CLT-levyillä ratkaisuja raskaskoneiden kulkukelpoisuuden haasteisiin metsissä (CLTmetsä)

CLT-levyillä ratkaisuja raskaskoneiden kulkukelpoisuuden haasteisiin metsissä

Hankkeen taustalla on tarve vastata suurten metsäteollisuusinvestointien aiheuttamaan kasvavaan tarpeeseen ympärivuotisessa puunkorjuussa. Venäjän puuntuonnin vähentyminen kohdistaa paineita omavaraisuuteen raakapuun saatavuudessa. Ilmastonmuutos pidentää kelirikkoaikoja, vaatien uusia ratkaisuja metsäteiden suunnitteluun ja maaperän vahvistamiseen ympärivuotisen puunkuljetuksen turvaamiseksi.

Puunkorjuussa tutkimus- ja kehitystoiminta kantavuuden osalta on keskittynyt koneisiin ja ennustamiseen heikosti kantavilla mailla. Maaperän kantavuuden parantamisessa käytetään pääasiassa hakkuutähteitä ja puutavaraa. Satunnaisesti on testattu muita ratkaisuja, kuten ajosiltoja ja kumimattoja.

CLTmetsä -hankkeessa

• tutkitaan miten aikaisemmassa CLT Access Matting-hankkeessa pilotoitujen CLT-maanpintalevyjen hintaa, laatua, käyttökustannuksia ja käytettävyyttä voidaan optimoida. Yrityksiltä saadun kannustavan palautteen myötävaikutuksella kehitetään myös CLT-monikäyttölevyihin liittyvää liiketoimintamallia. 
• kehitetään CLT-levyihin perustuva menetelmä raskaskoneiden liikkuvuuden parantamiseksi huonosti kantavilla metsäteillä ja pehmeillä mailla. Keskeisenä tavoitteena on löytää ratkaisuja kelirikkoaikojen aiheuttamien lisäkustannusten hallintaan. Kevyen ja uudelleenkäytettävän menetelmän kehittäminen metsäteiden akuutteihin kantavuusongelmiin ja erityistarpeisiin luonnonhoitokohteiden saavutettavuudessa voi olla yksi ratkaisuvaihtoehto.
• pilotoitaviin CLT-levyihin lisätään teknologiaa olosuhdetiedon keräämistä varten. Kerätyn tiedon avulla voidaan selvittää levyjen suorituskykyä.
• viestinnällä ja yhteistyöllä muiden alueiden, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa on merkittävä rooli
• jatketaan edellisen hankkeen aikana saavutettua tasoa menetelmän innovaatiokypsyydessä, mikäli pilotointi tuottaa odotetut tulokset
• saadaan tietoa myös siitä, voidaanko rakennusten kantaviksi rakenteiksi tarkoitettujen CLT-levyjen valmistuksessa käyttää heikompilaatuista, kuin standardin mukaista C24-sahatavaraa. Hankkeessa on mahdollista saada myös tietoa kantavien CLT-rakenteiden käytettävyyteen liittyvästä käyttöluokasta.

Hankeaika: 01.11.2024 -30.07.2027

Päätoteuttaja: Lapin Ammattikorkeakoulu  

Osatoteuttajat: Kemin Digipolis Oy, Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus

Kokonaisbudjetti: 596 393 €, josta EU-rahoitusosuus on 477111 €

Itäisen Suomen Puutuoteklusteri (ITÄPUU)

ITÄPUU-hankkeen tavoitteena on vahvistaa itäisen Suomen elinvoimaa kehittämällä puutuotealan liiketoimintaa, uusia tuotteita sekä palveluita rakentamisen tarpeisiin.

Puutuoteteollisuuden yhteiskunnallinen merkitys perustuu merkittävästi aluetalouteen. Ala on tärkeä työllistäjä etenkin kasvukeskusten ulkopuolella olevilla alueilla, joissa työpaikkojen tarve on suuri. Rakennustuotteet voidaan jalostaa korkean jalostusasteen tuotteiksi lähellä niiden raaka-ainelähdettä.

