Materiaalipankki - Puurakenteiden suunnittelun automaatio

Puurakenteiden suunnittelun automaatio

Puu on uusiutuva ja hiiltä sitova rakennusaine, mutta sen osuus rakentamisessa on vielä vähäistä. Puun hyödyntäminen ekologisissa ja kestävissä rakennusratkaisuissa edellyttää sellaisten digitaalisten apuvälineiden kehitystä, jotka tarjoavat suunnittelijoille tukea puurakennuksen kaikissa vaiheissa.

Hankkeen tavoitteena on kehittää suunnittelijoille vapaaseen käyttöön digitaalisia ratkaisuja puurakenteiden hanke- ja rakennesuunnittelun tueksi.

Hankkeen aikana kehitetään työkaluja, toimintamalleja sekä tuotekirjastoja puurakentamisen suunnittelun avuksi ja ekologisten rakentamistapojen edistämiseksi. Kehitetyt ratkaisut sisällytetään avoimelle ja yhteisölliselle alustalle, missä ne ovat suunnittelijoiden vapaassa käytössä. Hanketta pilotoidaan yhdessä Metsä Wood Oy:n kanssa.

Hankkeella on merkittäviä hyötyjä puurakennusalan ammattilaisille ja opiskelijoille, jotka saavat suunnittelutyöhön uudenlaisia työkaluja. Kehitettyjen ratkaisujen avoin saatavuus mahdollistaa puurakennukseen liittyvän osaamisen lisäämisen ja kestävien rakennustapojen edistämisen.

Hyytiälä ”Living Lab – Kestävä ja hyvinvointia tukeva puurakentaminen” –tutkimusympäristön suunnittelu ja toteutus 2021−2022

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vaatii rakennus- ja asumistapojen uudistamista kestävämpään suuntaan. Tämä muutostarve tarvitsee kuitenkin tuekseen laajaa rakentamiseen ja asumisen hyvinvointiin keskittyvää tutkimusta, joka hyödyntää sekä kansallista että kansainvälistä tieteellistä osaamista.

Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalle rakennettiin neljän puurakennuksen kokonaisuus majoitus- ja opetustiloiksi. Tavoitteena on, että se toimii kansainvälisenä malliesimerkkinä puun käytöstä ekologisena ja kestävänä rakennusratkaisuna. Uudisrakennukseen perustettiin jatkuvasti kehittyvä puurakentamisen tutkimusalusta malliksi muille tuleville hankkeille. Tavoitteena on luoda kestävälle puurakentamiselle ja käyttäjäkokemuksille uudenlainen, avoin sekä monitieteinen tutkimusympäristö.

Tässä hankkeessa tehtiin tutkimusympäristön perus- ja teknistä suunnittelua sekä käynnistettiin CLTn kosteusmittaukset seinäelementeissä eri syvyyksissä. Hyytiälän LL liittyi myös osaksi eri yliopistojen puurakentamisen tutkimusalustojen kansainvälistä verkostoa.

Hankkeesta hyötyy erityisesti vähähiiliseen rakentamiseen ja asumisen hyvinvointiin keskittyvä tutkimussektori. Osallisuus kansainvälisessä verkostossa ja tulosten avoin saatavuus laajentavat hyödyntämismahdollisuuksia merkittävästi. Tulevaisuuden potentiaaliset hyödyt liittyvät mm. puurakentamisen näkyvyyteen ja vientiin, kestävien innovaatioiden suunnitteluun sekä puurakentamisalan koulutuksen kehittämiseen.

Projektin kesto: 1.4.2021-30.9.2022

Hyytiälän uudirakennuksen vaiheita voi seurata:

https://blogs.helsinki.fi/hyytiala-blogi/

Moduulirakenteinen, viherkattoinen jätekatos

RUUT Conceptin, Kierto-katos on puinen, moduulirakenteinen jätekatos, ja se on syntynyt tarpeesta saada markkinoille esteettisesti kaunis ja toimiva jätekatos pienille ja ahtaille kaupunkipihoille.

Lähtökohtana on myös ollut, että aiemmin pihojen kauhistuksena ollut jätekatos, onkin tulevaisuudessa pihojen kaunistus.

