Materiaalipankki - CLT-levyillä ratkaisuja raskaskoneiden kulkukelpoisuuden haasteisiin metsissä (CLTmetsä)

CLT-levyillä ratkaisuja raskaskoneiden kulkukelpoisuuden haasteisiin metsissä (CLTmetsä)

CLT-levyillä ratkaisuja raskaskoneiden kulkukelpoisuuden haasteisiin metsissä

Hankkeen taustalla on tarve vastata suurten metsäteollisuusinvestointien aiheuttamaan kasvavaan tarpeeseen ympärivuotisessa puunkorjuussa. Venäjän puuntuonnin vähentyminen kohdistaa paineita omavaraisuuteen raakapuun saatavuudessa. Ilmastonmuutos pidentää kelirikkoaikoja, vaatien uusia ratkaisuja metsäteiden suunnitteluun ja maaperän vahvistamiseen ympärivuotisen puunkuljetuksen turvaamiseksi.

Puunkorjuussa tutkimus- ja kehitystoiminta kantavuuden osalta on keskittynyt koneisiin ja ennustamiseen heikosti kantavilla mailla. Maaperän kantavuuden parantamisessa käytetään pääasiassa hakkuutähteitä ja puutavaraa. Satunnaisesti on testattu muita ratkaisuja, kuten ajosiltoja ja kumimattoja.

CLTmetsä -hankkeessa

tutkitaan miten aikaisemmassa CLT Access Matting-hankkeessa pilotoitujen CLT-maanpintalevyjen hintaa, laatua, käyttökustannuksia ja käytettävyyttä voidaan optimoida. Yrityksiltä saadun kannustavan palautteen myötävaikutuksella kehitetään myös CLT-monikäyttölevyihin liittyvää liiketoimintamallia.
kehitetään CLT-levyihin perustuva menetelmä raskaskoneiden liikkuvuuden parantamiseksi huonosti kantavilla metsäteillä ja pehmeillä mailla. Keskeisenä tavoitteena on löytää ratkaisuja kelirikkoaikojen aiheuttamien lisäkustannusten hallintaan. Kevyen ja uudelleenkäytettävän menetelmän kehittäminen metsäteiden akuutteihin kantavuusongelmiin ja erityistarpeisiin luonnonhoitokohteiden saavutettavuudessa voi olla yksi ratkaisuvaihtoehto.
pilotoitaviin CLT-levyihin lisätään teknologiaa olosuhdetiedon keräämistä varten. Kerätyn tiedon avulla voidaan selvittää levyjen suorituskykyä.
viestinnällä ja yhteistyöllä muiden alueiden, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa on merkittävä rooli
jatketaan edellisen hankkeen aikana saavutettua tasoa menetelmän innovaatiokypsyydessä, mikäli pilotointi tuottaa odotetut tulokset
saadaan tietoa myös siitä, voidaanko rakennusten kantaviksi rakenteiksi tarkoitettujen CLT-levyjen valmistuksessa käyttää heikompilaatuista, kuin standardin mukaista C24-sahatavaraa. Hankkeessa on mahdollista saada myös tietoa kantavien CLT-rakenteiden käytettävyyteen liittyvästä käyttöluokasta.

Hankeaika: 01.11.2024 -30.07.2027

Päätoteuttaja: Lapin Ammattikorkeakoulu

Osatoteuttajat: Kemin Digipolis Oy, Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus

Kokonaisbudjetti: 596 393 €, josta EU-rahoitusosuus on 477111 €

DelWaWood – Developing Low-Carbon Solutions for Repurposing Waste Wood into Valuable Resources

DelWaWood on Interreg Aurora -ohjelman rahoittama yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on kehittää uusia tuotteita ja liiketoimintaa puujätteestä Pohjoismaissa. Hankkeen pääpaino on puujätteen kierrättäminen uusiksi tuotteiksi, mikä on haastavaa, mutta ratkaisujen hakeminen on tärkeää kestävän kehityksen toteutumisen kannalta.

Hankkeen taustalla on Pohjoismaissa syntyvän valtava määrä puujätettä, erityisesti rakentamisen ja purkamisen yhteydessä, josta suurin osa poltetaan energiaksi. Kansallinen tavoite kierrättää 70 prosenttia purkupuujätteistä vuoteen 2020 mennessä jäi saavuttamatta, ja kierrätystaso on edelleen alle 60 prosenttia. DelWaWood-hankkeen tavoitteena on luoda uusia kiertotalouden arvoketjuja liiketoiminnan oivallusten ja teknisten innovaatioiden avulla.

