DelWaWood – Developing Low-Carbon Solutions for Repurposing Waste Wood into Valuable Resources

DelWaWood on Interreg Aurora -ohjelman rahoittama yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on kehittää uusia tuotteita ja liiketoimintaa puujätteestä Pohjoismaissa. Hankkeen pääpaino on puujätteen kierrättäminen uusiksi tuotteiksi, mikä on haastavaa, mutta ratkaisujen hakeminen on tärkeää kestävän kehityksen toteutumisen kannalta.

Hankkeen taustalla on Pohjoismaissa syntyvän valtava määrä puujätettä, erityisesti rakentamisen ja purkamisen yhteydessä, josta suurin osa poltetaan energiaksi. Kansallinen tavoite kierrättää 70 prosenttia purkupuujätteistä vuoteen 2020 mennessä jäi saavuttamatta, ja kierrätystaso on edelleen alle 60 prosenttia. DelWaWood-hankkeen tavoitteena on luoda uusia kiertotalouden arvoketjuja liiketoiminnan oivallusten ja teknisten innovaatioiden avulla.

Hanke on tiiviisti sidoksissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, erityisesti tavoitteeseen 9 (teollisuus, innovaatio ja infrastruktuuri) ja 12 (vastuullinen kulutus ja tuotanto). Puuteollisuuden kilpailukyvyn lisääminen vahvistaa maaseutualueita ja tukee niiden pitkän aikavälin elinkelpoisuutta ja kestävyyttä. Lisäksi hankkeen rajat ylittävä yhteistyö edistää kulttuurisiteitä ja korostaa yhteistä perintöä kestävän kehityksen saavuttamisessa Pohjoismaissa.

Kehittämällä menetelmiä jätepuun käyttökelpoisuuden lisäämiseen uusiksi tuotteiksi, voidaan neitseellisen metsäbiomassan käyttöön kohdistuvaa painetta vähentää ja luoda uusia tuotantoketjuja metsätuotteille. Tämä ei ainoastaan auta ympäristöä, vaan myös vahvistaa paikallisia yhteisöjä ja talouksia.

Puun kierrätys ei ole vain ympäristökysymys, se on myös sosiaalinen ja taloudellinen mahdollisuus. Projektiimme liittyvillä aloitteilla ja innovaatioilla pyritään edistämään kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista sekä omavaraisuutta kohottamalla puujätteen kierrätettävyyttä käyttökelpoisena raaka-aineena.

Hankeaika:  01.08.2024 – 31.07.2027

Puusta puhtaasti – puupintojen käyttö puhtautta vaativissa tiloissa: nykytietämys oppaaksi, menetelmiä pintojen tutkimiseen ja puhtauteen vaikuttavien ominaisuuksien määritystä

Puurakentaminen on myötätuulessa. Tällä hetkellä erityisesti sen ilmastoystävällisyyden vuoksi. Rakennuksiin käytetty puu sitoo ilmakehän hiilidioksidia pitkäksi aikaa. Puurakentamisen nopea lisääminen onnistuu parhaiten lisäämällä sen osuutta julkisessa rakentamisessa. Puuta pidetään hyvinvointia edistävänä materiaalina ja sitä käytetään paljon kouluissa, päiväkodeissa ja hyvinvointikeskuksissa, mutta ei niinkään terveydenhuollon rakennuksissa. Yksi haaste puun käytölle erityiskohteissa on tietämyksen puute: on helpompaa jättää käyttämättä kuin kokeilla ilman tarkkaa tietoa. Miten puu soveltuu esimerkiksi puhtautta vaativiin tiloihin tai tiloihin, joissa vahvojen pesuaineiden käyttö on runsasta?

Kajaanissa toimiva Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikkö vetää kansainvälistä Wood for Health -hanketta (https://www.woodforhealth.eu/project-description/), jossa kehitetään pinnoitteita helpottamaan puupintojen puhtaana pitämistä sekä kerätään kansainvälinen opasvihkonen puun käytölle terveydenhuollon rakennuksissa. Hanke tuottaa myös osaamista ja menetelmiä puupintojen puhtauteen vaikuttavien tekijöiden tutkimiseksi. Wood for Health -hankkeen tulosten tehokas levittäminen ja menetelmien jatkokehittäminen Suomessa on tarpeen, jotta kansainvälisen hankekonsortion työstä jää hyötyä myös Suomeen.

