HELSINGIN KAUPUNKI: LÄHIÖKERROSTALON KUORIVA SANEERAUS JA LISÄRAKENTAMINEN PUULLA: JATKOKEHITYSHANKE

Hankkeen päämääränä on ollut kehittää ja todentaa aiemmin Ympäristöministeriön rahoitusavustuksen piirissä ollutta Karviaistie 12 arkkitehtuuri-ideakilpailun voittoehdotusta ”Metsä 
puilta” monialasuunnittelun ja kustannusohjauksen avulla kustannustehokkaaksi suunnittelukonseptiksi lähiökerrostalon lisäkerrosten ja kuorivan julkisivukorjauksen toteuttamiseksi puutuotteilla. 
1970-luvulla rakennettujen betonielementtikerrostalojen korotus ja julkisivujen kuoriva saneeraus 
tehdään puurakenteisina. Hankkeessa etsittiin puun käytölle myös aivan uusia muotoja korjausrakentamisessa. Tavoitteena on edistää kiertotaloutta, kun elinkaarensa päähän tulevan rakennuksen ikää jatketaan täydentäen ja korjaten puurakennusosia käyttäen. Muutoksen yhteydessä 
rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan tasolle, jota tavoitellaan tulevaisuudessa vähähiilisen ja energiapihin rakentamisen osalta. Huomioitavaa on myös maankäytön tehokkuuden 
kasvattaminen yleiskaavan tavoitteiden tasolle. Hankkeen tarkoituksena on luoda vähäpäästöisempi, silti elinkaaritaloudellinen vaihtoehto kaupunkirakenteen tiivistämisessä käytetylle purkamiselle ja uudisrakentamiselle. Hankkeessa tuotettua suunnitelmaa käytetään Karviaistien kortteleiden täydennysrakentamiskaavan viitesuunnitelmana. Riittävän suuressa mittakaavassa ja 
kustannustehokkaasti toteutettuna, puisten lisäkerrosten rakentaminen tarjoaisi ratkaisuja moneen haasteeseen, kuten kaupunkialueiden tiivistämisen tarve ja korjausrakentamisen hiilidioksidipäästöjen merkittävä vähentäminen. 
Hankkeen aikana kehitystyö suoritettiin puurakenneteknisen suunnittelun, olemassa olevien 
rakenteiden sekä niiden jäljellä olevan kantavuuden ja elinkaaren ehdoilla, ajankohdan (2021–
22) voimassa olevien asetusten sekä Hekan korjaus- ja uudisrakentamisen suunnitteluohjeiden 
mukaisesti. Poikkeamat suunnitteluohjeista pyrittiin pitämään vähäisinä. Suunnitelmien tuli olla 
muun muassa riittävän kustannustehokkaita ARA-rahoituksella toteutettavaksi, mikä pyrittiin 
varmistamaan useilla laskennoilla jatkokehitysvaiheessa laskentakonsulttia käyttäen. Suunnitelmissa laskettiin sekä hiilijalanjälki että -kädenjälki ja elinkaarikustannukset.

My Town! (Minun kaupunkini!)

Hirsirakentamisen osaaminen on kehittynyt huippuunsa Suomessa vuosisataiseen perinteeseen ja erinomaiseen raaka-aineeseen nojautuen. Vahva suunnittelu- ja teknologiaosaaminen ovat nostaneet Suomen hirsirakentamisen laatujohtajaksi maailmassa. Teollisuuden kehittämien uusien hirsi- ja salvostyyppien avulla hirren käyttökohteet ja -alueet ovat laajentumassa. Erityisesti painumattoman hirren markkina kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti ja se mahdollistaa myös kerrostalorakentamisen.

My Town! -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää käyttäjälähtöinen, kaupunkiympäristöön sopiva hiilineutraalin aluerakentamisen kokonaisvaltainen konsepti, joka perustuu hirren käyttöön. Konseptissa on huomioitu alueen asuin-, työ- ja julkisten palvelujen tarve.

