Go to content
Materiaalipankki - CLT-levyillä ratkaisuja raskaskoneiden kulkukelpoisuuden haasteisiin metsissä (CLTmetsä)

CLT-levyillä ratkaisuja raskaskoneiden kulkukelpoisuuden haasteisiin metsissä (CLTmetsä)

CLT-levyillä ratkaisuja raskaskoneiden kulkukelpoisuuden haasteisiin metsissä

Hankkeen taustalla on tarve vastata suurten metsäteollisuusinvestointien aiheuttamaan kasvavaan tarpeeseen ympärivuotisessa puunkorjuussa. Venäjän puuntuonnin vähentyminen kohdistaa paineita omavaraisuuteen raakapuun saatavuudessa. Ilmastonmuutos pidentää kelirikkoaikoja, vaatien uusia ratkaisuja metsäteiden suunnitteluun ja maaperän vahvistamiseen ympärivuotisen puunkuljetuksen turvaamiseksi.

Puunkorjuussa tutkimus- ja kehitystoiminta kantavuuden osalta on keskittynyt koneisiin ja ennustamiseen heikosti kantavilla mailla. Maaperän kantavuuden parantamisessa käytetään pääasiassa hakkuutähteitä ja puutavaraa. Satunnaisesti on testattu muita ratkaisuja, kuten ajosiltoja ja kumimattoja.

CLTmetsä -hankkeessa

  • tutkitaan miten aikaisemmassa CLT Access Matting-hankkeessa pilotoitujen CLT-maanpintalevyjen hintaa, laatua, käyttökustannuksia ja käytettävyyttä voidaan optimoida. Yrityksiltä saadun kannustavan palautteen myötävaikutuksella kehitetään myös CLT-monikäyttölevyihin liittyvää liiketoimintamallia. 
  • kehitetään CLT-levyihin perustuva menetelmä raskaskoneiden liikkuvuuden parantamiseksi huonosti kantavilla metsäteillä ja pehmeillä mailla. Keskeisenä tavoitteena on löytää ratkaisuja kelirikkoaikojen aiheuttamien lisäkustannusten hallintaan. Kevyen ja uudelleenkäytettävän menetelmän kehittäminen metsäteiden akuutteihin kantavuusongelmiin ja erityistarpeisiin luonnonhoitokohteiden saavutettavuudessa voi olla yksi ratkaisuvaihtoehto.
  • pilotoitaviin CLT-levyihin lisätään teknologiaa olosuhdetiedon keräämistä varten. Kerätyn tiedon avulla voidaan selvittää levyjen suorituskykyä.
  • viestinnällä ja yhteistyöllä muiden alueiden, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa on merkittävä rooli
  • jatketaan edellisen hankkeen aikana saavutettua tasoa menetelmän innovaatiokypsyydessä, mikäli pilotointi tuottaa odotetut tulokset
  • saadaan tietoa myös siitä, voidaanko rakennusten kantaviksi rakenteiksi tarkoitettujen CLT-levyjen valmistuksessa käyttää heikompilaatuista, kuin standardin mukaista C24-sahatavaraa. Hankkeessa on mahdollista saada myös tietoa kantavien CLT-rakenteiden käytettävyyteen liittyvästä käyttöluokasta.

 

Hankeaika: 01.11.2024 -30.07.2027

Päätoteuttaja: Lapin Ammattikorkeakoulu  

Osatoteuttajat: Kemin Digipolis Oy, Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus

Kokonaisbudjetti: 596 393 €, josta EU-rahoitusosuus on 477111 €

  

DelWaWood – Developing Low-Carbon Solutions for Repurposing Waste Wood into Valuable Resources

DelWaWood on Interreg Aurora -ohjelman rahoittama yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on kehittää uusia tuotteita ja liiketoimintaa puujätteestä Pohjoismaissa. Hankkeen pääpaino on puujätteen kierrättäminen uusiksi tuotteiksi, mikä on haastavaa, mutta ratkaisujen hakeminen on tärkeää kestävän kehityksen toteutumisen kannalta.