Itäisen Suomen puutuoteklusteri (Itäpuu)

Itäisen Suomen puutuoteklusteri-hankkeessa vahvistetaan puualan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista teollisen puurakentamisen edistämiseksi itäisessä Suomessa. Hankkeessa kehitetään puutuotealaa edistämällä teollisen puurakentamisen ratkaisujen yleistymistä, kehittämällä uusia innovaatioita ja materiaalin parempaa käyttöä teollisuudessa. Hankkeessa kehitetään uusia toimintatapoja ja uutta liiketoimintaa  sekä nostetaan alan osaamisen tasoa. Hankkeen tuloksena syntyy monipuolinen itäsuomalainen puutuotetoimijoiden yhteistyöverkosto, joka tekee yhteistyötä monella eri tasolla.  
Päähankkeen toteuttajana toimii Kuhmon kaupunki, Woodpolis. Osahankkeen toteuttajina ovat Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Oulun Yliopiston Mittaustekniikan yksikkö (MITY) Kajaanista, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (XAMK) ja Luonnonvarakeskus (Luke) Joensuu ja Savonlinna.  

Työpaketti 1: Itäisen Suomen Puutuoteklusterin organisointi ja yhteistyö 

Työpakettia 1 koordinoi Kuhmon kaupunki/Woodpolis, mutta sen toteuttamiseen osallistuu kaikki toimijat.  MITYn tehtäviä ovat:
– Osallistuminen Itäisen Suomen puuklusterin toteutuksen suunnitteluun ja aloittamiseen liittyviin tehtäviin.
– Osallistutaan Itäisen Suomen puuklusterin tapaamisiin ja tilaisuuksiin
– Edistetään oppilaitosyhteistyön laajentamista osaksi klusterin yrityslähtöistä yhteistyötä
– Ollaan yhteydessä Kainuun (ja mahdollisesti Nurmeksen ja Lieksan) yrityksiin, viestitään klusterin toiminnasta ja kerätään alueen TKI-tarpeita.

Työpaketti 2: Teollisen puurakentamisen liiketoiminnan ja kilpailukyvyn parantaminen, puun jalostusasteen nostaminen

MITY osallistuu työpaketti 2 osatehtävien T2, T3 ja T4 toteutukseen ja vastaa näiden tehtävien toteutuksesta.

2 T 2: Mittaustekniikan mahdollisuudet puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden kehittämisessä
– Kartoitetaan mittaustekniikan tarpeet puurakentamisen ja puuteollisuuden toimijoilta kysely- ja haastattelututkimuksen avulla.
– Koostetaan esille nousseet mittaustarpeet ja selvitetään näihin liittyvät mittausteknologian tilanne (tutkimus- ja kaupallinen)
– Luodaan koosteraportti mittaustarpeista ja teknologioista.

2 T 3 Puurakentamisen arkkitehtuurin ja rakennesuunnittelun opiskelijoiden yhteistyön lisääminen yritysten kanssa
– Kartoitetaan Itä-Suomen teollisen puurakentamisen alalla toimivia yrityksiä ja selvitetään millaisia tarpeita heillä on arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden osalle. Kehitetään heidän ja alueen puurakentamisen yrityksien välistä yhteistyötä. 
– Selvitetään, miten arkkitehtuuria ja suunnittelua voidaan hyödyntää puurakentamisen kilpailukyvyn parantamisessa. 
– Edistetään alan opiskelijoiden pääsyä opinnäytetöiden ja kesätyöpaikkojen avulla osallistumaan puurakentamisen suunnitteluun
– Kartoitetaan tietoja ja kokemuksia noin 10 vuoden aikana rakennetuista puu- ja hybridirakennuksista niiden omistajilta ja käyttäjiltä. Selvitetään mahdollisia kehitettäviä asioita, joilla voidaan kokemuksia vielä parantaa. 
– Selvitetään suunnittelun menetelmillä ratkaistavia kilpailukykyä parantavia tekijöitä puurakentamisen yleistymiseksi.
– Vierailut ja osallistumiset puurakentamiseen liittyvissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa. 

