvyn parantaminen, puun jalostusasteen nostaminen

MITY osallistuu työpaketti 2 osatehtävien T2, T3 ja T4 toteutukseen ja vastaa näiden tehtävien toteutuksesta.

2 T 2: Mittaustekniikan mahdollisuudet puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden kehittämisessä
– Kartoitetaan mittaustekniikan tarpeet puurakentamisen ja puuteollisuuden toimijoilta kysely- ja haastattelututkimuksen avulla.
– Koostetaan esille nousseet mittaustarpeet ja selvitetään näihin liittyvät mittausteknologian tilanne (tutkimus- ja kaupallinen)
– Luodaan koosteraportti mittaustarpeista ja teknologioista.

2 T 3 Puurakentamisen arkkitehtuurin ja rakennesuunnittelun opiskelijoiden yhteistyön lisääminen yritysten kanssa
– Kartoitetaan Itä-Suomen teollisen puurakentamisen alalla toimivia yrityksiä ja selvitetään millaisia tarpeita heillä on arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden osalle. Kehitetään heidän ja alueen puurakentamisen yrityksien välistä yhteistyötä.
– Selvitetään, miten arkkitehtuuria ja suunnittelua voidaan hyödyntää puurakentamisen kilpailukyvyn parantamisessa.
– Edistetään alan opiskelijoiden pääsyä opinnäytetöiden ja kesätyöpaikkojen avulla osallistumaan puurakentamisen suunnitteluun
– Kartoitetaan tietoja ja kokemuksia noin 10 vuoden aikana rakennetuista puu- ja hybridirakennuksista niiden omistajilta ja käyttäjiltä. Selvitetään mahdollisia kehitettäviä asioita, joilla voidaan kokemuksia vielä parantaa.
– Selvitetään suunnittelun menetelmillä ratkaistavia kilpailukykyä parantavia tekijöitä puurakentamisen yleistymiseksi.
– Vierailut ja osallistumiset puurakentamiseen liittyvissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa.

2 T 4 Markkinavuoropuhelun kehittäminen kilpailukyvyn keinona
– Kehitetään markkinavuoropuhelua tilaajien, rakennusliikkeiden ja osatoimittajien ym. osapuolien kesken.
– Hankkeessa tutustutaan markkinavuoropuhelulla toteutettuihin kohteisiin ja haastatellaan niihin osallistuneita osapuolia hankinnan vaiheista ja kokemuksista, sekä miten se on vaikuttanut lopulliseen rakennuskohteen valintaan.
– Haastatellaan osapuolia, jotka eivät ole kartoituksiin osallistuneet tai muutoin eivät ole olleet tyytyväisiä markkinavuoropuheluprosessiin. Heidän näkemysten perusteella analysoidaan vastauksia ja etsitään ratkaisuja toiminnan kehittämiseen. Haastateltavat tahot voidaan valita hankkeen toteutusaluetta laajemmin koko suomen alueelta.
– Laaditaan kehittämisehdotuksia markkinavuoropuhelun toteuttamiseen. Hankkeessa selvitetyt johtopäätökset julkaistaan ja niistä tiedotetaan julkisten hankintojen tekijöille ja toteuttajille. Tietoa levitetään mediassa, sähköisissä järjestelmissä ja aiheeseen sopivissa tilaisuuksissa.

Työpaketti 3: Teollisen puurakentamisen viennin edistäminen

Työpaketti 3 päätoteuttajana toimii Kuhmon kaupunki/Woodpolis, mutta kaikki toimijat osallistuvat työpakettien toimintaan. Työpaketti jakaantuu kolmeen osatehtävään T1-T3 ja MITY osallistuu työpaketin tehtäviin seuraavilla toimenpiteillä:
– MITY tukee vientikoordinaattorin tehtävää oman toiminta-alueen tarpeiden kartoituksessa ja tiedon keräämisessä
– MITY tukee hanketta omien verkostojen kautta (esim. Berry+, Vanguard Initiative)

Työpaketti 4: Viestintä, vaikuttaminen ja hankkeen tulosten hyödyntäminen

Työpaketti 4 sisältää kolme osatehtävää, joiden toteutuksesta vastaa Kuhmon kaupunkin/Woodpolis. Kaikki toimijat osallistuu työpaketin toimenpiteisiin.
MITY tehtäviä ovat:
4 T 1 Viestintäsuunnitelma ja viestinnän työkalut
– MITY osallistuu päätoteuttajan kanssa viestintäsuunnitelman tekemiseen ja viestinnän työkalujen valintaan.
4 T 2: Viestintätoimenpiteet
– Toteutetaan viestintätoimenpiteet viestintäsuunnitelman mukaisesti MITYn ja yhteistyökumppaneiden viestintäkanavia hyödyntäen.
4 T 3: Hankkeen tulosten hyödyntäminen
– MITY osallistuu hankkeen tulosten hyödyntämiseen ja tekee yhteistyötä toimialan yritysten kanssa.
– Suunnitellaan sisältöä seuraaville 1–2 hankkeelle, tämän hankkeen aikana esille tulleista yritysten tarpeista ja toiminnan pullonkauloista.