Hanke on tiiviisti sidoksissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, erityisesti tavoitteeseen 9 (teollisuus, innovaatio ja infrastruktuuri) ja 12 (vastuullinen kulutus ja tuotanto). Puuteollisuuden kilpailukyvyn lisääminen vahvistaa maaseutualueita ja tukee niiden pitkän aikavälin elinkelpoisuutta ja kestävyyttä. Lisäksi hankkeen rajat ylittävä yhteistyö edistää kulttuurisiteitä ja korostaa yhteistä perintöä kestävän kehityksen saavuttamisessa Pohjoismaissa.

Kehittämällä menetelmiä jätepuun käyttökelpoisuuden lisäämiseen uusiksi tuotteiksi, voidaan neitseellisen metsäbiomassan käyttöön kohdistuvaa painetta vähentää ja luoda uusia tuotantoketjuja metsätuotteille. Tämä ei ainoastaan auta ympäristöä, vaan myös vahvistaa paikallisia yhteisöjä ja talouksia.

Puun kierrätys ei ole vain ympäristökysymys, se on myös sosiaalinen ja taloudellinen mahdollisuus. Projektiimme liittyvillä aloitteilla ja innovaatioilla pyritään edistämään kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista sekä omavaraisuutta kohottamalla puujätteen kierrätettävyyttä käyttökelpoisena raaka-aineena.

Hankeaika: 01.08.2024 – 31.07.2027

Puusta puhtaasti – puupintojen käyttö puhtautta vaativissa tiloissa: nykytietämys oppaaksi, menetelmiä pintojen tutkimiseen ja puhtauteen vaikuttavien ominaisuuksien määritystä

Puurakentaminen on myötätuulessa. Tällä hetkellä erityisesti sen ilmastoystävällisyyden vuoksi. Rakennuksiin käytetty puu sitoo ilmakehän hiilidioksidia pitkäksi aikaa. Puurakentamisen nopea lisääminen onnistuu parhaiten lisäämällä sen osuutta julkisessa rakentamisessa. Puuta pidetään hyvinvointia edistävänä materiaalina ja sitä käytetään paljon kouluissa, päiväkodeissa ja hyvinvointikeskuksissa, mutta ei niinkään terveydenhuollon rakennuksissa. Yksi haaste puun käytölle erityiskohteissa on tietämyksen puute: on helpompaa jättää käyttämättä kuin kokeilla ilman tarkkaa tietoa. Miten puu soveltuu esimerkiksi puhtautta vaativiin tiloihin tai tiloihin, joissa vahvojen pesuaineiden käyttö on runsasta?

Kajaanissa toimiva Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikkö vetää kansainvälistä Wood for Health -hanketta (https://www.woodforhealth.eu/project-description/), jossa kehitetään pinnoitteita helpottamaan puupintojen puhtaana pitämistä sekä kerätään kansainvälinen opasvihkonen puun käytölle terveydenhuollon rakennuksissa. Hanke tuottaa myös osaamista ja menetelmiä puupintojen puhtauteen vaikuttavien tekijöiden tutkimiseksi. Wood for Health -hankkeen tulosten tehokas levittäminen ja menetelmien jatkokehittäminen Suomessa on tarpeen, jotta kansainvälisen hankekonsortion työstä jää hyötyä myös Suomeen.

Itäisen Suomen Puutuoteklusteri (ITÄPUU)

ITÄPUU-hankkeen tavoitteena on vahvistaa itäisen Suomen elinvoimaa kehittämällä puutuotealan liiketoimintaa, uusia tuotteita sekä palveluita rakentamisen tarpeisiin.

Puutuoteteollisuuden yhteiskunnallinen merkitys perustuu merkittävästi aluetalouteen. Ala on tärkeä työllistäjä etenkin kasvukeskusten ulkopuolella olevilla alueilla, joissa työpaikkojen tarve on suuri. Rakennustuotteet voidaan jalostaa korkean jalostusasteen tuotteiksi lähellä niiden raaka-ainelähdettä.

Suomessa rakennusteollisuudelta puuttuu puutuoteosien ja -liitosten vakiointi. Siksi mallinnus on hidasta ja kilpailutus on vaikeaa. Hanke edistää puurakennusalan toimijoiden yhteistyötä koko maassa kehittämällä, mallintamalla ja havainnollistamalla puurakenneratkaisuja niiden vakioinnin parantamiseksi.