2 T 4 Markkinavuoropuhelun kehittäminen kilpailukyvyn keinona
– Kehitetään markkinavuoropuhelua tilaajien, rakennusliikkeiden ja osatoimittajien ym. osapuolien kesken. 
– Hankkeessa tutustutaan markkinavuoropuhelulla toteutettuihin kohteisiin ja haastatellaan niihin osallistuneita osapuolia hankinnan vaiheista ja kokemuksista, sekä miten se on vaikuttanut lopulliseen rakennuskohteen valintaan. 
– Haastatellaan osapuolia, jotka eivät ole kartoituksiin osallistuneet tai muutoin eivät ole olleet tyytyväisiä markkinavuoropuheluprosessiin. Heidän näkemysten perusteella analysoidaan vastauksia ja etsitään ratkaisuja toiminnan kehittämiseen. Haastateltavat tahot voidaan valita hankkeen toteutusaluetta laajemmin koko suomen alueelta. 
– Laaditaan kehittämisehdotuksia markkinavuoropuhelun toteuttamiseen. Hankkeessa selvitetyt johtopäätökset julkaistaan ja niistä tiedotetaan julkisten hankintojen tekijöille ja toteuttajille. Tietoa levitetään mediassa, sähköisissä järjestelmissä ja aiheeseen sopivissa tilaisuuksissa. 

Työpaketti 3: Teollisen puurakentamisen viennin edistäminen

Työpaketti 3 päätoteuttajana toimii Kuhmon kaupunki/Woodpolis, mutta kaikki toimijat osallistuvat työpakettien toimintaan. Työpaketti jakaantuu kolmeen osatehtävään T1-T3 ja MITY osallistuu työpaketin tehtäviin seuraavilla toimenpiteillä:
– MITY tukee vientikoordinaattorin tehtävää oman toiminta-alueen tarpeiden kartoituksessa ja tiedon keräämisessä 
– MITY tukee hanketta omien verkostojen kautta (esim. Berry+, Vanguard Initiative) 

Työpaketti 4: Viestintä, vaikuttaminen ja hankkeen tulosten hyödyntäminen

Työpaketti 4 sisältää kolme osatehtävää, joiden toteutuksesta vastaa Kuhmon kaupunkin/Woodpolis. Kaikki toimijat osallistuu työpaketin toimenpiteisiin.
MITY tehtäviä ovat:
4 T 1 Viestintäsuunnitelma ja viestinnän työkalut
– MITY osallistuu päätoteuttajan kanssa viestintäsuunnitelman tekemiseen ja viestinnän työkalujen valintaan. 
4 T 2: Viestintätoimenpiteet
– Toteutetaan viestintätoimenpiteet viestintäsuunnitelman mukaisesti MITYn ja yhteistyökumppaneiden viestintäkanavia hyödyntäen. 
4 T 3: Hankkeen tulosten hyödyntäminen
– MITY osallistuu hankkeen tulosten hyödyntämiseen ja tekee yhteistyötä toimialan yritysten kanssa.
– Suunnitellaan sisältöä seuraaville 1–2 hankkeelle, tämän hankkeen aikana esille tulleista yritysten tarpeista ja toiminnan pullonkauloista.

WoodCircles – Kestävää kasvua

Kohti kestävää tuottavuuden kasvua elinkaariajattelun ehdoilla puutuoteteollisuudessa.

Hankkeen päätavoitteet 

• Aktivoidaan puutuotealan yrityksiä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen sekä tuottavuuden parantamiseen ja vihreän siirtymän vahvistamiseen.   
• Tuetaan puutuotealan yritysten valmiuksia vastata CSDR-raportointivaatimuksiin ja kääntää vaatimukset tuottavuutta ja kilpailukykyä lisääviksi tekijöiksi. 
• Pienennetään puutuotealan yritysten hiilijalanjälkeä sekä kehitetään ja sopeutetaan yritysten kokonaisvaltaista toiminnanohjausta vihreän siirtymän ehdoilla siten, että tuotteen elinkaari ohjaa yhä enemmän liiketoiminta prosessien suunnittelua, seurantaa ja toimeenpanoa.