Hankkeen taustalla on Pohjoismaissa syntyvän valtava määrä puujätettä, erityisesti rakentamisen ja purkamisen yhteydessä, josta suurin osa poltetaan energiaksi. Kansallinen tavoite kierrättää 70 prosenttia purkupuujätteistä vuoteen 2020 mennessä jäi saavuttamatta, ja kierrätystaso on edelleen alle 60 prosenttia. DelWaWood-hankkeen tavoitteena on luoda uusia kiertotalouden arvoketjuja liiketoiminnan oivallusten ja teknisten innovaatioiden avulla.

Hanke on tiiviisti sidoksissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, erityisesti tavoitteeseen 9 (teollisuus, innovaatio ja infrastruktuuri) ja 12 (vastuullinen kulutus ja tuotanto). Puuteollisuuden kilpailukyvyn lisääminen vahvistaa maaseutualueita ja tukee niiden pitkän aikavälin elinkelpoisuutta ja kestävyyttä. Lisäksi hankkeen rajat ylittävä yhteistyö edistää kulttuurisiteitä ja korostaa yhteistä perintöä kestävän kehityksen saavuttamisessa Pohjoismaissa.

Kehittämällä menetelmiä jätepuun käyttökelpoisuuden lisäämiseen uusiksi tuotteiksi, voidaan neitseellisen metsäbiomassan käyttöön kohdistuvaa painetta vähentää ja luoda uusia tuotantoketjuja metsätuotteille. Tämä ei ainoastaan auta ympäristöä, vaan myös vahvistaa paikallisia yhteisöjä ja talouksia.

Puun kierrätys ei ole vain ympäristökysymys, se on myös sosiaalinen ja taloudellinen mahdollisuus. Projektiimme liittyvillä aloitteilla ja innovaatioilla pyritään edistämään kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista sekä omavaraisuutta kohottamalla puujätteen kierrätettävyyttä käyttökelpoisena raaka-aineena.

Hankeaika:  01.08.2024 – 31.07.2027

 

Itäisen Suomen puutuoteklusteri (Itäpuu)

Itäisen Suomen puutuoteklusteri-hankkeessa vahvistetaan puualan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista teollisen puurakentamisen edistämiseksi itäisessä Suomessa. Hankkeessa kehitetään puutuotealaa edistämällä teollisen puurakentamisen ratkaisujen yleistymistä, kehittämällä uusia innovaatioita ja materiaalin parempaa käyttöä teollisuudessa. Hankkeessa kehitetään uusia toimintatapoja ja uutta liiketoimintaa  sekä nostetaan alan osaamisen tasoa. Hankkeen tuloksena syntyy monipuolinen itäsuomalainen puutuotetoimijoiden yhteistyöverkosto, joka tekee yhteistyötä monella eri tasolla.  
Päähankkeen toteuttajana toimii Kuhmon kaupunki, Woodpolis. Osahankkeen toteuttajina ovat Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Oulun Yliopiston Mittaustekniikan yksikkö (MITY) Kajaanista, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (XAMK) ja Luonnonvarakeskus (Luke) Joensuu ja Savonlinna.  

Työpaketti 1: Itäisen Suomen Puutuoteklusterin organisointi ja yhteistyö 

Työpakettia 1 koordinoi Kuhmon kaupunki/Woodpolis, mutta sen toteuttamiseen osallistuu kaikki toimijat.  MITYn tehtäviä ovat:
– Osallistuminen Itäisen Suomen puuklusterin toteutuksen suunnitteluun ja aloittamiseen liittyviin tehtäviin.
– Osallistutaan Itäisen Suomen puuklusterin tapaamisiin ja tilaisuuksiin
– Edistetään oppilaitosyhteistyön laajentamista osaksi klusterin yrityslähtöistä yhteistyötä
– Ollaan yhteydessä Kainuun (ja mahdollisesti Nurmeksen ja Lieksan) yrityksiin, viestitään klusterin toiminnasta ja kerätään alueen TKI-tarpeita.

Työpaketti 2: Teollisen puurakentamisen liiketoiminnan ja kilpailukyvyn parantaminen, puun jalostusasteen nostaminen

MITY osallistuu työpaketti 2 osatehtävien T2, T3 ja T4 toteutukseen ja vastaa näiden tehtävien toteutuksesta.