Suomessa rakennusteollisuudelta puuttuu puutuoteosien ja -liitosten vakiointi. Siksi mallinnus on hidasta ja kilpailutus on vaikeaa. Hanke edistää puurakennusalan toimijoiden yhteistyötä koko maassa kehittämällä, mallintamalla ja havainnollistamalla puurakenneratkaisuja niiden vakioinnin parantamiseksi.

Vuonna 2022 puutuotteiden vienti Suomesta oli 3,9 mrd. euroa. Teollisen puurakentamisen tuotteiden ja palveluiden kehittäminen luo merkittävän potentiaalin alueen viennin lisäämiselle.

Hankkeen päätavoitteet

– ITÄPUU-hankkeen tarkoituksena on vahvistaa yhteistyötä ja verkostoitumista teollisen puurakentamisen edistämiseksi itäisessä Suomessa yli maakuntarajojen. Alaa kehitetään innovaatioita ja uutta liiketoimintaa aikaansaamalla sekä alan osaamisen tasoa nostamalla.

– Itäisen Suomen puutuoteklusteri-hankkeessa vahvistetaan puualan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista teollisen puurakentamisen edistämiseksi itäisessä Suomessa. Hankkeessa kehitetään puutuotealaa edistämällä teollisen puurakentamisen ratkaisujen yleistymistä, kehittämällä uusia innovaatioita ja materiaalin parempaa käyttöä teollisuudessa sekä viennin edistämistä. Hankkeessa kehitetään uusia toimintatapoja ja uutta liiketoimintaa sekä nostetaan alan osaamisen tasoa.

Kohderyhmä

Itäisessä Suomessa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, erityisesti Koillismaalla, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa toimivat puutuote- ja rakennusteollisuuden yritykset, suunnittelutoimistot, alueen yliopistot ja korkeakoulut, muut oppilaitokset, kehittämisorganisaatiot, alueen kunnat sekä rakennuttajat.

Lisäksi hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat ne alueiden betoni- ja terästeollisuuden yritykset, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan yhteistyöhön hybridirakenteiden kehittämiseksi.

Hankkeen toimenpidekokonaisuudet:

• Itäisen Suomen puutuoteklusterin organisointi ja yhteistyö
• Teollisen puurakentamisen edistäminen ja puun jalostusasteen nostaminen
• Teollisen puurakentamisen viennin edistäminen
• Viestintä, vaikuttaminen ja hankkeen tulosten hyödyntäminen

Päätoteuttaja: Kuhmon kaupunki/Woodpolis

Osatoteuttajina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Oulun Yliopiston Mittaustekniikan yksikkö (MITY), Luonnonvarakeskus (Luke).

ITÄPUU – Itäisen Suomen Puutuoteklusteri -hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja tuen on myöntänyt Kainuun liitto. Hankkeen suunniteltu aikataulu 1.1.2024-31.12.2025.

Ismo Mäkeläinen, hankepäällikkö, elinkeinoasiantuntija

ITÄPUU-hanke, Kuhmon kaupunki

+358 40 5965 288, ismo.makelainen@kuhmo.fi

Itäisen Suomen puutuoteklusteri (Itäpuu)

Itäisen Suomen puutuoteklusteri-hankkeessa vahvistetaan puualan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista teollisen puurakentamisen edistämiseksi itäisessä Suomessa. Hankkeessa kehitetään puutuotealaa edistämällä teollisen puurakentamisen ratkaisujen yleistymistä, kehittämällä uusia innovaatioita ja materiaalin parempaa käyttöä teollisuudessa. Hankkeessa kehitetään uusia toimintatapoja ja uutta liiketoimintaa  sekä nostetaan alan osaamisen tasoa. Hankkeen tuloksena syntyy monipuolinen itäsuomalainen puutuotetoimijoiden yhteistyöverkosto, joka tekee yhteistyötä monella eri tasolla.  
Päähankkeen toteuttajana toimii Kuhmon kaupunki, Woodpolis. Osahankkeen toteuttajina ovat Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Oulun Yliopiston Mittaustekniikan yksikkö (MITY) Kajaanista, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (XAMK) ja Luonnonvarakeskus (Luke) Joensuu ja Savonlinna.  