WoodCircles – Kestävää kasvua

Kohti kestävää tuottavuuden kasvua elinkaariajattelun ehdoilla puutuoteteollisuudessa.

Hankkeen päätavoitteet

Aktivoidaan puutuotealan yrityksiä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen sekä tuottavuuden parantamiseen ja vihreän siirtymän vahvistamiseen.
Tuetaan puutuotealan yritysten valmiuksia vastata CSDR-raportointivaatimuksiin ja kääntää vaatimukset tuottavuutta ja kilpailukykyä lisääviksi tekijöiksi.
Pienennetään puutuotealan yritysten hiilijalanjälkeä sekä kehitetään ja sopeutetaan yritysten kokonaisvaltaista toiminnanohjausta vihreän siirtymän ehdoilla siten, että tuotteen elinkaari ohjaa yhä enemmän liiketoiminta prosessien suunnittelua, seurantaa ja toimeenpanoa.

Hankkeen hallinnoija on Suomen metsäkeskus. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2024 – 30.06.2026.

Toiminta-alue: valtakunnallinen

Hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto 2023–2027. Rahoituksesta 80 % tulee Euroopan maaseuturahoituksesta ja 20 % yksityisenä rahoituksena.

Jouni Silvast, projektipäällikkö, Suomen metsäkeskus, 050 300 1786, jouni.silvast@metsakeskus.fi

Eveliina Oinas, projektiasiantuntija, Suomen metsäkeskus, 050 527 7775, eveliina.oinas@metsakeskus.fi

Julkisten ja suurten rakennusten hirsituote, Honkarakenne Oyj, YM-2VN_5680_2021

Honkarakenteen tavoitteena oli projektissa kehittää ominaisuuksiltaan seuraavan sukupolven hirsituote, jonka tekniset ominaisuudet mahdollistavat suurempien julkisten rakennusten ja monikerroksisten hirsirakennusten toteutuksen kilpailukykyisesti.

Loppuraportissa tarkastellaan tiiviisti kolmea osaprojektia:

Ääneneristysratkaisujen kehittäminen suurten rakennusten tarpeisiin
Sisäilmaolosuhteiden varmentaminen ja VOC-yhdisteet
Hirsirakenteen elementointi ja asennustapa

Projekti oli tuotekehityshanke ja se sai rahoitusta Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmalta. Honka MultiStorey -hirsi+betoni-kerrosrakentamisen manuaalia ei tehty osana projektia mutta projektin tuloksia hyödynnettiin osassa manuaalin ratkaisuja.

CLT Emergency Hospital

CLT Emergency Hospital on suomalainen keksintö (Casagrande Laboratory Center of Urban Resarch, 2020) yksinkertaiselle, modulaariselle ja skaalautuvalle tilaelementteihin perustuvalle humanitääriselle rakennusjärjestelmälle, jonka päärakennusmateriaalina on CLT-massiivipuulevy. Moduulien rakennuskomponentit on suunniteltu mitoitukseltaan siten, että ne mahtuvat mahdollisimman tehokkaasti standardi merikonttiin. Elementtien keveys mahdollistaa myös ilmakuljetuksen. Järjestelmää kehitetään työkaluksi humanitääriselle arkkitehtuurille esim. pakolaisleireillä. Käyttökohteita ovat esimerkiksi: koulu, päiväkoti, orpokoti, turvatalo, pakolaiskeskus, terveyskeskus / klinikka, äitiysklinikka, sairaala, sairaalan laajennos, kuntoutuskeskus, hätämajoitus, väliaikaismajoitus, pysyvä majoitus, yhteisökeskus, tukirakennus.

Hankkeen CLT-massiivipuun rakennustapa soveltaa Suomessa puukerrostalorakentamisessa käytettävää tilaelementtitekniikkaa, mutta yksinkertaistettuna ja merikonttilogistiikkaan mitoitettuna.

CLT Emergency Hospital konseptin pilottiprojektina suunnitellaan UNFPA äitiysklinikkaa Zaatarin pakolaisleirille Jordaniaan.