2 T 2: Mittaustekniikan mahdollisuudet puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden kehittämisessä
– Kartoitetaan mittaustekniikan tarpeet puurakentamisen ja puuteollisuuden toimijoilta kysely- ja haastattelututkimuksen avulla.
– Koostetaan esille nousseet mittaustarpeet ja selvitetään näihin liittyvät mittausteknologian tilanne (tutkimus- ja kaupallinen)
– Luodaan koosteraportti mittaustarpeista ja teknologioista.

2 T 3 Puurakentamisen arkkitehtuurin ja rakennesuunnittelun opiskelijoiden yhteistyön lisääminen yritysten kanssa
– Kartoitetaan Itä-Suomen teollisen puurakentamisen alalla toimivia yrityksiä ja selvitetään millaisia tarpeita heillä on arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden osalle. Kehitetään heidän ja alueen puurakentamisen yrityksien välistä yhteistyötä. 
– Selvitetään, miten arkkitehtuuria ja suunnittelua voidaan hyödyntää puurakentamisen kilpailukyvyn parantamisessa. 
– Edistetään alan opiskelijoiden pääsyä opinnäytetöiden ja kesätyöpaikkojen avulla osallistumaan puurakentamisen suunnitteluun
– Kartoitetaan tietoja ja kokemuksia noin 10 vuoden aikana rakennetuista puu- ja hybridirakennuksista niiden omistajilta ja käyttäjiltä. Selvitetään mahdollisia kehitettäviä asioita, joilla voidaan kokemuksia vielä parantaa. 
– Selvitetään suunnittelun menetelmillä ratkaistavia kilpailukykyä parantavia tekijöitä puurakentamisen yleistymiseksi.
– Vierailut ja osallistumiset puurakentamiseen liittyvissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa. 

2 T 4 Markkinavuoropuhelun kehittäminen kilpailukyvyn keinona
– Kehitetään markkinavuoropuhelua tilaajien, rakennusliikkeiden ja osatoimittajien ym. osapuolien kesken. 
– Hankkeessa tutustutaan markkinavuoropuhelulla toteutettuihin kohteisiin ja haastatellaan niihin osallistuneita osapuolia hankinnan vaiheista ja kokemuksista, sekä miten se on vaikuttanut lopulliseen rakennuskohteen valintaan. 
– Haastatellaan osapuolia, jotka eivät ole kartoituksiin osallistuneet tai muutoin eivät ole olleet tyytyväisiä markkinavuoropuheluprosessiin. Heidän näkemysten perusteella analysoidaan vastauksia ja etsitään ratkaisuja toiminnan kehittämiseen. Haastateltavat tahot voidaan valita hankkeen toteutusaluetta laajemmin koko suomen alueelta. 
– Laaditaan kehittämisehdotuksia markkinavuoropuhelun toteuttamiseen. Hankkeessa selvitetyt johtopäätökset julkaistaan ja niistä tiedotetaan julkisten hankintojen tekijöille ja toteuttajille. Tietoa levitetään mediassa, sähköisissä järjestelmissä ja aiheeseen sopivissa tilaisuuksissa. 

Työpaketti 3: Teollisen puurakentamisen viennin edistäminen

Työpaketti 3 päätoteuttajana toimii Kuhmon kaupunki/Woodpolis, mutta kaikki toimijat osallistuvat työpakettien toimintaan. Työpaketti jakaantuu kolmeen osatehtävään T1-T3 ja MITY osallistuu työpaketin tehtäviin seuraavilla toimenpiteillä:
– MITY tukee vientikoordinaattorin tehtävää oman toiminta-alueen tarpeiden kartoituksessa ja tiedon keräämisessä 
– MITY tukee hanketta omien verkostojen kautta (esim. Berry+, Vanguard Initiative) 

Työpaketti 4: Viestintä, vaikuttaminen ja hankkeen tulosten hyödyntäminen

Työpaketti 4 sisältää kolme osatehtävää, joiden toteutuksesta vastaa Kuhmon kaupunkin/Woodpolis. Kaikki toimijat osallistuu työpaketin toimenpiteisiin.
MITY tehtäviä ovat:
4 T 1 Viestintäsuunnitelma ja viestinnän työkalut
– MITY osallistuu päätoteuttajan kanssa viestintäsuunnitelman tekemiseen ja viestinnän työkalujen valintaan. 
4 T 2: Viestintätoimenpiteet
– Toteutetaan viestintätoimenpiteet viestintäsuunnitelman mukaisesti MITYn ja yhteistyökumppaneiden viestintäkanavia hyödyntäen. 
4 T 3: Hankkeen tulosten hyödyntäminen
– MITY osallistuu hankkeen tulosten hyödyntämiseen ja tekee yhteistyötä toimialan yritysten kanssa.
– Suunnitellaan sisältöä seuraaville 1–2 hankkeelle, tämän hankkeen aikana esille tulleista yritysten tarpeista ja toiminnan pullonkauloista.