Hankkeen hallinnoija on Suomen metsäkeskus. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2024 – 30.06.2026. 

Toiminta-alue: valtakunnallinen 

Hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto 2023–2027. Rahoituksesta 80 % tulee Euroopan maaseuturahoituksesta ja 20 % yksityisenä rahoituksena.

Jouni Silvast, projektipäällikkö, Suomen metsäkeskus, 050 300 1786, jouni.silvast@metsakeskus.fi

Eveliina Oinas, projektiasiantuntija, Suomen metsäkeskus, 050 527 7775, eveliina.oinas@metsakeskus.fi

Kaupunkihuvilamainen monistettava puinen pienkerrostalokonsepti

Tavoitteena on kehittää kustannustehokas konsepti puurakenteisien kaupunkihuvilamaisten pienkerrostalojen tuottamiseen, jolloin puurakentamisen houkuttelevuutta saadaan kasvatettua ja asukkaille voidaan tarjota kohtuuhintaista sekä ekologista asumista hyvillä alueilla.

CLT Emergency Hospital

CLT Emergency Hospital on suomalainen keksintö (Casagrande Laboratory Center of Urban Resarch, 2020) yksinkertaiselle, modulaariselle ja skaalautuvalle tilaelementteihin perustuvalle humanitääriselle rakennusjärjestelmälle, jonka päärakennusmateriaalina on CLT-massiivipuulevy. Moduulien rakennuskomponentit on suunniteltu mitoitukseltaan siten, että ne mahtuvat mahdollisimman tehokkaasti standardi merikonttiin. Elementtien keveys mahdollistaa myös ilmakuljetuksen. Järjestelmää kehitetään työkaluksi humanitääriselle arkkitehtuurille esim. pakolaisleireillä. Käyttökohteita ovat esimerkiksi: koulu, päiväkoti, orpokoti, turvatalo, pakolaiskeskus, terveyskeskus / klinikka, äitiysklinikka, sairaala, sairaalan laajennos, kuntoutuskeskus, hätämajoitus, väliaikaismajoitus, pysyvä majoitus, yhteisökeskus, tukirakennus.

Hankkeen CLT-massiivipuun rakennustapa soveltaa Suomessa puukerrostalorakentamisessa käytettävää tilaelementtitekniikkaa, mutta yksinkertaistettuna ja merikonttilogistiikkaan mitoitettuna.

CLT Emergency Hospital konseptin pilottiprojektina suunnitellaan UNFPA äitiysklinikkaa Zaatarin pakolaisleirille Jordaniaan. 

Selvitys ja sisältösuunnitelma teollisen puurakentamisen tehtäväluettelokokonaisuudesta

Rakennustieto Oy:ssä käynnistettiin vuonna 2021 hanke, jonka pohjalta laadittiin Selvitys- ja sisältösuunnitelma teollisen puurakentamisen tehtäväluettelokokonaisuudesta.

Hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmasta (diaarinumero VN/4958/ 2021). Tukiohjelman tavoitteena on lisätä puun käyttöä rakentamisessa ilmastotavoitteiden edistämiseksi.

Kiinnostus ilmasto- ja ympäristöystävälliseen rakentamiseen on lisääntynyt ja tahto puun käyttöön myös teollisessa rakentamisessa on kasvanut.

Selvitys- ja sisältösuunnitelma teollisen puurakentamisen tehtäväluettelokokonaisuudesta -hankkeessa kartoitettiin asiantuntijahaastatteluin Rakennustiedon aiemmin julkaisemien tehtäväluetteloiden soveltuvuutta puukerrostalohankkeisiin. 