Vuonna 2022 puutuotteiden vienti Suomesta oli 3,9 mrd. euroa. Teollisen puurakentamisen tuotteiden ja palveluiden kehittäminen luo merkittävän potentiaalin alueen viennin lisäämiselle.

Hankkeen päätavoitteet

– ITÄPUU-hankkeen tarkoituksena on vahvistaa yhteistyötä ja verkostoitumista teollisen puurakentamisen edistämiseksi itäisessä Suomessa yli maakuntarajojen. Alaa kehitetään innovaatioita ja uutta liiketoimintaa aikaansaamalla sekä alan osaamisen tasoa nostamalla.

– Itäisen Suomen puutuoteklusteri-hankkeessa vahvistetaan puualan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista teollisen puurakentamisen edistämiseksi itäisessä Suomessa. Hankkeessa kehitetään puutuotealaa edistämällä teollisen puurakentamisen ratkaisujen yleistymistä, kehittämällä uusia innovaatioita ja materiaalin parempaa käyttöä teollisuudessa sekä viennin edistämistä. Hankkeessa kehitetään uusia toimintatapoja ja uutta liiketoimintaa sekä nostetaan alan osaamisen tasoa.

Kohderyhmä

Itäisessä Suomessa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, erityisesti Koillismaalla, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa toimivat puutuote- ja rakennusteollisuuden yritykset, suunnittelutoimistot, alueen yliopistot ja korkeakoulut, muut oppilaitokset, kehittämisorganisaatiot, alueen kunnat sekä rakennuttajat.

Lisäksi hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat ne alueiden betoni- ja terästeollisuuden yritykset, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan yhteistyöhön hybridirakenteiden kehittämiseksi.

Hankkeen toimenpidekokonaisuudet:

Itäisen Suomen puutuoteklusterin organisointi ja yhteistyö
Teollisen puurakentamisen edistäminen ja puun jalostusasteen nostaminen
Teollisen puurakentamisen viennin edistäminen
Viestintä, vaikuttaminen ja hankkeen tulosten hyödyntäminen

Päätoteuttaja: Kuhmon kaupunki/Woodpolis

Osatoteuttajina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Oulun Yliopiston Mittaustekniikan yksikkö (MITY), Luonnonvarakeskus (Luke).

ITÄPUU – Itäisen Suomen Puutuoteklusteri -hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja tuen on myöntänyt Kainuun liitto. Hankkeen suunniteltu aikataulu 1.1.2024-31.12.2025.

Ismo Mäkeläinen, hankepäällikkö, elinkeinoasiantuntija

ITÄPUU-hanke, Kuhmon kaupunki

+358 40 5965 288, ismo.makelainen@kuhmo.fi

Itäisen Suomen puutuoteklusteri (Itäpuu)

Itäisen Suomen puutuoteklusteri-hankkeessa vahvistetaan puualan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista teollisen puurakentamisen edistämiseksi itäisessä Suomessa. Hankkeessa kehitetään puutuotealaa edistämällä teollisen puurakentamisen ratkaisujen yleistymistä, kehittämällä uusia innovaatioita ja materiaalin parempaa käyttöä teollisuudessa. Hankkeessa kehitetään uusia toimintatapoja ja uutta liiketoimintaa sekä nostetaan alan osaamisen tasoa. Hankkeen tuloksena syntyy monipuolinen itäsuomalainen puutuotetoimijoiden yhteistyöverkosto, joka tekee yhteistyötä monella eri tasolla.
Päähankkeen toteuttajana toimii Kuhmon kaupunki, Woodpolis. Osahankkeen toteuttajina ovat Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Oulun Yliopiston Mittaustekniikan yksikkö (MITY) Kajaanista, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (XAMK) ja Luonnonvarakeskus (Luke) Joensuu ja Savonlinna.

Työpaketti 1: Itäisen Suomen Puutuoteklusterin organisointi ja yhteistyö

Työpakettia 1 koordinoi Kuhmon kaupunki/Woodpolis, mutta sen toteuttamiseen osallistuu kaikki toimijat. MITYn tehtäviä ovat:
– Osallistuminen Itäisen Suomen puuklusterin toteutuksen suunnitteluun ja aloittamiseen liittyviin tehtäviin.
– Osallistutaan Itäisen Suomen puuklusterin tapaamisiin ja tilaisuuksiin
– Edistetään oppilaitosyhteistyön laajentamista osaksi klusterin yrityslähtöistä yhteistyötä
– Ollaan yhteydessä Kainuun (ja mahdollisesti Nurmeksen ja Lieksan) yrityksiin, viestitään klusterin toiminnasta ja kerätään alueen TKI-tarpeita.