Vanhoilla pihoilla ja tiiviissä kaupunkirakenteessa tilaa jätteiden keräykselle ei ole alun perin suunniteltu ja se luo tänä päivänä paljon tilallisia ja teknisiä haasteita jätteiden sijoittelulle. Lisäksi tiiviissä kaupunkirakenteessa pihoilla on viheralueita usein vähän ja jätteet on tilan niukkuudesta johtuen sijoitettu näille viherkaistaleille. Tämä tarkoittaa myös sitä, että joudutaan suunnittelemaan jokaiseen tilaan oma katos tai hankkimaan valmis markkinoilla oleva katos. Markkinoilla olevat valmiskatokset ovat vaikeasti tilaan muokattavissa, sekä harvoin ympäristön arvoon sopiva. Jätteidenkeräys on muuttumassa ja kierrätyksellä tulee olemaan yhä suurempi rooli tulevaisuudessa. Samalla ajatus jätteistä on muuttumassa. Jäte on tulevaisuudessa raaka-ainetta, jolla on rahallista arvoa. Jätteidenkeräys tulee tulevaisuudessa vaatimaan yhä enemmän tilaa taloyhtiöiltä, yksityisiltä, kaupungeilta ja kunnilta. Tämä luo myös tarpeen kehittää jätteidenkeräyspaikkoja esteettisesti paremmin ympäristöönsä sopiviksi ja myös käyttäjälleen toimivimmiksi ja viihtyisimmiksi.

Kaupunkiympäristön kehittäminen ja viihtyvyyden lisääminen kaupungeissa ovat jatkuvasti esillä olevia aiheita – me haluamme olla tässä kehityksessä mukana tarjoamalla kestävän vaihtoehdon olemassa oleville kierrätyspisteille. Otamme suunnittelussa huomioon lähiarkkitehtuurin ja -ympäristön. Jätekatos on puinen, moduulirakenteinen ja viherkattoinen, jossa valmiita puisia moduulielementtejä ja väritystä vaihtamalla katos saadaan sovitettua erilaisiin ympäristöihin ja rakennustypologioihin. Moduulirakenteen ansioista sen koko on helposti muokattavissa ja siinä on valmiiksi huomioitu jo tiiviiden kaupunkiympäristöjen tekniset haasteet kuten palovaatimukset. Viherkaton avulla pystytään luomaan lisää lähiviheralueita ja lisätä kaupunkien biologista monimuotoisuutta. Viherkatot toimivat myös hulevesien viivyttäjänä ja tuovat pölyttäjiä kaupunkiympäristöön. Lisäksi viherkatot ovat potentiaalisia hiilensitojia. Runsaasti kasvillisuutta sisältävät viherkatot voivat sitoa pienhiukkasia ja parantaa ilman laatua. Maapallon lämpenemisen seurauksena helleaallot lisääntyvät: Kaupunkivihreä tasaa lämpötiloja ja ehkäisee urbaanien alueiden lämpösaarekeilmiötä.

Katoksen materiaalina käytetään suomalaista puuta ja pintakäsittelyt tehdään myrkyttömillä ja helposti huollettavilla maaleilla. Katosten valmistuksessa työllistetään suomalaisia yrityksiä ja koko katoksen tuotantokaari tehdään läpinäkyväksi tilaajille ja rakentamiseen etsitään mahdollisimman ekologiset ja kestävät ratkaisut.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa luodaan tarkat suunnitelmat jätekatoksesta ja erilaisista mahdollisista moduulivaihtoehdoista. Samalla aletaan kartoittamaan mahdollisia muita yhteistyökumppaneita, kuten rakennesuunnittelijaa ja viherkattosuunnittelijaa sekä varsinaisia tekijöitä.

Pilottihanke laitetaan käyntiin heti suunnitelmien valmistuttua. Alkuvaiheessa on tärkeää löytää oikeat markkinointikanavat ja luoda korkeatasoinen markkinointimateriaali katoksen markkinointiin. Hanke esitellään eri viranomaistahoille, jotta he voivat kommentoida suunnitelmia hyvissä ajoin. Tarkoitus on, että hanke on tuttu viranomaisille ja tulevaisuudessa viranomaiskäsittelyt sujuvat jouhevasti. Merkittävimpiä riskejä hankkeelle ovat mahdolliset markkinoille tulevat uudet kilpailijat, joihin täytyy pystyä varautumaan ennakkoon mm. hakemalla tuotteelle mallisuoja. Muita riskejä ovat markkinoilla tapahtuvat muut ennakoimattomat muutokset kuten korona, jotka voivat heikentävät kysyntää.