Tehtäväluetteloiden sisältö on hyödyllinen suunnittelijoille, valvojille ja tilaajille. Valmiita tehtäväluetteloita suositellaan alalla käytettäviksi, sillä ne ohjaavat käyttäjälähtöisiin ratkaisuihin.

Tehtäväluettelot teollisesta puurakentamisesta vakioivat käytäntöjä ja siten ohjaavat prosesseja lisäten puurakentamisen laadukkuutta. Viestinnällisesti teolliseen puukerrostalorakentamiseen keskittyneet tehtäväluettelot lisäävät puurakentamisen merkitystä.

Rakennustieto Oy edistää hyvää rakennustapaa toimimalla kiinteistö- ja rakennusalan tiedon tuottajana ja välittäjänä suunnittelusta ylläpitoon. Rakennustieto Oy:n omistaa Rakennustietosäätiö RTS sr, jonka toimikunnissa ovat edustettuina kiinteistö- ja rakentamisalan laaja asiantuntemus sekä alan eri osapuolten näkemykset. Rakennustiedon palvelutuotteiden sisällöt syntyvät toimikuntien työn tuloksena.

RT-ohjekortti teollisen puukerrostalorakentamishankkeen kulkuprosessista

Rakennustietokonsernissa käynnistettiin vuonna 2021 ohjekorttihanke, jonka lopputuotteena Rakennustieto Oy julkaisi helmikuussa 2023 uuden ohjekortin RT 103546 Puukerrostalohankkeen erityispiirteet (esitys katsottavissa https://www.rakennustieto.fi/tapahtumat/virtuaalinen-aamubrunssi-rt-kortistossa-uutta-2023-rt-103546-puukerrostalohankkeen-erityispiirteet-ja-muu-uusi-sisalto).

Hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmasta (diaarinumero VN/4957/ 2021). Tukiohjelman tavoitteena on lisätä puun käyttöä rakentamisessa ilmastotavoitteiden edistämiseksi.

Kiinnostus ilmasto- ja ympäristöystävällisempään rakentamiseen on lisääntynyt ja tahto puun käyttöön rakennuksen runkomateriaalina myös asuinkerrostalohankkeissa on kasvanut.

Valmiissa ohjekortissa käsitellään teollisesti valmistetun yli kaksikerroksisen puisen asuinkerrostalon rakennushankkeen erityispiirteitä. Jotta kaikilla hankkeen osapuolilla olisi hyvät lähtötiedot hankkeen edistämiseksi, ohjekortissa havainnollistetaan uudiskohteen tavanomaisesta poikkeavia seikkoja rakennuttamisen, suunnittelun, työmaan, sopimusten, aikataulun ja laadunhallinnan osalta. Kyseessä ei ole kattava suunnitteluohjeistus, vaan tarkoituksena on avata teemoja, joita puukerrostalohankkeessa olisi hyvä käsitellä.

Ohjekortin käyttäjäryhmiä ovat rakennuttajat, tilaajat ja muut hankkeeseen osallistuvat, esim. suunnittelijat.

Rakennustieto Oy edistää hyvää rakennustapaa toimimalla kiinteistö- ja rakennusalan tiedon tuottajana ja välittäjänä suunnittelusta ylläpitoon. Rakennustieto Oy:n omistaa Rakennustietosäätiö RTS sr, jonka toimikunnissa ovat edustettuina kiinteistö- ja rakentamisalan laaja asiantuntemus sekä alan eri osapuolten näkemykset. Rakennustiedon palvelutuotteiden sisällöt syntyvät toimikuntien työn tuloksena.

RT 103546 Puukerrostalohankkeen erityispiirteet –ohjekortin laati Rak. ja ymp. TkK Sauli Ylisen käsikirjoituksen pohjalta Rakennustietosäätiö RTS sr:n asettama toimikunta TK 440 Teollisen puuasuinkerrostalohankkeen kokonaiskuvaus. Ohjekorttiehdotus oli lausuttavissa lokakuussa 2022. Kaikki määräaikaan toimitetut lausunnot käsiteltiin ohjekorttia työstävässä toimikunnassa.