Työpaketti 2: Teollisen puurakentamisen liiketoiminnan ja kilpailukyvyn parantaminen, puun jalostusasteen nostaminen

MITY osallistuu työpaketti 2 osatehtävien T2, T3 ja T4 toteutukseen ja vastaa näiden tehtävien toteutuksesta.

2 T 2: Mittaustekniikan mahdollisuudet puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden kehittämisessä
– Kartoitetaan mittaustekniikan tarpeet puurakentamisen ja puuteollisuuden toimijoilta kysely- ja haastattelututkimuksen avulla.
– Koostetaan esille nousseet mittaustarpeet ja selvitetään näihin liittyvät mittausteknologian tilanne (tutkimus- ja kaupallinen)
– Luodaan koosteraportti mittaustarpeista ja teknologioista.

2 T 3 Puurakentamisen arkkitehtuurin ja rakennesuunnittelun opiskelijoiden yhteistyön lisääminen yritysten kanssa
– Kartoitetaan Itä-Suomen teollisen puurakentamisen alalla toimivia yrityksiä ja selvitetään millaisia tarpeita heillä on arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden osalle. Kehitetään heidän ja alueen puurakentamisen yrityksien välistä yhteistyötä.
– Selvitetään, miten arkkitehtuuria ja suunnittelua voidaan hyödyntää puurakentamisen kilpailukyvyn parantamisessa.
– Edistetään alan opiskelijoiden pääsyä opinnäytetöiden ja kesätyöpaikkojen avulla osallistumaan puurakentamisen suunnitteluun
– Kartoitetaan tietoja ja kokemuksia noin 10 vuoden aikana rakennetuista puu- ja hybridirakennuksista niiden omistajilta ja käyttäjiltä. Selvitetään mahdollisia kehitettäviä asioita, joilla voidaan kokemuksia vielä parantaa.
– Selvitetään suunnittelun menetelmillä ratkaistavia kilpailukykyä parantavia tekijöitä puurakentamisen yleistymiseksi.
– Vierailut ja osallistumiset puurakentamiseen liittyvissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa.

2 T 4 Markkinavuoropuhelun kehittäminen kilpailukyvyn keinona
– Kehitetään markkinavuoropuhelua tilaajien, rakennusliikkeiden ja osatoimittajien ym. osapuolien kesken.
– Hankkeessa tutustutaan markkinavuoropuhelulla toteutettuihin kohteisiin ja haastatellaan niihin osallistuneita osapuolia hankinnan vaiheista ja kokemuksista, sekä miten se on vaikuttanut lopulliseen rakennuskohteen valintaan.
– Haastatellaan osapuolia, jotka eivät ole kartoituksiin osallistuneet tai muutoin eivät ole olleet tyytyväisiä markkinavuoropuheluprosessiin. Heidän näkemysten perusteella analysoidaan vastauksia ja etsitään ratkaisuja toiminnan kehittämiseen. Haastateltavat tahot voidaan valita hankkeen toteutusaluetta laajemmin koko suomen alueelta.
– Laaditaan kehittämisehdotuksia markkinavuoropuhelun toteuttamiseen. Hankkeessa selvitetyt johtopäätökset julkaistaan ja niistä tiedotetaan julkisten hankintojen tekijöille ja toteuttajille. Tietoa levitetään mediassa, sähköisissä järjestelmissä ja aiheeseen sopivissa tilaisuuksissa.

