TALONRAKENNUSHANKKEIDEN HIILIJALANJÄLJEN TAVOITTEEN ASETTAMINEN OHJELMOINTIVAIHEESSA

Tekijä Kari Tikkanen
Työn nimi Talonrakennushankkeiden hiilijalanjäljen tavoitteen asettaminen ohjelmointi-vaiheessa

Koulutusohjelma Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka
Pääaine Rakennusmateriaalit ja -tuotantotekniikka
Professuurikoodi RAK-63
Työn valvoja Professori Arto Saari
Työn ohjaaja Dosentti Ari Pennanen, Haahtela-kehitys Oy
Päivämäärä 24.11.2014
Sivumäärä IX + 90
Kieli Suomi

Tiivistelmä
Talonrakennushankkeiden merkittävimmät ympäristövaikutuksiin liittyvät päätökset tehdään hankkeen ohjelmointivaiheessa. Päätöksentekijät tarvitsevat vaihtoehtojen arvioimisessa informaatiota eri vaihtoehtojen vaikutuksista. Tästä huolimatta ovat käytössä olevat ympäristövaikutusten arvioinnin menetelmät ja työkalut suunnitelmien tuloksiin perustuvia. Tavoitehintamenettelyn periaatteita talonrakennushankkeiden kustannusten hallintaan so-veltava TAKU™-ohjelmistojärjestelmä muodostaa tietoyhteyden ohjelmointivaiheen lähtö-tietojen ja suunnitteluvaiheen tulosten välillä mahdollistaen standardien asettamien vaatimusten mukaisen rakennuksen elinkaaren ympäristövaikutusten arviointimallin muodostamisen ohjelmointivaiheessa.
Työ selvittää standardien asettamat vaatimukset rakennusten elinkaaren ympäristövaikutusten arvioinnille ja muodostaa arvioinnissa tarvittavien lähtötietojen vähimmäisvaatimukset. Vastaavasti työ kartoittaa ohjelmointivaiheessa tiedossa olevat lähtötiedot ja TAKU™-ohjelmistosta saatavat välitulosteet. Yhdistämällä arvioinnissa vaaditut vähittäisvaatimukset, TAKU™-ohjelmistosta saatavat tulokset ja esittämällä periaatteet puuttuvien lähtötietojen muodostamiselle esitetään ensi kerran, miten ohjelmointivaiheessa voidaan arvioida rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen.
Työn tuloksena on standardien mukaisen laskentamallin muodostaminen periaatetasolla. Laskentamallin periaatteet esitetään havainnollistavin esimerkein, jotka kuvaavat laskenta-periaatteiden toimivuutta. Esimerkit perustuvat aitoihin lähtötietoihin käytettävien ympäris-töselosteiden ja havainnollistaen periaatteiden selkeyttä sekä esittämällä TAKU™-ohjelmiston ja kestävän rakentamisen standardiperheen yhteyden. Toissijaisena tuloksena on TAKU™-ohjelmiston toiminta-alueen laajuuden kasvattaminen kustannushallinnan ulkopuolelle.
Periaatteet eivät vielä mahdollista valmiin mallin hyödyntämistä, vaan jatkotutkimustarpeena on mallin periaatteiden mukaisen rakennustason kattavan laskentamallin muodostami-nen ja sen testaaminen.

Avainsanat Elinkaariarviointi, kestävä rakentaminen, rakennus, elinkaari, tavoitehintamenettely, hiilijalanjälki, kasvihuonekaasupäästöt

Hirsitalotoimialan ekokilpailukyky tarkastelu – hirsitalomallin puumateriaalien elinkaariarviointi käsittäen hiilijalanjäljen, energiataseen ja päästöt

Katri Behm, Tarja Häkkinen

VTT-R-04737-10

Hirsitaloteollisuus ry, Pentti Hiivala

Tiivistelmä
Tässä työssä haluttiin selvittää suomalaisen hirsitaloteollisuuden hiilijalanjälki pelkistetyille hirsitalomalleille laskettuna. Hiilijalanjälki laskettiin hirsitalon puumateriaalien eli hirsien, sahatavaran ja puukuitueristeen valmistukselle rajauksella ”kehdosta asiakkaalle” (puumateriaalit valmistettu, kuljetettu asiakkaalle ja asennettu) ja käyttövaiheelle erikseen. Lisäksi selvitettiin hirsitalon sisältämään puumateriaaliin sitoutuneen hiilen määrä ja minkä verran senavulla voidaan kompensoida hirsitalon energiankulutusta käyttövaiheessa 50 vuoden aikana.

Hirsitalon puumateriaalien valmistusvaiheen päästöt riippuvat hirsitalon kerrosten lukumäärästä, hirren koosta sekä väliseinien materiaalista (sahatavara vs. hirsi). Lasketuilla asuinkäytössä olevilla hirsitalotapauksilla valmistusvaiheen päästöt vaihtelivat n. 2500-6000 kg CO2 eq. välillä. Laskettujen hirsitalojen hiilisisältö vaihteli n. 28300-67400 kg CO2 eq. välillä eli oli noin kymmenkertainen valmistusvaiheen kasvihuonekaasupäästöihin nähden. Hiilisisällön suuruutta voidaan konkretisoida myös vertaamalla sitä esimerkiksi talon lämmityksen aiheuttamiin vuosittaisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Suhdeluku vaihtelee lämmitystavan mukaan, mutta esimerkiksi kaukolämmön perusteella laskettuna se on suuruusluokkaa 10-20. Vapaa-ajankäytössä olevien hirsitalojen energiankulutus riippuu käyttötavasta ja hirren paksuudesta.