WOOD for HEALTH

Koko hankkeen nimi suomeksi on Puutuotteiden turvallisen käytön edistäminen terveydenhuollon rakennuksissa kehitämällä pintoja, hygieniakonsepteja ja ohjeistuksia.

Hanke kuuluu ERA-Net ForestValue -ohjelmaan. Hankekonsortiossa on Suomesta mukana Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksessa toimiva Mittaustekniikan yksikkö, joka samalla on johtava partneri. Latviasta ja Saksasta on mukana kaksi partneria, Norjasta ja Ruotsista yksi. Hankkeen suomalainen rahoittaja on Ympäristöministeriö.

Puu on viime aikoina noussut ennennäkemättömään arvostukseen rakennusmateriaalina lähinnä ympäristöominaisuuksiensa vuoksi. Puulla on kuitenkin maine myös helposti likaantuvana ja vaikeasti puhdistettavavana materiaalina, mikä on rajoittanut sen käyttöä sairaaloissa, terveydenhuollon yksiköissä ja muissa tiloissa, joissa vaaditaan korkeaa pintahygieniaa. Tämä on valitettavaa, koska tutkimukset ovat osoittaneet, että puu parantaa merkittävästi sisäympäristön laatua (IEQ) ja sitä voidaan käyttää lämmityksen ja / tai ilmanvaihdon energiankulutuksen vähentämiseen. WOOD for HEALTH edistää puutuotteiden turvallista ja lisääntyvää käyttöä kehittämällä antimikrobisia pintoja, hygieniakonsepteja ja laatimalla ensimmäiset eurooppalaiset ohjeet puun käytölle terveydenhuollon rakennuksissa. Tämä vastaa sekä rakennusteollisuuden, sijoittajien että terveydenhuollon rakennusten omistajien vaatimuksiin.

Tutkimuskonsortio selvittää puutuotteiden mahdollisuuksia ja rajoituksia terveydenhuollon rakennuksissa painottaen pinta-asioita ja laatii tämän työn avulla ohjeistuksen puun käytölle. WOOD for HEALTH:n tavoitteena on vastata puupinnoille asetettuihin vaatimuksiin kokonaisvaltaisesti huomioiden tekninen, ympäristöllinen ja taloudellinen suorituskyky. Pinnoitemateriaaleja kehitetään kolmella eri tavalla: kehitetään kalvoa muodostamattomia ja kalvoja muodostavia pinnoitteita, sekä kehitetään myös uusia sideaineita synteesillä. Antimikrobisia luonnollisia polymeerejä kokeillaan korvaamassa tavanomaisia myrkyllisiä biosideja. Puupintojen ja pinnoitteiden karakterisointiin sisältyvät kaikki terveyslaitoksissa tärkeät ominaisuudet: hygienia, mekaaninen ja kemiallinen kestävyys, valostabiilius, syttyvyys ja vesihöyryn kosteuden diffuntoituminen. Hankkeen tuloksista tiedotetaan laajasti sidosryhmille kaikkialla Euroopassa ja kansainvälisessä tiedeyhteydessä.

CLT PRO

CLT Pro oli CLT:n kanssa toimivien yritysten kehittämisverkosto Kauhajoella. Yritykset toimivat Kauhajoella tai niillä oli kiinteät yhteydet Kauhajoella toimiviin muihin verkoston yrityksiin.

Hankkeessa kehitettiin teollista CLT-rakentamista suunnittelusta levynvalmistukseen, moduulivalmistukseen ja pystytykseen saakka. Kehittämiskohteita olivat suunnittelutyön sujuvoittaminen, toistuvan suunnittelun vähentäminen, moduulien monikäyttöisyys, siirrettävyyden ja kierrätysmahdollisuuksien parantaminen kiinnitystekniikkaa kehittämällä, moduulivalmistuksen tuotantotehokkuuden parantaminen, tiedonkulun parantaminen yritysten välillä koko ketjun työn sujumisen parantamiseksi ja tuotantokatkosten minimoimiseksi.

Konkreettisena kohteena oli alun perin Kauhajoen kaupungin hoivayksikön laajennus, johon tulisi myös hammashoidon yksikkö. Myöhemmin hanke kuitenkin oli päätetty alustavien suunnitelmien sijaan rakentaa betonirunkoisena, johon tulee CLT-kuori.

