UPWOOD
to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making avalable educational resources to address current and emerging occupational skills needs UPWOOD-hankkeen muodostama strateginen kumppaniverkosto pyrkii parantamaan työpaikalla oppimista (WBL) hyödyntävää ammatillista koulutusta (VET) kehittämällä ja tuomalla saataville koulutussisältöjä, jotka vastaavat energiatehokkaan ja innovatiivisen puurakentamisen nykyisiin ja uudistuviin ammattitaitotarpeisiin
Tavoitteet
- Kehittää energiatehokkaan puurakentamisen menetelmiin ja sovelluksiin perustuvia uusia koulutussisältöjä.
- Kehitellä opetusmateriaaleja ja laatia yleisohjeistus ammatillisen koulutuksen integraation lisäämiseksi sekä kouluttajan opas ammatillisen koulutuksen tarjoajille siitä, kuinka integroida uudet puuntyöstöteknologiat ja prosessit osaksi heidän tarjoamiaan työpaikalla oppimisen ja oppisopimuskoulutuksen ohjelmia.
- Parantaa yhteistyötä ammatillisen koulutuksen tarjoajien ja yritysten välillä, ja näin luoda oppijoille tilaisuuksia soveltaa saatuja tietoja ja taitoja todellisissa työskentelytilanteissa.
Kohderyhmät
- VET- ja WBL-koulutusten tarjoajat
- Rakennus-alan työnantajat
- VET- ja WBL-oppisopimus-opiskelijat rakennusalalla
- Ammatillisen koulutuksen viranomaiset ja urakehitystä ohjaavat tahot
- Alan edustajat ja päättäjät
g (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.vWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based LearUPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based LearnUPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.UPWOOD forms a Strategic Partnership to improve Work-Based Learning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.ving (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.ning (WBL) Vocational Education and Training (VET), by developing and making available educational resources to address current and emerging occupational skills needs for energy efficient and innovative woodworking construction practices.
COMBI – Energiatehokkaiden palvelurakennusten kokonaisvaltainen toiminta
Energiatehokkuuden parantaminen kustannustehokkaasti rakennusteknisin keinoin nykyisestä määräystasosta on erittäin haasteellinen tehtävä ja tämä korostuu erityisesti julkisissa palvelurakennuksissa. Energiatehokkuusvaatimusten tiukentuessa palvelurakennuksiin myös integroidaan enemmän uusiutuvan energian tuotantoa.
COMBI (Comprehensive development of nearly zero-energy municipal service buildings) -hanke keskittyy palvelurakennusten energiatehokkuuden parantamiseen liittyvien vaikutusten ja ongelmien selvittämiseen ja ratkaisemiseen. Tutkimus jakaantuu viiteen työpakettiin, joista neljä keskittyy varsinaiseen tutkimukseen ja viides paketti tutkimuksen organisointiin ja tulosten tiedottamiseen. Päätutkimusmetodeina ovat laskennalliset tarkastelut ja case-kohteissa tehtävät käytännön mittaukset ja haastattelut. Tutkimukseen liittyy myös laboratoriokokeita.
Puurakenteet ovat mukana hankkeessa useassa eri tutkimusosiossa. Tutkimuksessa on selvitetty mm. puurakenteissa esiintyviä kosteusvaurioita sekä puurakenteisten tuulettuvien yläpohjien lämmöneristekerroksessa tapahtuvan sisäisen konvektion vaikutuksia. Lisäksi hankkeessa on tarkasteltu koulujen ja päiväkotien energiankulutusta ja sisäilman olosuhteita. Osa näistä rakennuksista on myös ollut puurakenteisia.
Tutkimuksessa on mukana tutkimusryhmiä Tampereen teknillisestä yliopistosta (TTY), Aalto-yliopistosta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta (TAMK). TTY:ltä tutkimukseen osallistuvat Rakennustekniikan laitokselta rakennusfysiikan, elinkaaritekniikan, energia- ja elinkaaritalouden sekä rakentamisen tuotantoprosessien tutkimusryhmät ja Arkkitehtuurin laitokselta asuntosuunnittelun tutkimusryhmä. Aalto-yliopistolta tutkimukseen osallistuu Energiatekniikan laitokselta Energiatehokkuuden ja energiajärjestelmien laboratorio. TAMK:sta tutkimukseen osallistuu Rakentaminen ja teknologiayksikön Talotekniikka-ryhmä. Projektin tutkimusaika on 2015–2018.