Työpaketti 1: Itäisen Suomen Puutuoteklusterin organisointi ja yhteistyö 

Työpakettia 1 koordinoi Kuhmon kaupunki/Woodpolis, mutta sen toteuttamiseen osallistuu kaikki toimijat.  MITYn tehtäviä ovat:
– Osallistuminen Itäisen Suomen puuklusterin toteutuksen suunnitteluun ja aloittamiseen liittyviin tehtäviin.
– Osallistutaan Itäisen Suomen puuklusterin tapaamisiin ja tilaisuuksiin
– Edistetään oppilaitosyhteistyön laajentamista osaksi klusterin yrityslähtöistä yhteistyötä
– Ollaan yhteydessä Kainuun (ja mahdollisesti Nurmeksen ja Lieksan) yrityksiin, viestitään klusterin toiminnasta ja kerätään alueen TKI-tarpeita.

Työpaketti 2: Teollisen puurakentamisen liiketoiminnan ja kilpailukyvyn parantaminen, puun jalostusasteen nostaminen

MITY osallistuu työpaketti 2 osatehtävien T2, T3 ja T4 toteutukseen ja vastaa näiden tehtävien toteutuksesta.

2 T 2: Mittaustekniikan mahdollisuudet puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden kehittämisessä
– Kartoitetaan mittaustekniikan tarpeet puurakentamisen ja puuteollisuuden toimijoilta kysely- ja haastattelututkimuksen avulla.
– Koostetaan esille nousseet mittaustarpeet ja selvitetään näihin liittyvät mittausteknologian tilanne (tutkimus- ja kaupallinen)
– Luodaan koosteraportti mittaustarpeista ja teknologioista.

2 T 3 Puurakentamisen arkkitehtuurin ja rakennesuunnittelun opiskelijoiden yhteistyön lisääminen yritysten kanssa
– Kartoitetaan Itä-Suomen teollisen puurakentamisen alalla toimivia yrityksiä ja selvitetään millaisia tarpeita heillä on arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden osalle. Kehitetään heidän ja alueen puurakentamisen yrityksien välistä yhteistyötä. 
– Selvitetään, miten arkkitehtuuria ja suunnittelua voidaan hyödyntää puurakentamisen kilpailukyvyn parantamisessa. 
– Edistetään alan opiskelijoiden pääsyä opinnäytetöiden ja kesätyöpaikkojen avulla osallistumaan puurakentamisen suunnitteluun
– Kartoitetaan tietoja ja kokemuksia noin 10 vuoden aikana rakennetuista puu- ja hybridirakennuksista niiden omistajilta ja käyttäjiltä. Selvitetään mahdollisia kehitettäviä asioita, joilla voidaan kokemuksia vielä parantaa. 
– Selvitetään suunnittelun menetelmillä ratkaistavia kilpailukykyä parantavia tekijöitä puurakentamisen yleistymiseksi.
– Vierailut ja osallistumiset puurakentamiseen liittyvissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa. 

2 T 4 Markkinavuoropuhelun kehittäminen kilpailukyvyn keinona
– Kehitetään markkinavuoropuhelua tilaajien, rakennusliikkeiden ja osatoimittajien ym. osapuolien kesken. 
– Hankkeessa tutustutaan markkinavuoropuhelulla toteutettuihin kohteisiin ja haastatellaan niihin osallistuneita osapuolia hankinnan vaiheista ja kokemuksista, sekä miten se on vaikuttanut lopulliseen rakennuskohteen valintaan. 
– Haastatellaan osapuolia, jotka eivät ole kartoituksiin osallistuneet tai muutoin eivät ole olleet tyytyväisiä markkinavuoropuheluprosessiin. Heidän näkemysten perusteella analysoidaan vastauksia ja etsitään ratkaisuja toiminnan kehittämiseen. Haastateltavat tahot voidaan valita hankkeen toteutusaluetta laajemmin koko suomen alueelta. 
– Laaditaan kehittämisehdotuksia markkinavuoropuhelun toteuttamiseen. Hankkeessa selvitetyt johtopäätökset julkaistaan ja niistä tiedotetaan julkisten hankintojen tekijöille ja toteuttajille. Tietoa levitetään mediassa, sähköisissä järjestelmissä ja aiheeseen sopivissa tilaisuuksissa. 