Työpaketti 3: Teollisen puurakentamisen viennin edistäminen

Työpaketti 3 päätoteuttajana toimii Kuhmon kaupunki/Woodpolis, mutta kaikki toimijat osallistuvat työpakettien toimintaan. Työpaketti jakaantuu kolmeen osatehtävään T1-T3 ja MITY osallistuu työpaketin tehtäviin seuraavilla toimenpiteillä:
– MITY tukee vientikoordinaattorin tehtävää oman toiminta-alueen tarpeiden kartoituksessa ja tiedon keräämisessä
– MITY tukee hanketta omien verkostojen kautta (esim. Berry+, Vanguard Initiative)

Työpaketti 4: Viestintä, vaikuttaminen ja hankkeen tulosten hyödyntäminen

Työpaketti 4 sisältää kolme osatehtävää, joiden toteutuksesta vastaa Kuhmon kaupunkin/Woodpolis. Kaikki toimijat osallistuu työpaketin toimenpiteisiin.
MITY tehtäviä ovat:
4 T 1 Viestintäsuunnitelma ja viestinnän työkalut
– MITY osallistuu päätoteuttajan kanssa viestintäsuunnitelman tekemiseen ja viestinnän työkalujen valintaan.
4 T 2: Viestintätoimenpiteet
– Toteutetaan viestintätoimenpiteet viestintäsuunnitelman mukaisesti MITYn ja yhteistyökumppaneiden viestintäkanavia hyödyntäen.
4 T 3: Hankkeen tulosten hyödyntäminen
– MITY osallistuu hankkeen tulosten hyödyntämiseen ja tekee yhteistyötä toimialan yritysten kanssa.
– Suunnitellaan sisältöä seuraaville 1–2 hankkeelle, tämän hankkeen aikana esille tulleista yritysten tarpeista ja toiminnan pullonkauloista.

WoodCircles – Kestävää kasvua

Kohti kestävää tuottavuuden kasvua elinkaariajattelun ehdoilla puutuoteteollisuudessa.

Hankkeen päätavoitteet

Aktivoidaan puutuotealan yrityksiä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen sekä tuottavuuden parantamiseen ja vihreän siirtymän vahvistamiseen.
Tuetaan puutuotealan yritysten valmiuksia vastata CSDR-raportointivaatimuksiin ja kääntää vaatimukset tuottavuutta ja kilpailukykyä lisääviksi tekijöiksi.
Pienennetään puutuotealan yritysten hiilijalanjälkeä sekä kehitetään ja sopeutetaan yritysten kokonaisvaltaista toiminnanohjausta vihreän siirtymän ehdoilla siten, että tuotteen elinkaari ohjaa yhä enemmän liiketoiminta prosessien suunnittelua, seurantaa ja toimeenpanoa.

Hankkeen hallinnoija on Suomen metsäkeskus. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2024 – 30.06.2026.

Toiminta-alue: valtakunnallinen

Hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto 2023–2027. Rahoituksesta 80 % tulee Euroopan maaseuturahoituksesta ja 20 % yksityisenä rahoituksena.

Jouni Silvast, projektipäällikkö, Suomen metsäkeskus, 050 300 1786, jouni.silvast@metsakeskus.fi

Eveliina Oinas, projektiasiantuntija, Suomen metsäkeskus, 050 527 7775, eveliina.oinas@metsakeskus.fi

CircWood: Increasing the Climate Change Mitigation Potential of Wood Used in Construction

The overall aim of the CircWood project was model the effect that recirculating wood within the built environment has on carbon storage in wooden buildings, taking into account different wood use scenarios and the implementation of design-for-disassembly (DfD). In the first part of the project, buildings containing the greatest proportion of wood were identified. It was found that wooden buildings account for about 84% and 99% of the permanent and free-time residential buildings respectively and for 58% of non-residential buildings. Demolition and waste management practices were surveyed with the intention of gaining knowledge about the quantity, quality and dimensions of demolition wood as well as a qualitative assessment of attitudes towards wood cascading. Cascading options were investigated through desk research and interviews. In the final phase of the project, a model was created to demonstrate how retaining wood in the technosphere (through cascading) increases the amount of carbon stored. Augmented levels of cascading (i.e. through DfD) increase the level of carbon stored and for a longer period.

This basic research study has demonstrated that cascading wood from buildings can provide a means of increasing C stored in the built environment, helping to mitigate climate change. Further work is ongoing to assess the substitution effects that accrue from the use of cascaded wood. Design-for-disassembly is seen as a means of increasing the quality and quantity of wood recovered from the demolition of buildings. Modeling suggests that retaining recycled wood in products that last a long time (e.g. as other structural components in buildings), increases the amount of C stored. Nevertheless, the most effective way of increasing C storage is to extend the lifetime of wooden buildings.