Kierto-katos hankkeen tavoitteena on luoda markkinoille uudenlainen jätekatos-konsepti, jolla halutaan lisätä asumisviihtyisyyttä, viheralueita ja rohkaista ihmisiä kierrättämään. Hankkeella pyritään lisäämään asukkaiden kierrätystietoisuutta, sekä tietoisuutta kaupunkiviheralueista ja niillä viihtyvistä pölyttäjistä.

Kierto-katos on muokattavissa erilaisiin ympäristöihin. Se sopii niin ahtaille kaupunkipihoille, kuin väljempiin taajamiin. Se voidaan sijoittaa yleisille jätteidenkeräyspaikoille, jotka yleisesti ovat avoimia parkkipaikkoja jäteastioineen. Tulevaisuudessa hankkeessa on tavoitteena laajentaa mallistoa ja tutkia viherseiniä osana puurakenteista moduulikatosta.

Hankkeen kautta on ajatuksena tukea esim. luonnonperintöalueiden tai ikimetsien suojelua, osoittamalla ennakkoon määritelty osuus myydystä katoksesta järjestölle.

Gadolin Älykylä® -puutaloalueiden uusi aika

Hankkeessa kehitettiin kokeiluluontoisesti asumisen laatua ja rakennusterveyttä edistävä puurakenteinen kestävän
asumisen asuinalue, jossa puurakentamiseen yhdistetään älyteknologia, energiaomavaraisuus ja sosiaalisen pääoman lisääminen. Toteutettavia älyteknologian sovelluksia ovat muun muassa älykäs taloteknologia, rakenteisiin integroidut energiantuotantoratkaisut, uusiutuvan energian tuotanto (aurinko, geoterminen), energian jakelu ja kausivarastointi, energian aluetason optimointi ja hukkalämmön hyödyntäminen. Näistä sosiaalisen pääoman lisääminen, sekä energian jakelun ja kausivarastoinnin suunnittelu tehtiin hankkeen ulkopuolisena työnä hankkeen kanssa samanaikaisesti.

Hankkeella pyrittiin löytämään sellaiset puurakentamisen, energian ja älyteknologian yhdistävät ratkaisut, jolla
voidaan rakentaa täysin hiilineutraaleja puutaloalueita. Suunniteltu kokonaisratkaisu varastoi hiiltä rakennusten
rakenteisiin ja lisäksi mahdollistaa hiilineutraalin asumisen koko elinkaaren ajan. Hanke pyrki löytämään todistettavia
ja lukuisiin kohteisiin monistettavia ratkaisuja puurakentamisen kasvua hidastavaan ongelmaan rakennusten energiatehokkuudesta ja sitä kautta vähähiilisyydestä. Hanke osoitti, että täysin hiilineutraalien puutaloalueiden rakentaminen on mahdollista jo tänään.

Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa puurakentamisen ja asumisen vähähiilisyyden kehittämisessä kokonaan tai osittain. Hankkeen tulokset ja hankkeen kanssa samanaikaisesti kehitettävät ratkaisut pilotoidaan hankkeen jälkeen Mynämäelle perustettavassa Gadolin Älykylässä ja tuloksia voidaan hyödyntää uusien asuinalueiden perustamisessa kaikilla rakentamisen tavoilla sekä Suomessa, että ulkomailla.

Teollisen puurakentamisen oppimateriaalihanke – tPUUr

tPUUr-hanke tuottaa teollisen puurakentamisen oppimateriaalia 2. asteen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajien käyttöön sekä materiaalia työmaatoimintojen työnjohdon FISE-pätevyyskoulutukseen. Kokonaisuus kattaa koko prosessin puumateriaalista, suunnittelusta, teollisesta valmistuksesta ja työmaatoiminnoista aina ympäristövaikutuksiin, puurakennusten korjaamiseen ja rakentamistalouteen. Hankkeen toteuttaa Puuinfon kumppaneina Ammattiopisto Lappia, TTS-Työtehoseura, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto sekä Puutuoteteollisuus ry. Puuinfon asiantuntijana toimii Tero Lahtela.

Hanke valmistuu elokuussa 2022.