Työpaketti 3: Teollisen puurakentamisen viennin edistäminen

Työpaketti 3 päätoteuttajana toimii Kuhmon kaupunki/Woodpolis, mutta kaikki toimijat osallistuvat työpakettien toimintaan. Työpaketti jakaantuu kolmeen osatehtävään T1-T3 ja MITY osallistuu työpaketin tehtäviin seuraavilla toimenpiteillä:
– MITY tukee vientikoordinaattorin tehtävää oman toiminta-alueen tarpeiden kartoituksessa ja tiedon keräämisessä 
– MITY tukee hanketta omien verkostojen kautta (esim. Berry+, Vanguard Initiative) 

Työpaketti 4: Viestintä, vaikuttaminen ja hankkeen tulosten hyödyntäminen

Työpaketti 4 sisältää kolme osatehtävää, joiden toteutuksesta vastaa Kuhmon kaupunkin/Woodpolis. Kaikki toimijat osallistuu työpaketin toimenpiteisiin.
MITY tehtäviä ovat:
4 T 1 Viestintäsuunnitelma ja viestinnän työkalut
– MITY osallistuu päätoteuttajan kanssa viestintäsuunnitelman tekemiseen ja viestinnän työkalujen valintaan. 
4 T 2: Viestintätoimenpiteet
– Toteutetaan viestintätoimenpiteet viestintäsuunnitelman mukaisesti MITYn ja yhteistyökumppaneiden viestintäkanavia hyödyntäen. 
4 T 3: Hankkeen tulosten hyödyntäminen
– MITY osallistuu hankkeen tulosten hyödyntämiseen ja tekee yhteistyötä toimialan yritysten kanssa.
– Suunnitellaan sisältöä seuraaville 1–2 hankkeelle, tämän hankkeen aikana esille tulleista yritysten tarpeista ja toiminnan pullonkauloista.

CLT Emergency Hospital

CLT Emergency Hospital on suomalainen keksintö (Casagrande Laboratory Center of Urban Resarch, 2020) yksinkertaiselle, modulaariselle ja skaalautuvalle tilaelementteihin perustuvalle humanitääriselle rakennusjärjestelmälle, jonka päärakennusmateriaalina on CLT-massiivipuulevy. Moduulien rakennuskomponentit on suunniteltu mitoitukseltaan siten, että ne mahtuvat mahdollisimman tehokkaasti standardi merikonttiin. Elementtien keveys mahdollistaa myös ilmakuljetuksen. Järjestelmää kehitetään työkaluksi humanitääriselle arkkitehtuurille esim. pakolaisleireillä. Käyttökohteita ovat esimerkiksi: koulu, päiväkoti, orpokoti, turvatalo, pakolaiskeskus, terveyskeskus / klinikka, äitiysklinikka, sairaala, sairaalan laajennos, kuntoutuskeskus, hätämajoitus, väliaikaismajoitus, pysyvä majoitus, yhteisökeskus, tukirakennus.

Hankkeen CLT-massiivipuun rakennustapa soveltaa Suomessa puukerrostalorakentamisessa käytettävää tilaelementtitekniikkaa, mutta yksinkertaistettuna ja merikonttilogistiikkaan mitoitettuna.

CLT Emergency Hospital konseptin pilottiprojektina suunnitellaan UNFPA äitiysklinikkaa Zaatarin pakolaisleirille Jordaniaan. 