COMBI-hankkeen rahoittajina on suuri joukko rakennusalan yrityksiä eri osa-alueilta käsittäen arkkitehti-, rakenne- ja LVIS-suunnittelutoimistoja, rakennusliikkeitä, rakennuttajia, rakennusmateriaalivalmistajia, LVIS-laitevalmistajia ja -myyjiä sekä rakennusten kuntotutkimukseen keskittyneitä yrityksiä. Kaikkiaan hankkeessa on mukana 37 yritystä ja kahdeksan kuntaa Tampereen kaupunkiseudulta sekä Helsinki. Yritysrahoituksen lisäksi hankkeeseen on saatu julkista rahoitusta TEKESin INKA – innovatiiviset kaupungit -ohjelmaan liittyvästä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).
Tutkimuksesta on julkaistu useita kymmeniä raportteja mm. tuloskortteina, opinnäytetöinä, seminaari- ja konferenssiartikkeleina sekä kansainvälisinä lehtiartikkeleina.
COMBI-projektin kotisivut löytyvät TTY:n rakennusfysiikan ryhmän nettisivuilta osoitteesta:
www.tut.fi/rakennusfysiikka/combi
Kohti vähähiilistä rakentamista – Joensuu Wood City
Hankkeen tavoitteena on vähähiiliseen rakentamiseen liittyvä osaamistason nousu Pohjois-Karjalan kuntien ja kaupunkien organisaatioissa sekä Karelia ammattikorkeakoulun rakennustekniikan- ja ympäristötekniikan koulutusaloilla. Hankkeen toiminnan keskiössä on elinkaaren päästölaskelmien tekeminen erityyppisille pilottikohteille. Pilottikohteet ovat tässä tapauksessa suunnitteilla olevia tai toteutuneita rakennuskohteita. Tehtyjen päästölaskelmien avulla testataan alustavaa kriteeristöä rakentamisen elinkaaripäästöille.
TKK TES Energy Facade
Teknillisen Korkeakoulun tutkijat toteuttivat saksalaisten ja norjalaisten yhteistyökumppanien kanssa vuosina 2008-2009 tutkimushankkeen Timber-based element systems for improving the energy efficiency of the building envelope (TES energy facade). Tutkimushankkeen tavoitteena oli kehittää Euroopan laajuisesti sovellettavissa oleva, puurunkoisiin suurelementteihin perustuva julkisivujen korjausmenetelmä, jolla pystytään oleellisesti parantamaan korjattavien rakennusten energiatehokkuutta. Korjausmenetelmän kohteena on 1950-80 -luvuilla valmistunut rakennuskanta, jonka tekninen kunto edellyttää suuria korjaustoimenpiteitä lähitulevaisuudessa. Suomessa korjausrakentamisen suurin energiansäästöpotentiaali liittyy 1960- ja 70-lukujen asuinkerrostalokantaan, joka on erityisesti tarkastelujen kohteena.
TES -menetelmässä rakennusten ulkovaippaa lisälämmömeristetään esivalmistusta hyödyntäen. Julkisivuelementeillä voidaan samalla parantaa ulkovaipan ilmatiiviyttä, korjauksessa voidaan asentaa uudet ikkunat ja elementteihin voidaan integroida talotekniikka-asennuksia. TES -menetelmällä voidaan siten toteuttaa tyypillisessä korjauskohteessa kaikki vaikuttavuudeltaan tehokkaimmat energiatehokkuutta parantavat korjaustoimenpiteet. Esivalmistuksen ansiosta korjaustoimenpiteistä aiheutuu rakennuksen käyttäjille lyhytaikaisempi häiriö kuin tavanomaisia korjausmenetelmiä käytettäessä. Korjaustoimenpiteiden kustannukset ovat aiempaa tarkemmin ennakoitavissa, ja kosteudenhallinta laadukkaammin toteutettavissa.
FRAME Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita
Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen tuo mukanaan muutospaineita suunnittelijoille ja rakentajille. Rakenteiden dimensiot muuttuvat eristepaksuutta kasvattaessa ja toisaalta rakenteen kosteustekninen toiminta muuttuu vaipan läpi tapahtuvien lämpöhäviöiden vähentyessä. Uusia tehokkaampia lämmöneristemateriaaleja käytetään paikoissa, joissa niitä ei ole ennen käytetty, mikä osaltaan vaikuttaa rakenteen kosteustekniseen, rakenteelliseen ja palotekniseen käyttäytymiseen sekä käytännön toteutukseen. Energiatehokkuuden parantamisen aiheuttamien muutosten lisäksi myös kiihtyvä ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan rakenteiden toimintaan.