WoodCircles – Kestävää kasvua

Kohti kestävää tuottavuuden kasvua elinkaariajattelun ehdoilla puutuoteteollisuudessa.

Hankkeen päätavoitteet 

  • Aktivoidaan puutuotealan yrityksiä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen sekä tuottavuuden parantamiseen ja vihreän siirtymän vahvistamiseen.   
  • Tuetaan puutuotealan yritysten valmiuksia vastata CSDR-raportointivaatimuksiin ja kääntää vaatimukset tuottavuutta ja kilpailukykyä lisääviksi tekijöiksi. 
  • Pienennetään puutuotealan yritysten hiilijalanjälkeä sekä kehitetään ja sopeutetaan yritysten kokonaisvaltaista toiminnanohjausta vihreän siirtymän ehdoilla siten, että tuotteen elinkaari ohjaa yhä enemmän liiketoiminta prosessien suunnittelua, seurantaa ja toimeenpanoa.

Hankkeen hallinnoija on Suomen metsäkeskus. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2024 – 30.06.2026. 

Toiminta-alue: valtakunnallinen 

Hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto 2023–2027. Rahoituksesta 80 % tulee Euroopan maaseuturahoituksesta ja 20 % yksityisenä rahoituksena.

Jouni Silvast, projektipäällikkö, Suomen metsäkeskus, 050 300 1786, jouni.silvast@metsakeskus.fi

Eveliina Oinas, projektiasiantuntija, Suomen metsäkeskus, 050 527 7775, eveliina.oinas@metsakeskus.fi

VN/9011/2021 Muuntojoustava massiivipuukerrostalo painovoimaisella ilmanvaihdolla

Puurakentajien perustama Korepuu Oy on osallistunut valtion Kasvua ja kehitystä puusta- ohjelmaan kehittääkseen CLT-suurelementtikerrostaloja. Tietoa on kerätty omilla rakennustyömailla sekä yhteistyössä opinnäytetyöntekijän kanssa.

 

Hankkeen tavoitteena oli kehittää CLT-suurelementtikerrostaloa entistä kestävämmäksi, käyttäjälähtöisemmäksi ja kustannustehokkaaksi. Tavoitteeseen pääsemiseksi suunniteltiin uudenlainen rakennejärjestelmä ja rakennetyypit, joiden osalta tehtiin tutkimusta painumasta, värähtelystä ja akustiikasta. Uutta tietoa on tuotettu myös selluvillan käytöstä.

 

Hankkeen myötä tunnistettiin, että hankkeen tulokset ovat erityisen keskeisiä kunnallisille rakennusalan toimijoille, joille massiivipuurakentaminen on vielä hyvin tuntematonta. Tämän kohderyhmän palvelemiseksi hankkeen tulokset sekä muuta yleistä faktaa CLT-massiivipuurakennuksista on summattu yleisymmärrettävästi rakennetaanpuusta.fi -verkkosivulle.