VN/9011/2021 Muuntojoustava massiivipuukerrostalo painovoimaisella ilmanvaihdolla

Puurakentajien perustama Korepuu Oy on osallistunut valtion Kasvua ja kehitystä puusta- ohjelmaan kehittääkseen CLT-suurelementtikerrostaloja. Tietoa on kerätty omilla rakennustyömailla sekä yhteistyössä opinnäytetyöntekijän kanssa.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää CLT-suurelementtikerrostaloa entistä kestävämmäksi, käyttäjälähtöisemmäksi ja kustannustehokkaaksi. Tavoitteeseen pääsemiseksi suunniteltiin uudenlainen rakennejärjestelmä ja rakennetyypit, joiden osalta tehtiin tutkimusta painumasta, värähtelystä ja akustiikasta. Uutta tietoa on tuotettu myös selluvillan käytöstä.

Hankkeen myötä tunnistettiin, että hankkeen tulokset ovat erityisen keskeisiä kunnallisille rakennusalan toimijoille, joille massiivipuurakentaminen on vielä hyvin tuntematonta. Tämän kohderyhmän palvelemiseksi hankkeen tulokset sekä muuta yleistä faktaa CLT-massiivipuurakennuksista on summattu yleisymmärrettävästi rakennetaanpuusta.fi -verkkosivulle.

CLT Emergency Hospital

CLT Emergency Hospital on suomalainen keksintö (Casagrande Laboratory Center of Urban Resarch, 2020) yksinkertaiselle, modulaariselle ja skaalautuvalle tilaelementteihin perustuvalle humanitääriselle rakennusjärjestelmälle, jonka päärakennusmateriaalina on CLT-massiivipuulevy. Moduulien rakennuskomponentit on suunniteltu mitoitukseltaan siten, että ne mahtuvat mahdollisimman tehokkaasti standardi merikonttiin. Elementtien keveys mahdollistaa myös ilmakuljetuksen. Järjestelmää kehitetään työkaluksi humanitääriselle arkkitehtuurille esim. pakolaisleireillä. Käyttökohteita ovat esimerkiksi: koulu, päiväkoti, orpokoti, turvatalo, pakolaiskeskus, terveyskeskus / klinikka, äitiysklinikka, sairaala, sairaalan laajennos, kuntoutuskeskus, hätämajoitus, väliaikaismajoitus, pysyvä majoitus, yhteisökeskus, tukirakennus.

Hankkeen CLT-massiivipuun rakennustapa soveltaa Suomessa puukerrostalorakentamisessa käytettävää tilaelementtitekniikkaa, mutta yksinkertaistettuna ja merikonttilogistiikkaan mitoitettuna.

CLT Emergency Hospital konseptin pilottiprojektina suunnitellaan UNFPA äitiysklinikkaa Zaatarin pakolaisleirille Jordaniaan.

projectGeneric

Hanke “projectGeneric” on Ympäristöministeriön “Kasvua ja kehitystä puusta” -tukiohjelman viidennen hakukierroksen “Puun monet mahdollisuudet” rahoituksen saanut hanke. Hankkeen ylimpänä tavoitteena on edistää puurakentamisen yleistymistä tukemalla puurakentamisen tietomallintamiseen liittyviä toimintoja. Kaikki hankkeen aikana syntyneet tulokset ovat julkisia.

Tavoitteet jaettiin ensisijaisiin ja toissijaisiin tavoitteisiin. Ensisijaiset tavoitteet olivat suorittaa kyselytutkimus BIM-objektiikan tarpeista, luoda geneeriset BIM-objektit Autodesk Revit ohjelmaan, työkalu automaattinen määrälaskennan toteuttamiseksi tietomallista sekä selvitys vastaavan hankkeen toteuttamiseksi Trimble Tekla Structures ohjelmaan. Toissijaiset tavoitteet olivat automatisoida kiinnitystarvikkeiden päästölaskenta sekä kustannusarvio tietomallista.

Tulokset hankkeesta ovat erillinen raportti kyselytutkimuksen vastauksista, geneeriset BIM-objektit puurakentamisen kiinnitystarvikkeista Autodesk Revit ohjelmaan, automaattinen määrälaskentatyökalu, parametriikan nimeämislogiikka LCI ja EPD päästöarvojen esittämiselle BIM-objektiikassa sekä tämä loppuraportti, johon on koottu kaikki hankkeen aikana syntynyt merkittävä tieto.

Avainsanat:

Tietomallit, BIM, Geneeriset objektit, Määrälaskenta, Kiinnitysosat, Detaljisuunnittelu