Tämä tutkimusraportti liittyy Tampereen teknillisellä yliopistolla vuosina 2009-2012 toteutettuun FRAME-tutkimusprojektiin, jossa tutkittiin ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäämisen vaikutusta rakenteiden lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan sekä rakennusten energiankulutukseen ja sisäilman olosuhteisiin. Julkaisun tavoitteena on esittää yleisesti käytetyissä rakenteissa mahdollisesti esiintyviä muutoksia, kun eristepaksuutta kasvatetaan tai eristemateriaalia vaihdetaan ja esittää rakenteiden suunnitteluja toteutusohjeita, joilla nämä muutokset otetaan huomioon. FRAME-projektin varsinaiset tutkimustulokset on esitetty erillisessä raportissa, mutta tutkimustuloksia on hyödynnetty myös tässä julkaisussa annetuissa ohjeissa. Rakennetyypit ja ohjeistukset on laadittu siten, että rakenne toimisi kosteusteknisesti myös paksummilla lämmöneristeillä sekä tulevaisuuden ilmastossa (vuonna 2050). Julkaisussa on käsitelty yleisesti käytettyjä rakennetyyppejä ja – liitoksia. Ohjeistus ja selitykset on pyritty laatimaan siten, että esitettyjä toteutusperiaatteita voidaan tarvittaessa soveltaa myös muihin rakenteisiin.
Lämmöneristyksen lisäyksestä aiheutuvilla muutoksilla on muutamia yhteisiä piirteitä. Rakenteen läpi tapahtuvat lämpöhäviöt pienentyvät. Tästä seuraa rakenteiden ulko-osien viileneminen ja suhteellisen kosteuden nousu. Tilanne voi heikentää tiettyjen perinteisten rakenteiden kosteusteknistä toimintaa, jos muuttuneita olosuhteita ei oteta suunnittelussa huomioon. Rakennusaikaisen kosteuden kuivumiseen on varattava lisäksi enemmän aikaa, kun rakennetta kuivattava lämpövirta rakenteen läpi vähenee. Rakenteen dimensioiden muutos saattaa johtaa rankarakenteiden rungon ylimitoitukseen, mikä aikaansaa uusien runkotyyppien kehittämistä. Rakenteiden paksuuden kasvaessa eristeen läpi tehtyjen kannatusten ja ripustusten rasitukset kasvavat, mikä johtaa liitoskappaleiden paksuntumiseen ja lisääntyvään kylmäsiltavaikutukseen. Liitokset ja liikuntasaumat tulee mitoittaa ottaen huomioon paksujen eristekerrosten kokoonpuristuminen ja liikkeet. Energiatehokkuuden parantuessa ilmatiiviyden merkitys korostuu ja sisätilojen riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava. Rakenteiden vikasietoisuuden heikkeneminen korostaa jatkossa entisestään myös rakennusaikaisen kosteudenhallinnan ja huolellisen rakentamisen merkitystä.
HIRSITALOJEN ENERGIANKULUTUSSELVITYS
HIRSITALOJEN ENERGIANKULUTUSSELVITYS
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Rakennustekniikan koulutusohjelma, talonrakennustekniikka
Tekijä: Henri Marjakangas
Opinnäytetyön nimi: Hirsitalojen energiankulutusselvitys Työn ohjaajat: Pekka Kilpinen ja Seppo Romppainen Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2014
Hirsitaloteollisuus ry halusi selvittää hirsisten omakotitalojen toteutuneet energiankulutukset, laskennallisen ja toteutuneen energiankulutuksen mahdolliset poikkeavuudet ja niiden syyt. Tavoitteena oli myös saada tietoa siitä, onko hirsisten omakotitalojen energiankulutus määräysten osoittamalla tasolla, sekä osoittaa, että hirsiseinän vaikutus kokonaisenergiankulutukseen ei ole merkittävä verrattuna käyttäjätottumusten vaikutukseen.
Laskennallisen ja toteutuneen kulutuksen erojen tiedettiin johtuvan pääosin käyttäjätottumuksista, mutta syitä eroavaisuuksiin haluttiin selvittää tarkemmin. Tutkimuksen aineisto kerättiin hirsitalojen asukkailta sähköisellä kyselyllä. Kyselyllä pyrittiin selvittämään vuoden 2012 toteutunutta energiankulutusta sekä asukkaiden käyttötottumuksia. Energiankulutukset muunnettiin vastaamaan Jyväskylän arvoja ja selvitettyä kulutusta verrattiin kohteiden energiatodistuksista saataviin laskennallisiin arvoihin. Tutkittavia kohteita oli yhteensä 80 kappaletta.
Tulosten perusteella hirsitalojen energiankulutus näyttäisi olevan määräysten osoittamalla tasolla. Suurimmassa osassa kohteista selvitetty kulutus on huomattavasti pienempi kuin laskennallinen kulutus. Suurin kulutukseen vaikuttava tekijä vaikuttaisi olevan asukkaiden erilaiset käyttötottumukset. Selvitetyssä kulutuksessa oli suuria eroja kohteiden välillä.
Tässä tutkimuksessa selvitetyn energiankulutuksen tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia laskennallisten kanssa mutta hyvin suuntaa antavia. Tulosten luo- tettavuutta voitaisiin parantaa suuremmalla kohdemäärällä sekä mittausten avulla.