HELSINGIN KAUPUNKI: LÄHIÖKERROSTALON KUORIVA SANEERAUS JA LISÄRAKENTAMINEN PUULLA: JATKOKEHITYSHANKE

Hankkeen päämääränä on ollut kehittää ja todentaa aiemmin Ympäristöministeriön rahoitusavustuksen piirissä ollutta Karviaistie 12 arkkitehtuuri-ideakilpailun voittoehdotusta ”Metsä 
puilta” monialasuunnittelun ja kustannusohjauksen avulla kustannustehokkaaksi suunnittelukonseptiksi lähiökerrostalon lisäkerrosten ja kuorivan julkisivukorjauksen toteuttamiseksi puutuotteilla. 
1970-luvulla rakennettujen betonielementtikerrostalojen korotus ja julkisivujen kuoriva saneeraus 
tehdään puurakenteisina. Hankkeessa etsittiin puun käytölle myös aivan uusia muotoja korjausrakentamisessa. Tavoitteena on edistää kiertotaloutta, kun elinkaarensa päähän tulevan rakennuksen ikää jatketaan täydentäen ja korjaten puurakennusosia käyttäen. Muutoksen yhteydessä 
rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan tasolle, jota tavoitellaan tulevaisuudessa vähähiilisen ja energiapihin rakentamisen osalta. Huomioitavaa on myös maankäytön tehokkuuden 
kasvattaminen yleiskaavan tavoitteiden tasolle. Hankkeen tarkoituksena on luoda vähäpäästöisempi, silti elinkaaritaloudellinen vaihtoehto kaupunkirakenteen tiivistämisessä käytetylle purkamiselle ja uudisrakentamiselle. Hankkeessa tuotettua suunnitelmaa käytetään Karviaistien kortteleiden täydennysrakentamiskaavan viitesuunnitelmana. Riittävän suuressa mittakaavassa ja 
kustannustehokkaasti toteutettuna, puisten lisäkerrosten rakentaminen tarjoaisi ratkaisuja moneen haasteeseen, kuten kaupunkialueiden tiivistämisen tarve ja korjausrakentamisen hiilidioksidipäästöjen merkittävä vähentäminen. 
Hankkeen aikana kehitystyö suoritettiin puurakenneteknisen suunnittelun, olemassa olevien 
rakenteiden sekä niiden jäljellä olevan kantavuuden ja elinkaaren ehdoilla, ajankohdan (2021–
22) voimassa olevien asetusten sekä Hekan korjaus- ja uudisrakentamisen suunnitteluohjeiden 
mukaisesti. Poikkeamat suunnitteluohjeista pyrittiin pitämään vähäisinä. Suunnitelmien tuli olla 
muun muassa riittävän kustannustehokkaita ARA-rahoituksella toteutettavaksi, mikä pyrittiin 
varmistamaan useilla laskennoilla jatkokehitysvaiheessa laskentakonsulttia käyttäen. Suunnitelmissa laskettiin sekä hiilijalanjälki että -kädenjälki ja elinkaarikustannukset.

WOOD for HEALTH

Koko hankkeen nimi suomeksi on Puutuotteiden turvallisen käytön edistäminen terveydenhuollon rakennuksissa kehitämällä pintoja, hygieniakonsepteja ja ohjeistuksia.

Hanke kuuluu ERA-Net ForestValue -ohjelmaan. Hankekonsortiossa on Suomesta mukana Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksessa toimiva Mittaustekniikan yksikkö, joka samalla on johtava partneri. Latviasta ja Saksasta on mukana kaksi partneria, Norjasta ja Ruotsista yksi. Hankkeen suomalainen rahoittaja on Ympäristöministeriö.

Puu on viime aikoina noussut ennennäkemättömään arvostukseen rakennusmateriaalina lähinnä ympäristöominaisuuksiensa vuoksi. Puulla on kuitenkin maine myös helposti likaantuvana ja vaikeasti puhdistettavavana materiaalina, mikä on rajoittanut sen käyttöä sairaaloissa, terveydenhuollon yksiköissä ja muissa tiloissa, joissa vaaditaan korkeaa pintahygieniaa. Tämä on valitettavaa, koska tutkimukset ovat osoittaneet, että puu parantaa merkittävästi sisäympäristön laatua (IEQ) ja sitä voidaan käyttää lämmityksen ja / tai ilmanvaihdon energiankulutuksen vähentämiseen. WOOD for HEALTH edistää puutuotteiden turvallista ja lisääntyvää käyttöä kehittämällä antimikrobisia pintoja, hygieniakonsepteja ja laatimalla ensimmäiset eurooppalaiset ohjeet puun käytölle terveydenhuollon rakennuksissa. Tämä vastaa sekä rakennusteollisuuden, sijoittajien että terveydenhuollon rakennusten omistajien vaatimuksiin.