Luontomatkailumajoituksen hankintakynnyksen madaltaminen

Hankkeessa luotiin toteutetun projektin yhteydessä hankekehitysmalli matkailu- ja majoitusyrittäjän käyttöön. Hankekehitysmalliin perustuvan oppaan avulla majoitusyrittäjä pystyy arvioimaan oman alustavan idean toteuttamiskelpoisuutta ja mahdollisuuksia toteuttaa oma projekti. Hankekehitysmallilla voidaan merkittävästi auttaa majoitusyrittäjää hankkeen toteutuksessa ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota hankekehitysprosessiin, rahoituksen hankkimisen tapoihin, toteuttamiseen sekä liiketoiminnan käynnistämiseen. Näkökulmana on luontomatkailumajoitus, joka usein toteutetaan haastavissa olosuhteissa ja haastavaan asennuspaikkaan.

Hankkeen yhteydessä toteutetussa rakennusprojektissa valmistettiin käyttökuntoon saakka neljä vuokrakäyttöön tarkoitettua luontomajoitushuvilaa Kiilopäälle Inariin. Tilaajina olivat majoitusyrittäjät. Tästä syystä näkökulma myös kehittämishankkeessa on enemmän majoitusyrittäjien kuin matkailuyrittäjien, vaikkakin hankkeen tulokset ovat pääosin molemmille hyvin soveltuvia.

CLT-levyt maanpinnan kantavuuden vahvistajana puunkorjuussa (CLT Access Matting)

Hankkeen tavoitteena on tutkia CLT-levyjen (Cross Laminated Timber) hyödynnettävyyttä pehmeiden maiden puunkorjuussa. Suomen soista on puolet ojitettu, minkä tuloksena Suomessa on ojitusalueita yli 5 miljoonaa hehtaaria. Seuraavien 20 vuoden aikana suometsien hakkuut voivat nousta jopa 15-20 miljoonaan kuutiometriin. Suomeen on suunnitteilla suuria metsäteollisuusinvestointeja, jotka toteutuessaan luovat paineita lisätä ympärivuotista puunkorjuuta. Ilmaston lämpenemisen myötä leudommat talvet pidentävät kelirikkoaikoja entisestään. Tarvitaan uusia ratkaisuja sekä leimikoiden suunnitteluun että maaperän vahvistamiseen eri menetelmin.

Hankkeen tavoitteet saavutetaan seuraavien toimenpiteiden kautta:
– Kootaan tietoa maan kantavuuteen liittyvistä ongelmakohdista ja niiden vaikutuksista puunkorjuuseen
– Kootaan maan kantavuuden parantamismenetelmiin liittyvä tietoperusta käyttötarkoitukseen soveltuvien CLT-levyjen suunnittelemista varten
– Kartoitetaan potentiaaliset testauskohteet ja tehdään testaukseen soveltuvien kohteiden valinta potentiaali-indikaattoreiden pohjalta
– Tehdään kannattavuuslaskelma, joka sisältää levyjen arvoketjun määrityksen, levyjen valmistamisen, logistiikan ja käytön kustannuslaskennan ja arvion levyistä saatavasta hyödystä
– Määritellään levylle optimaalinen koko kantavuusvaatimusten, logistiikan ja maastoon asentamisen näkökulmasta
– Tehdään halutun kantavuuden omaavien levyjen lujuuslaskelmat, tehdään lujuuslaskelmien perusteella rakennesuunnittelu sekä suunnitellaan tartunta-/nostoratkaisu ja mahdollinen levyjen liitosmenetelmä
– Valmistutetaan levyjen prototyypit tehtyjen suunnitelmien pohjalta
– Suoritetaan maastotestaus ja demonstraatiot
– Tehdään rakennetekninen analyysi testien jälkeen
– Tiedotetaan testien tuloksista.