Aihealueet ja vastuuhenkilöt:

1. Puu rakennusmateriaalina – Tomi Toratti, Puutuoteteollisuus

2. Teolliset rakennusjärjestelmät – Tero Lahtela, Ins.tsto Lahtela (Puuinfo)

3. Arkkitehtisuunnittelu – Markku Karjalainen, TAU

4. Rakennesuunnittelu – Tero Lahtela, ins.tsto Lahtela (Puuinfo)

5. LVIS-suunnittelu – Mauri Konttila, Metropolia

6. Rakennusfysiikka – Jani Pitkänen, XAMK

7. Teollinen esivalmistus – Martti Mylly, Lappia

8. Asennus- ja työmaatoiminnot – Mikko Myller, TTS

9. Standardisointi ja rakennustuotteiden tuotehyväksyntä – Tomi Toratti, Puutuoteteollisuus

10. Puurakentamisen ympäristövaikutukset – Matti Mikkola, Puutuoteteollisuus

11. Puurakennuksen korjaaminen ja puulla korjaaminen – Markku Karjalainen, TAU

12. Rakentamistalous, projektihallinto ja johtaminen – Anu Turunen, Puuinfo

13. Kielentarkastus, graafinen ilme, kuvitus ja taitto – Anu Turunen, Puuinfo

14. Digitaalisen alustan kehittäminen – Anu Turunen, Puuinfo

15. Viestintä – Anu Turunen, Puuinfo

16. Koordinointi – Anu Turunen, Puuinfo

UPWOOD

to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making avalable educational resources to address current and emerging occupational skills needs UPWOOD-hankkeen muodostama strateginen kumppaniverkosto pyrkii parantamaan työpaikalla oppimista (WBL) hyödyntävää ammatillista koulutusta (VET) kehittämällä ja tuomalla saataville koulutussisältöjä, jotka vastaavat energiatehokkaan ja innovatiivisen puurakentamisen nykyisiin ja uudistuviin ammattitaitotarpeisiin

Tavoitteet

Kehittää energiatehokkaan puurakentamisen menetelmiin ja sovelluksiin perustuvia uusia koulutussisältöjä.
Kehitellä opetusmateriaaleja ja laatia yleisohjeistus ammatillisen koulutuksen integraation lisäämiseksi sekä kouluttajan opas ammatillisen koulutuksen tarjoajille siitä, kuinka integroida uudet puuntyöstöteknologiat ja prosessit osaksi heidän tarjoamiaan työpaikalla oppimisen ja oppisopimuskoulutuksen ohjelmia.
Parantaa yhteistyötä ammatillisen koulutuksen tarjoajien ja yritysten välillä, ja näin luoda oppijoille tilaisuuksia soveltaa saatuja tietoja ja taitoja todellisissa työskentelytilanteissa.

Kohderyhmät

VET- ja WBL-koulutusten tarjoajat
Rakennus-alan työnantajat
VET- ja WBL-oppisopimus-opiskelijat rakennusalalla
Ammatillisen koulutuksen viranomaiset ja urakehitystä ohjaavat tahot
Alan edustajat ja päättäjät

g (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.vWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based LearUPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based LearnUPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.ving (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.ning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.

JOKOTAI Material Impact Screener

The JOKOTAI Material Impact Screener is a tool for screening the environmental impact of structural and material choices on the sustainability of a building project. The tool enables architects to quickly sketch the building volume of a preliminary design and compare the environmental impact of alternative material choices to support the early decision-making process. It is not intended as a tool for providing a complete life cycle assessment. Instead, it is a web-based visualizing tool to be used in the early stages of design prior to having made decisions that at a later stage will make it possible to perform a full life cycle analysis. The tool is a user friendly, web-based platform that enables communication and visualizes sustainability issues in a comprehensible manner. The calculation method and sources are made visible to support the learning process and to provide full transparency.

The JOKOTAI Material Impact Screener tool is realized under the leadership of OOPEAA in collaboration with a team of experts. It has been carried out with the support of a grant awarded by the Ministry of Environment in Finland. The grant is part of the Growth and Development from Wood Program.

Suomeksi

JOKOTAI Material Impact Screener on verkkopohjainen työkalu, jonka avulla on mahdollista tarkastella rakennushankkeen rakenteellisten ja materiaalivalintoihin liittyvien ratkaisujen vaikutuksia kestävyyden näkökulmasta jo heti suunnittelun alkuvaiheessa. Työkalu havainnollistaa eri ratkaisuvaihtoehtojen keskimääräisen kuormituksen helposti hahmotettavissa olevassa visuaalisessa muodossa. Se tekee mahdolliseksi kestävyyden näkökulman ymmärtämisen ja jakamiseen kaikkien rakennushankkeen päätöksentekoon osallistuvien tahojen kesken. Se avaa mahdollisuuden keskusteluun, jonka avulla kestävyyden näkökulma voidaan ottaa huomioon suunnittelun ratkaisuja ohjaavana ja informoivana tekijänä jo heti suunnitteluprosessin alkuvaiheessa.