Tutkimuskonsortio selvittää puutuotteiden mahdollisuuksia ja rajoituksia terveydenhuollon rakennuksissa painottaen pinta-asioita ja laatii tämän työn avulla ohjeistuksen puun käytölle. WOOD for HEALTH:n tavoitteena on vastata puupinnoille asetettuihin vaatimuksiin kokonaisvaltaisesti huomioiden tekninen, ympäristöllinen ja taloudellinen suorituskyky. Pinnoitemateriaaleja kehitetään kolmella eri tavalla: kehitetään kalvoa muodostamattomia ja kalvoja muodostavia pinnoitteita, sekä kehitetään myös uusia sideaineita synteesillä. Antimikrobisia luonnollisia polymeerejä kokeillaan korvaamassa tavanomaisia myrkyllisiä biosideja. Puupintojen ja pinnoitteiden karakterisointiin sisältyvät kaikki terveyslaitoksissa tärkeät ominaisuudet: hygienia, mekaaninen ja kemiallinen kestävyys, valostabiilius, syttyvyys ja vesihöyryn kosteuden diffuntoituminen. Hankkeen tuloksista tiedotetaan laajasti sidosryhmille kaikkialla Euroopassa ja kansainvälisessä tiedeyhteydessä.

ECOSAFE 2, Kosteusturvalliset ja ympäristöystävälliset savetetut kutterinlastueristeiset puurakenteet

ECOSAFE-hankkeessa on havaittu, että kutterinlastueristeen savettaminen, eli kuorrutus savella parantaa oleellisesti ulkoseinärakenteiden kosteusteknistä toimintaa. Lisäksi on havaittu, että mineraalivillatuulensuoja parantaa purueristetyn rakenteen kosteusteknistä toimintaa. Alustavien selvitysten perusteella savetus voi myös parantaa purueristeen palonkestoa. Lisäksi on tiedossa, että savella on positiivisia terveydellisiä vaikutuksia mikrobien käyttäytymiseen.

Edellä mainittuihin seikkoihin pohjautuen ECOSAFE-hankke sai jatkoa: ECOSAFE 2 -hankkeessa tutkitaan savetettua kutterinlastua rakennusfysiikan, palotekniikan, akustiikan ja mikrobiologian näkökulmasta.

Tutkimuksen tavoitteina on 
• kehittää savetetusta kutterinlastusta ekologinen eristemateriaali, joka soveltuu pientalojen lisäksi myös kaikkiin palo- ääneneristysvaatimuksia sisältäviin ulkovaipan ja osastoivien väliseinien puurakenteisiin lämmöneristemateriaaliksi, 
• tehdä lämmöneristeelle ja siitä toteutetuille rakenteille tarvittavat kosteus-, palo-, ääni- ja mikrobiologiset testit ja tarkastelut, jotta materiaalista voidaan tehdä kaupallinen tuote sekä Suomen että ulkomaiden eristemarkkinoille, 
• selvittää savien ja savetetun kutterinlastun vaikutuksia mikrobitoimintaan rakennusmateriaaleissa ja vertailla niitä verrokkimateriaaleihin sekä luoda mittareita ja ohjeita hyvän rakennussaven valintaan, 
• laatia savetetulle kutterinlastueristeelle ja siitä toteutetuille rakenteille suositeltavia rakenneratkaisuja, joiden tekniset ominaisuudet on määritetty suunnittelua varten. 

Hankkeen sivustolta on ladattavissa hankkeen osa-alueiden tutkimusraportteja sekä ECOSAFE että ECOSAFE 2 -hankkeiden yhteinen loppuraportti. Loppuraportti valmistuu syksyn 2023 aikana.

Puurakenteisen pysäköintilaitoksen kehittäminen

Hankkeessa selvitettiin puurakenteisen 4-kerroksisen pysäköintitalon rakennuslupakäsittelyyn liittyviä keskeisiä vaatimuksia ja suunnitteluperiaatteita kahdelle esimerkkitontille.

Tuloksena voitiin todeta, että puurakeinen pysäköintilaitos on mahdollista suunnitella rationaaliseksi ja systemaattiseksi. Tämän vuoksi se on samalla tehokkaasti tuotettavissa ja rakennettavissa. Näiden ominaisuuksien johdosta se on myös taloudellisesti kilpailukykyinen. Modulaarisen puurakentamisen suuri etu on resurssitehokkuus, joka tarkoittaa esimerkiksi lämpötiloista riippumatonta valmisosarakentamista sekä rakennustöiden minimointia työmaalla.