Toimenpiteiden ja testien jälkeen tehdään tulosten juurruttaminen ja levittäminen. Hankkeessa kartoitetaan ja kerätään tietoperusta CLT-levyjen ominaisuuksista maan kantavuuden parantamisessa erilaisissa olosuhteissa. Samalla kartoitetaan ne kohteet, joilla olosuhteista johtuvia puun korjuuta haittaavia ongelmia esiintyy. Levyjen rakenne – erityisesti lujuusominaisuudet- suunnitellaan olosuhdekartoituksen pohjalta tehtyjen suorituskykyvaatimusten mukaisesti. Levyjen testaaminen suoritetaan maastossa valittujen kriteerien mukaisissa kohteissa.Levyjen maastotestauksessa saadaan tietoa rakennusten kantavana rakenteena käytettävän CLT-levyn toimivuudesta puunkorjuussa.

Levyjen kustannuslaskelmien tekeminen sisältää koko liiketoiminnallisen ketjun tarkastelemisen levyn koko elinkaaren ajalle (valmistus, käyttö ja hyödyntäminen käytöstä poistamisen jälkeen). CLT-levyjen valmistuksessa tutkitaan mahdollisuus sivuvirtojen eli hylkylankkujen hyödyntämiseen materiaalitehokkuuden parantamiseksi sekä levyjen käytöstä mahdollisesti koituvaa säästöä energian kulutuksessa.

Hankkeen tuloksena on testattu CLT-levyjen käytettävyys puunkorjuussa pehmeillä mailla ja mahdollisesti siltarakenteena pienten ojien ja purojen ylityksissä. Hankkeen tuloksena tiedetään menetelmän käytettävyys, kestävyys ja kannattavuus.

Hankeinfo

Hankkeen nimi: CLT-levyt maanpinnan kantavuuden vahvistajana puunkorjuussa (CLT Access Matting)

Lapin ammattikorkeakoulu päätoteuttajana vastaa hankkeen hallinnoista. Hankkeen osatoteuttajina ovat Suomen Metsäkeskus, Kemin Digipolis Oy ja Luonnonvarakeskus. Lisäksi hankkeessa ovat mukana joko suoraan tai välillisesti mm. CLT-levyjen valmistajat, metsäteollisuuden yritykset, metsäpalveluyritykset, puunkorjuuyritykset, oppilaitokset, puutuoteteollisuus ja maanrakennus- ja kaivosteollisuus.

Hankeaika: 1.10.2020-31.3.2023

Wooden Network Bothnia

HANKESUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ:

Mustasaaren kunnan keskusta Sepänkylä (Vaasan Pohjoispuolella) koki ison muutoksen, kun valtatie 8, joka ennen hallitsi aluetta, siirtyi ja vanha valtatie muuttui kaduksi.

Alueelle laadittiin uusi kaava ja Sepänkylän keskustaa tiivistetään kaavan mukaan 22 kerrostalolla.

Mustasaaren kunnalla on tavoite edistää puukerrostalojen rakentaminen alueelle.

Tällä hetkellä on olemassa konsortio joka haluaisi aloittaa ensimmäisen kerrostalon rakentamisen. Esteenä on alan verkoston aukkoja, sekä teollisen puurakentamisen kannattavuus hankkeissa.

Tämän hankkeen avulla saataisiin kokeilla Pohjanmaalla teollisen puurakentamisen ratkaisut, luoda yhtenäinen arvoketju, sekä paikata aukot Pohjanmaan puurakentamisen verkostossa.

Mustasaaren kunnan Sepänkylän keskustaan halutaan toteuttaa puukerrostaloa yhteistyössä JAKE Bygg Rakennus rakennusliikkeen kanssa. Puukerrostalohankkeessa kehitettäisiin samalla Pohjanmaan alueellinen puukerrostaloverkostoa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Tavoitteena on hankkeen kautta saada alueen teollisen verkoston puutteet ja aukot korjatuksi, ja saada paikallisen verkostokoneiston käyntiin monistettavuuden mahdollistamiseen. Tällä tavalla saisi monistettavuuden kautta puukaupunkia valtatien tilalle Sepänkylä keskustassa.