Työkalun tarkoituksena on mahdollistaa eri ratkaisuvaihtoehtojen arvioiminen kestävyyden ja ympäristökuormituksen näkökulmasta jo ennen keskeisten rakenteellisiin ja materiaalivalintoihin liittyvien päätösten tekoa. Se tarjoaa uudenlaisen työkalun, jonka avulla ratkaisuja voidaan arvioida ja vertailla kestävyyden näkökulmasta jo ennen kuin varsinaiseen elinkaarianalyysiin tarvittavat päätökset rakennushankkeen osalta on tehty. Verkkopohjainen työkalu pohjautuu avoimen datan periaatteisiin ja taustalla olevien laskelmien läpinäkyvyyteen. Tämän läpinäkyvyyden puuttuminen on tunnistettu puutteeksi LCA arvioinneissa. Työkalun kehittämisessä on kiinnitetty erityistä huomiota käyttöliittymän suunnitteluun ja käytön sujuvuutta edistävien seikkojen hiomiseen.

Varhaisen arvioinnin työkaluna JOKOTAI Material Impact Screener palvelee paitsi suunnittelijoita, myös päättäjiä ja rahoittajia. JOKOTAI Material Impact Screener tarjoaa olemassa olevista LCA-työkaluista merkittävällä tavalla poikkeavan visuaalisen ja helposti ymmärrettävää informaatiota tuottavan työkalun, joka soveltuu suunnittelun ja rakentamisen ratkaisuihin liittyvän päätöksenteon varhaisen vaiheen tarpeisiin. Työkalu tarjoaa mahdollisuuden tarkastella rakentamisen eri ratkaisuvaihtoehtojen ekologista kestävyyttä ja ympäristökuormitusta jo rakennushankkeen suunnittelun alkuvaiheessa. Sen avulla on mahdollista hahmottaa puurakentamisen edut elinkaarikestävyyden näkökulmasta jo rakennushankkeen varhaisessa vaiheessa ja hyödyntää sen avaamaa ymmärrystä päätöksenteossa. Helpon käytettävyytensä ja selkeän, visuaalisen informaation esitysmuotonsa ansiosta työkalu toimii sekä suunnittelun että kommunikaation välineenä ja edesauttaa puurakentamisen etujen laajemman ymmärtämyksen syntymistä.

Kaakon puurakentaminen kasvuun

Päämäärä:

Kokoaa julkishallinnon ja yritysten verkoston edistämään puutuotteiden käyttöä Kaakkois-Suomen rakentamis- ja infrahankkeissa ja luo tahtotilaa tavoitteellisen kehitystyön jatkamiselle.

Kohderyhmät:

JULKISET TOIMIJAT
PUUTUOTEALAN YRITYKSET
RAKENNUSALAN YRITYKSET

Tavoitteet:
1. Tarjoaa tietoa, edistää osaamista ja yritystoimintaa
2. Lisää puun käyttöä rakennushankkeissa
3. Käynnistää puurakentamisen ohjelmatyö Kaakon alueella

Lisätavoitteet:

– Tuoda esille esimerkkikohteet
– Aktivoida kuntia ja yrityksiä yhteistyöhön
– Selvittää puutuotetarjonta ja alueelle sopiva ekoasumisen malli
– Esitellä Lähipuu-tuotemerkkiä
– Toteuttaa vaikutusten arviointeja, ympäristöselosteita ja hiilibudjetointeja
– Esitellä puun terveys- ja hyvinvointivaikutuksia
– Lisätä viihtyvyyttä ja ekotehokkuutta puunkäytöllä yhteiskäyttöalueilla

Hyödyt kohderyhmille:

JULKISILLE TOIMIJOILLE:

Tietolähteet puurakentamisesta tutummaksi
Tuleviin säännöksiin valmistautuminen
Rakentamisen ilmastovaikutusten minimointi

PUUTUOTEALAN YRITYKSILLE:

Tuote- ja palvelutarjonta sekä argumentit paremmin esille
Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen verkoston kautta
Alueen puualan arvostuksen ja osaamisen kasvattaminen