Puurakenteinen pysäköintilaitos on vastaus myös kiertotalouden asettamiin haasteisiin. Rakennusosien uudelleenkäytettävyys on realistisesti mahdollista. Hankkeen hiililaskennan tulokset vastasivat tavoitetta. Hiilikädenjäljen osuus oli huomattavasti jalanjälkeä suurempi, mikä on erittäin kannustava tulos. Voidaan todeta, että hanke edistää tehokkaasti hiilineutraaliuteen tähtääviä ilmastopoliittisia tavoitteita.

Konsulttitoimisto Jensen Hughesin tekemässä suunnitelmien arviointiselvityksessä todetaan, että hankkeen tuottama suunnitelma-aineisto ei ole vielä riittävän laaja ja yksityiskohtainen, jotta esitetyt puurakenteisen pysäköintilaitoksen paloturvallisuusratkaisut täyttäisivät rakennusluvan myöntämisen vaatimukset. Suunnitelmien arviointiselvityksessä todetaan, että konseptisuunnitelman pohjana käytettyjen dokumenttien (erityisesti VTT-R-07556–10) lähestymistapana ollut vertaileva riskianalyysi on hyvä lähtökohta myös puurakenteiselle pysäköintilaitokselle, mutta edellyttää jatkossa laajempaa tarkastelua ja kohdekohtaista suunnittelua.

Konsulttitoimisto Ramboll Finland Oy arvioi hankkeen rakennusfysikaalista suunnittelua ja puurakenteisen pysäköintitalon rakennusfysikaalista toimivuutta yleisellä tasolla Suomen ilmastossa. Kolmannen osapuolen lausunnon mukaan suunnitelmissa esitetty liimapuu- ja CLT-rakenteinen pysäköintitalo on mahdollista toteuttaa rakennusfysikaalisesti toimivasti ja turvallisesti.

Pysäköintitalon toteutus puurakenteisena korostaa suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon merkitystä rakenteiden hyvän kosteusteknisen toiminnan ja materiaalien pitkäaikaiskestävyyden varmistamisessa.

Lounais-Suomi rakentuu puusta – LSPUU

LSPUU-hankkeessa edistetään puurakentamista sekä puutuoteteollisuuden yritysten tuotantoa ja kasvua. Puurakentaminen mahdollistaa rakentamisen päästöjen vähentämisen ja puurakennukset sekä puuteollisuuden tuotteet toimivat hyvinä hiilivarastoina. Edistämällä puutuotteiden tuotantoa ja käyttöä nostetaan merkittävästi maakuntien puuraaka-aineen jalostusarvoa sekä lisätään yrittäjätuloja ja työpaikkoja.   

Hankkeen pääkohderyhmä on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnissa sijaitsevat puutuotealan pienyritykset ja puun jatkojalostajat. Hanketta toteuttavat Suomen metsäkeskus, Tampereen yliopisto, Prizztech Oy ja Kaarinan Kehitys Oy. Suomen metsäkeskus toimii hankkeen päätoteuttajana. Hankkeen toteutusaika on 01.08.2021 – 31.12.2023. 

Hankkeen sisältämät toimenpidekokonaisuudet: 

  • Lounais-Suomen puurakentamisen nykytilanteen kartoitus ja karttasovelluksen laatiminen 
  • Lounais-Suomen puurakentamisen promootiosivuston tekeminen 
  • Yritysten aktivointi sekä tuotekehityksen ja ympäristöviestinnän tukeminen  
  • Markkinavuoropuhelujen kehittäminen puurakentamisen hankinnoissa 
  • Rakennuskohteiden hiilijalanjälkilaskelmien pilotointi 
  • Infrarakentamisen ja erikoispuun käytön vauhdittaminen 
  • Puurakentamisen opinto- ja tutustumismatkojen järjestäminen 
  • Osallistuminen alan messuille 
  • Seminaarien järjestäminen puurakentamisen edistämiseksi 

LSPUU-hanketta toteutetaan EU:n maaseuturahaston tuella, jonka hankkeelle ovat myöntäneet Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset. Hanke edistää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 mukaisia tavoitteita.