Projektin päävastuullinen toteuttaja on ollut Hirsitaloteollisuus ry (www.hirsikoti.fi ) ja yhdistyksessä mukana olevat alan yritykset. Projektin johtamisesta on vastannut Hirsitaloteollisuuden toimitusjohtaja Seppo Romppainen. Projektissa mukana on ollut Rakennustutkimus RTS Oy ja  Oulun Yliopiston arkkitehtuurin yksikkö prof. Janne Pihlajaniemen johdolla.

Hankkeen toiminnallisina tavoitteina ovat olleet:

• Etsiä ja neuvotella aluerakentamisen pilottikohde jostakin kasvukeskuksesta Suomessa.
• Aluerakentamiskohteen hankesuunnittelu ja hiilitaseen laskenta.
• Selvittää asukasselvityksin, millaisessa kaupunkiympäristössä ja millaisissa asunnoissa ihmiset haluavat asua ja elää. Selvittää ekologisuuden ja vähähiilisyyden merkitystä asumisvalinnoissa.
• Selvittää rakennuttajien, suunnittelijoiden sekä rakennusliikkeiden tarpeet vähähiilisissä aluerakennuskohteissa ja hirsirakenteisten kohteiden rakennusprosesseissa.
• Tehdä sitä hirsirakentamiseen erikoisosaamiseen liittyvää ohje- ja viestintämateriaalia, mitä rakennusprojektissa mukana olevat kumppanit tarvitsevat.

Hankkeen päätavoitteena on, että projektin pohjalta käynnistyy kaupallinen aluerakentamiskohde v. 2021-22.

Yhteistyökaupungin tai kunnan kartoitus ja valinta tehtiin projektin johtajan johdolla.  Syksyn 2019 ja alkuvuoden 2020 aikana neuvoteltiin 8 eri kaupungin ja kunnan (Helsinki, Vantaa, Tampere, Oulu, Lahti, Hämeenlinna, Tuusula, Järvenpää) kanssa. Maaliskuussa ”loppusuoralla” olivat Oulu ja Tuusula. Tuusula valittiin. Tuusulan Rykmentinpuistossa hankkeelle varattiin 22 000 k-m2.

Hankkeen suurimpia positiivisia vaikutuksia ovat olleet:

• Aluerakentamisen kokoluokkaan tehty mallintaminen ja laskenta ovat osoittaneet hiilineutraaliuden hirsirakentamisessa olevan täysin mahdollista.
• Alan yrityksille, yhteistyökumppaneille ja rakennuttajille on tullut tietoa siitä, että massiiviseen hirteen perustuva rakennusjärjestelmä on erittäin ekologinen tapa rakentaa.
• Projektin aikana toteutettu ”Tuhannen vuoden talo”- kilpailu nosti kiertotalouden mahdollisuudet koko alan tietoisuuteen entistä enemmän.
• Tulosten perusteella alan yritykset ovat rohkaistuneet rakentamaan strategiansa ja investoimaan entistä enemmän massiivihirsirakenteiden tarjonnan suuntaan.
• Hanke tarjosi kuntakartoitusvaiheessa erittäin hyvän mahdollisuuden esitellä hirsialaa monelle kunnalle/kaupungille. Keskustelujen aikana projektille tuli paljon tietoa eri kaupunkien tavoitteista.
• Konseptisuunnittelussa saimme laajemman joukon opiskelijoita aiheen pariin. Kurssille osallistui yhteensä yli sata henkilöä, joista 67 oli maisterivaiheen opiskelijaa. Harjoitustyön, My Town tonttien luonnossuunnittelun teki ja palautti 29 henkilöä.
• My Town! hankkeen tuloksena saimme suuntaa sille, miten vientihanke kannattaa rakentaa ja fokusoida. My Town hankkeen aikana kerätystä tiedosta oli hyvä rakentaa vientihankkeen viestinnällinen pohja (argumentit -> 5 faktaa ja viestinnällinen tarina).
• My Town! alueen hankkeiden suunnittelu on parhaillaan työn alla. Markkinatilanne tulee ratkaisemaan, millä aikataululla hankkeita lähtee toteutukseen.

Hankkeen tarkempi kuvaus, tavoitteet ja tulokset löytyvät liitteenä olevasta loppuraportista.