PÄÄTAVOITTEET:

Hankkeen päätavoite on poistaa esteet saada ensimmäinen puukerrostalo toteutettu Sepänkylän keskustan alueelle.

Hankkeen välitavoitteet ovat:

Vahvistaa Pohjanmaan puukerrostaloihin liittyvä osaaminen.

Vahvistaa Pohjanmaan puukerrostaloverkostot monistettavuuden mahdollistamiseen.

Vähentää puukerrostalojen toteuttamisen riskit ja kustannukset Pohjanmaalla.

Vahvistaa asiakkaiden luottamus ja tietämys puukerrostalojen suhteen.

Toteuttaa ensimmäinen digitaalinen huoltokirja puukerrostaloille ja sen kautta vahvistaa puukerrostalojen huollon ja ylläpidon osaamisen.

KESKEISET TOIMENPITEET:

Hankkeen tehtävät jakautuvat 3 eri työpakettiin:

1) Verkostorakentamien

2) Suunnittelu

2.2)Toteusvaihe

3.1) Viestintä

3.2)  Virtualinen PUU-asuntomessu

Lisätietoja:

Tobias Asplund, Aluepäällikkö Jake Rakennus Bygg Oy, 040-9619372 tobias.asplund@jakerakennus.fi 

Jonny Asplund, Myyntipäällikkö Jake Rakennus Bygg Oy, 040-8613005 jonny.asplund@jakerakennus.fi 

Daniel Lönnqvist, Kehitys-ja Laatupäällikkö Jake Rakennus Bygg Oy, 040-1561859, daniel.lonnqvist@jakerakennus.fi 

Mikael Alaviitala, Kehitysjohtaja, Mustasaaren Kunta, 044-7271210 Mikael.Alaviitala@korsholm.fi 

Henna-Maija Sumuvuori, Elinkeinopäällikkö, Mustasaaren Kunta Korsholm, 044-4249109 henna-maija.sumuvuori@korsholm.fi 

Göran Paro, Toimitusjohtaja, Korsholm Bostäder, 040-0188083 Goran.Paro@korsholm.fi  

Jukka Hakala, Pohjanmaan Expo, 0400-669 600 jukka.hakala@pohjanmaanexpo.fi  

Mauritz Knuts, Vasek, 050-3068419, mauritz.knuts@vasek.fi 

DigiMoist1 – A Digital end-user toolset for Moisture assessment in Wooden buildings – 1st part: Hygro-thermal database

Teollisella puurakentamisella elinvoimaa ja kestävyyttä Etelä-Pohjanmaalle

Etelä-Pohjanmaa on puunjalostuksen vahvaa aluetta. Puurakentamiseen liittyen alueella on mm. kaksi CLT- eli ristiinliimattua puutavaraa valmistavaa tehdasta. CLT-levyistä rakennetaan esimerkiksi puisia kerrostaloja, kouluja ja muita suuria ja myös pieniä rakennuksia. 

Hankeen tavoitteena on 

• Etelä-Pohjanmaan puurakentamisalan yritysten liiketoiminnan tukeminen erityisesti teollisessa puurakentamisessa. 
• CLT-levyä käyttävien jatkojalostusyritysten (esim. levyn jatkotyöstöt, moduulien ja tilaelementtien valmistus ym.) ja yritysten välisen yhteistyön lisääminen.
• Puurakenteisten lisäkerrosten rakentamisen mahdollisuuksien kartoitus Seinäjoen kaupungissa ja mahdollisten pilottikohteiden käynnistyksen tukeminen.
• Viestintä ja vaikuttaminen.

Teollisella puurakentamisella elinvoimaa ja kestävyyttä Etelä-Pohjanmaalle- hanketta rahoittavat Etelä-Pohjanmaan liitto Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksella, alla näkyvät kunnat ja seutukunnat sekä alueen yritykset.

Hankkeen toteutusaika on 1.1.2019-31.12.2020. 

Hanke on Suomen metsäkeskuksen hallinnoima ja se toteutetaan yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa.

Lisätietoja