Puurakenteisen pysäköintilaitoksen kehittäminen

Hankkeessa selvitettiin puurakenteisen 4-kerroksisen pysäköintitalon rakennuslupakäsittelyyn liittyviä keskeisiä vaatimuksia ja suunnitteluperiaatteita kahdelle esimerkkitontille.

Tuloksena voitiin todeta, että puurakeinen pysäköintilaitos on mahdollista suunnitella rationaaliseksi ja systemaattiseksi. Tämän vuoksi se on samalla tehokkaasti tuotettavissa ja rakennettavissa. Näiden ominaisuuksien johdosta se on myös taloudellisesti kilpailukykyinen. Modulaarisen puurakentamisen suuri etu on resurssitehokkuus, joka tarkoittaa esimerkiksi lämpötiloista riippumatonta valmisosarakentamista sekä rakennustöiden minimointia työmaalla.

Puurakenteinen pysäköintilaitos on vastaus myös kiertotalouden asettamiin haasteisiin. Rakennusosien uudelleenkäytettävyys on realistisesti mahdollista. Hankkeen hiililaskennan tulokset vastasivat tavoitetta. Hiilikädenjäljen osuus oli huomattavasti jalanjälkeä suurempi, mikä on erittäin kannustava tulos. Voidaan todeta, että hanke edistää tehokkaasti hiilineutraaliuteen tähtääviä ilmastopoliittisia tavoitteita.

Konsulttitoimisto Jensen Hughesin tekemässä suunnitelmien arviointiselvityksessä todetaan, että hankkeen tuottama suunnitelma-aineisto ei ole vielä riittävän laaja ja yksityiskohtainen, jotta esitetyt puurakenteisen pysäköintilaitoksen paloturvallisuusratkaisut täyttäisivät rakennusluvan myöntämisen vaatimukset. Suunnitelmien arviointiselvityksessä todetaan, että konseptisuunnitelman pohjana käytettyjen dokumenttien (erityisesti VTT-R-07556–10) lähestymistapana ollut vertaileva riskianalyysi on hyvä lähtökohta myös puurakenteiselle pysäköintilaitokselle, mutta edellyttää jatkossa laajempaa tarkastelua ja kohdekohtaista suunnittelua.

Konsulttitoimisto Ramboll Finland Oy arvioi hankkeen rakennusfysikaalista suunnittelua ja puurakenteisen pysäköintitalon rakennusfysikaalista toimivuutta yleisellä tasolla Suomen ilmastossa. Kolmannen osapuolen lausunnon mukaan suunnitelmissa esitetty liimapuu- ja CLT-rakenteinen pysäköintitalo on mahdollista toteuttaa rakennusfysikaalisesti toimivasti ja turvallisesti.

Pysäköintitalon toteutus puurakenteisena korostaa suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon merkitystä rakenteiden hyvän kosteusteknisen toiminnan ja materiaalien pitkäaikaiskestävyyden varmistamisessa.

LASKE

LASKE on suunnittelutyökalu, joka ohjaa vähähiiliseen rakentamiseen 

LASKE on elinkaariarviontityökalu joka:
• on helppokäyttöinen ja helposti lähestyttävä
• tekee tietomallin pohjalta elinkaariarvioinnin koko rakennuksen elinkaaren ajalta
• on selaimessa toimiva ja yhteensopiva ArchiCAD tietomallinusohjelman kanssa, jota jo arvioilta 70 % arkkitehdeistä Suomessa käyttää suunnittelutyössään
• kykenee reaaliajassa havainnollistamaan rakennuksen ympäristövaikutuksia kaikissa suunnitteluvaiheissa•
auttaa suunnittelijaa pysymään rakennukselle annetussa hiilibudjetissa
• auttaa suunnittelijaa perustelemaan ympäristöystävällisiä valintoja
• tekee elinkaariarvioinnin Ympäristöministeriön menetelmän mukaisesti YM:n päästötietokantaa käyttäen
• tuottaa kattavan ja helposti luettavan raportin rakennuksen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista
• tuottaa rakennuslupaliitteiksi lähitulevaisuudessa vaadittavan ilmastoselvityksen sekä materiaaliselosteen.