RAKENNUSALAN YRITYKSILLE:

Esimerkkikohteiden näkyvyys lisääntyy
Alkuvaiheen tietoa suunnitelmista ja kaavoituksen mahdollisuuksista
Rakennushankkeen yhteistyö- ja toimenpidesuunnitelma selkeyttää prosessia

GoWood: Incentivising wood use in construction to mitigate climate change

The potential of using wood in construction to mitigate climate change, as part of a broader strategy for sustainable forest use, has been widely mooted;
wood in buildings acts as a long-term carbon store and substitutes ‘energy intensive’ materials like steel and concrete. Wood is often the material of choice in energy-efficient construction, due to its good thermal properties; hence, further GHG emissions are also avoided in the use phase of the building. Whilst there is increasing interest in using wood in larger projects it is by no means widespread and there is little evidence of increasing penetration in more everyday construction projects. Incentivizing an increase in the use of wood in construction, whilst ensuring sustainability over the entire supply chain is needed if the full potential of wood construction is to be exploited to mitigate climate change. One approach is to create instruments that:
1. enable substitution of GHG intense material leading to GHG emission avoidance;
2. incentivize enhanced carbon storage in long-lived wood products by:
i). promoting reuse and repurposing of wood to extend its useful lifetime; and
ii). enabling, at their end of life, replacement of shorter-lived wood-based products in different processes.

To do this, rigorous accounting of carbon is required since emissions occur, or are avoided, at different points along the value chain. Digital technologies, such as distributed ledgers (DLT such as blockchains), offer significant potential in this accounting process. In this first phase of the project, key stakeholders along the value chain will be identified and brought together in order to scope the use of digital tools in GHG accounting, underpinning incentive mechanisms.

Puhdas puupinta

Pintojen hygienia on tärkeää kaikkialla, missä pintoja kosketetaan, mutta erityisen tärkeitä pintojen hygieeniset ominaisuudet ovat kohteissa, joissa on lapsia, vanhuksia tai heikossa kunnossa olevia ihmisiä. Toisaalta on tärkeää, että pinnat ovat helposti puhdistettavia, toisaalta taas pinnan antibakteerisuus tuo etua, koska ei niitä voida joka kosketuksen jälkeen pestä.

Puupinta on hyvin usein pinnoitettu näkyvillä ollessaan. Käsittelemättömän puupinnan antibakteeriset ominaisuudet vaativat vielä lisää tutkimusta, jotta tiedetään mitä ominaisuuksille tapahtuu, jos puu pinnoitetaan erilaisilla pinnoitteilla.

PuPu-hankkeessa selvitetään kaupallisten käytössä olevien pinnoitteiden vaikutusta männyn, kuusen ja koivun antibakteerisiin ominaisuuksiin. Tulokset tuovat tärkeää lisätietoa eri puulajien välisistä eroista ja auttavat valitsemaan kohteeseen tarkoituksenmukaisen puumateriaalin ja sopivan pinnoitteen. Pinnoittamattomien ja pinnoitettujen puupintojen puhdistettavuutta tutkitaan, jotta saadaan tietoa soveltuvuudesta esimerkiksi sairaalakäyttöön.

Lisäksi selvitetään, miten optista mittausta voitaisiin hyödyntää männyn sydänpuun antibakteerisuuden ennakoimisessa mittaamalla sydänpuusta laho- ja homesienten kasvua estävien stilbeenien määrää. Kokeiden pohjalta voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti laajentaa optisen mittauksen käyttömahdollisuuksia muihinkin puun funktionaalisiin komponentteihin.

Puun antibakteeristen ominaisuuksien säilymistä pinnoitetussa puussa tutkitaan Itä-Suomen yliopistossa. Ramboll Oy taas tutkii puisen pinnan puhdistettavuutta sekä pinnoittamattomana että eri tavoin pinnoitettuna. Selvitys optisen mittauksen mahdollisuuksista antibakteerisuuden ennustamisessa tehdään Lukella. Xamk puolestaan huolehtii materiaalien valmistamisesta ja hankkeen koordinoinnista sekä kantaa päävastuun raportoinnista.

Hanketta rahoitetaan Ympäristöministerion Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmasta. Hanke sai rahoituksen kevään 2019 hakukierroksesta, jonka teema on puurakentamisen käyttäjälähtöiset ratkaisut.