Muutoksista johtuen yritykset ovat kehittäneet toimintaansa alkuperäisen muissa kohteissa. Hankkeen aikana yritykset ovat toimittaneet moduulikerrostalot mm. Kuopioon, Kirkkonummelle ja Jyväskylään. Lisäksi CLT-rakenteita on toimitettu verkoston toimesta moneen muuhun kohteeseen, joissa ei käytetä moduullitekniikkaa. Tällainen on esimerkiksi Kauhajoelle juuri valmistunut, Suomen modernein koripallo- ja monikäyttöareena, IKH-Areena.

Kauhajoen yritysverkostossa tapahtui hankkeen aikana huomattavia muutoksia. Näistä mainittakoon yritysfuusio, useita omistusjärjestelyjä ja lukuisia henkilövaihdoksia. Myös toimialan kentässä on tapahtunut suuria muutoksia. Ne kuvastavat, miten nuoren ja perinteistä rakennusalaa mullistavan toimialan kanssa ollaan tekemisissä. Muutoksilla oli merkittäviä vaikutuksia hankkeen suunnitelmalliseen etenemiseen. Muutokset ovat kuitenkin kehittäneet ja vahvisteneet yrityksiä. Myös korona ja sen seurauksena suuri hintojen heilunta sekä puun saatavuusongelmat aiheuttivat haasteita yrityksille. Nämä keskittivät ajatukset akuutteihin ongelmiin ja vaikuttivat siten negatiivisesti kehittämistoimien etenemiseen.

Haasteista huolimatta hankkeen aikana yritysten toiminnassa on tapahtunut erittäin suurta kehittymistä. Sekä yritysten sisäiset että yritystenväliset prosessit ovat kehittyneet, tietoisuus CLT:n käytöstä on lisääntynyt, lukuisia rakennushankkeita on saatettu päätökseen ja uusia hankkeita on työn alla. Samalla yritysten mahdollisuudet vastata tulevaisuuden kasvavaan kysyntään on vahvistunut, yritykset ovat palkanneet kymmenittäin uutta henkilökuntaa ja uusien henkilöiden mukana yrityksiin on saatu valtavasti uutta osaamista.

Yhteenvetona voidaan todeta , että hanke edesauttoi olennaisesti massiivipuusta rakennettavien kohteiden kehitystä Suomessa. Vaikka yritykset tässä hankkeessa toimivat verkostona, niillä on lukuisia muita yhteistyötahoja. Tätä kautta hankkeessa syntynyt kehitys leviää koko toimialan hyödyksi ja vahvistaa puurakentamista koko Suomessa.

Selvitys ja sisältösuunnitelma teollisen puurakentamisen tehtäväluettelokokonaisuudesta

Rakennustieto Oy:ssä käynnistettiin vuonna 2021 hanke, jonka pohjalta laadittiin Selvitys- ja sisältösuunnitelma teollisen puurakentamisen tehtäväluettelokokonaisuudesta.

Hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmasta (diaarinumero VN/4958/ 2021). Tukiohjelman tavoitteena on lisätä puun käyttöä rakentamisessa ilmastotavoitteiden edistämiseksi.

Kiinnostus ilmasto- ja ympäristöystävälliseen rakentamiseen on lisääntynyt ja tahto puun käyttöön myös teollisessa rakentamisessa on kasvanut.

Selvitys- ja sisältösuunnitelma teollisen puurakentamisen tehtäväluettelokokonaisuudesta -hankkeessa kartoitettiin asiantuntijahaastatteluin Rakennustiedon aiemmin julkaisemien tehtäväluetteloiden soveltuvuutta puukerrostalohankkeisiin.

Tehtäväluetteloiden sisältö on hyödyllinen suunnittelijoille, valvojille ja tilaajille. Valmiita tehtäväluetteloita suositellaan alalla käytettäviksi, sillä ne ohjaavat käyttäjälähtöisiin ratkaisuihin.

Tehtäväluettelot teollisesta puurakentamisesta vakioivat käytäntöjä ja siten ohjaavat prosesseja lisäten puurakentamisen laadukkuutta. Viestinnällisesti teolliseen puukerrostalorakentamiseen keskittyneet tehtäväluettelot lisäävät puurakentamisen merkitystä.

Rakennustieto Oy edistää hyvää rakennustapaa toimimalla kiinteistö- ja rakennusalan tiedon tuottajana ja välittäjänä suunnittelusta ylläpitoon. Rakennustieto Oy:n omistaa Rakennustietosäätiö RTS sr, jonka toimikunnissa ovat edustettuina kiinteistö- ja rakentamisalan laaja asiantuntemus sekä alan eri osapuolten näkemykset. Rakennustiedon palvelutuotteiden sisällöt syntyvät toimikuntien työn tuloksena.