Itäisen Suomen puutuoteklusteri (Itäpuu)

Itäisen Suomen puutuoteklusteri-hankkeessa vahvistetaan puualan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista teollisen puurakentamisen edistämiseksi itäisessä Suomessa. Hankkeessa kehitetään puutuotealaa edistämällä teollisen puurakentamisen ratkaisujen yleistymistä, kehittämällä uusia innovaatioita ja materiaalin parempaa käyttöä teollisuudessa. Hankkeessa kehitetään uusia toimintatapoja ja uutta liiketoimintaa  sekä nostetaan alan osaamisen tasoa. Hankkeen tuloksena syntyy monipuolinen itäsuomalainen puutuotetoimijoiden yhteistyöverkosto, joka tekee yhteistyötä monella eri tasolla.  
Päähankkeen toteuttajana toimii Kuhmon kaupunki, Woodpolis. Osahankkeen toteuttajina ovat Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Oulun Yliopiston Mittaustekniikan yksikkö (MITY) Kajaanista, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (XAMK) ja Luonnonvarakeskus (Luke) Joensuu ja Savonlinna.  

Työpaketti 1: Itäisen Suomen Puutuoteklusterin organisointi ja yhteistyö 

Työpakettia 1 koordinoi Kuhmon kaupunki/Woodpolis, mutta sen toteuttamiseen osallistuu kaikki toimijat.  MITYn tehtäviä ovat:
– Osallistuminen Itäisen Suomen puuklusterin toteutuksen suunnitteluun ja aloittamiseen liittyviin tehtäviin.
– Osallistutaan Itäisen Suomen puuklusterin tapaamisiin ja tilaisuuksiin
– Edistetään oppilaitosyhteistyön laajentamista osaksi klusterin yrityslähtöistä yhteistyötä
– Ollaan yhteydessä Kainuun (ja mahdollisesti Nurmeksen ja Lieksan) yrityksiin, viestitään klusterin toiminnasta ja kerätään alueen TKI-tarpeita.

Työpaketti 2: Teollisen puurakentamisen liiketoiminnan ja kilpailukyvyn parantaminen, puun jalostusasteen nostaminen

MITY osallistuu työpaketti 2 osatehtävien T2, T3 ja T4 toteutukseen ja vastaa näiden tehtävien toteutuksesta.

2 T 2: Mittaustekniikan mahdollisuudet puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden kehittämisessä
– Kartoitetaan mittaustekniikan tarpeet puurakentamisen ja puuteollisuuden toimijoilta kysely- ja haastattelututkimuksen avulla.
– Koostetaan esille nousseet mittaustarpeet ja selvitetään näihin liittyvät mittausteknologian tilanne (tutkimus- ja kaupallinen)
– Luodaan koosteraportti mittaustarpeista ja teknologioista.

2 T 3 Puurakentamisen arkkitehtuurin ja rakennesuunnittelun opiskelijoiden yhteistyön lisääminen yritysten kanssa
– Kartoitetaan Itä-Suomen teollisen puurakentamisen alalla toimivia yrityksiä ja selvitetään millaisia tarpeita heillä on arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden osalle. Kehitetään heidän ja alueen puurakentamisen yrityksien välistä yhteistyötä. 
– Selvitetään, miten arkkitehtuuria ja suunnittelua voidaan hyödyntää puurakentamisen kilpailukyvyn parantamisessa. 
– Edistetään alan opiskelijoiden pääsyä opinnäytetöiden ja kesätyöpaikkojen avulla osallistumaan puurakentamisen suunnitteluun
– Kartoitetaan tietoja ja kokemuksia noin 10 vuoden aikana rakennetuista puu- ja hybridirakennuksista niiden omistajilta ja käyttäjiltä. Selvitetään mahdollisia kehitettäviä asioita, joilla voidaan kokemuksia vielä parantaa. 
– Selvitetään suunnittelun menetelmillä ratkaistavia kilpailukykyä parantavia tekijöitä puurakentamisen yleistymiseksi.
– Vierailut ja osallistumiset puurakentamiseen liittyvissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa. 

2 T 4 Markkinavuoropuhelun kehittäminen kilpailukyvyn keinona
– Kehitetään markkinavuoropuhelua tilaajien, rakennusliikkeiden ja osatoimittajien ym. osapuolien kesken. 
– Hankkeessa tutustutaan markkinavuoropuhelulla toteutettuihin kohteisiin ja haastatellaan niihin osallistuneita osapuolia hankinnan vaiheista ja kokemuksista, sekä miten se on vaikuttanut lopulliseen rakennuskohteen valintaan. 
– Haastatellaan osapuolia, jotka eivät ole kartoituksiin osallistuneet tai muutoin eivät ole olleet tyytyväisiä markkinavuoropuheluprosessiin. Heidän näkemysten perusteella analysoidaan vastauksia ja etsitään ratkaisuja toiminnan kehittämiseen. Haastateltavat tahot voidaan valita hankkeen toteutusaluetta laajemmin koko suomen alueelta. 
– Laaditaan kehittämisehdotuksia markkinavuoropuhelun toteuttamiseen. Hankkeessa selvitetyt johtopäätökset julkaistaan ja niistä tiedotetaan julkisten hankintojen tekijöille ja toteuttajille. Tietoa levitetään mediassa, sähköisissä järjestelmissä ja aiheeseen sopivissa tilaisuuksissa. 

Työpaketti 3: Teollisen puurakentamisen viennin edistäminen

Työpaketti 3 päätoteuttajana toimii Kuhmon kaupunki/Woodpolis, mutta kaikki toimijat osallistuvat työpakettien toimintaan. Työpaketti jakaantuu kolmeen osatehtävään T1-T3 ja MITY osallistuu työpaketin tehtäviin seuraavilla toimenpiteillä:
– MITY tukee vientikoordinaattorin tehtävää oman toiminta-alueen tarpeiden kartoituksessa ja tiedon keräämisessä 
– MITY tukee hanketta omien verkostojen kautta (esim. Berry+, Vanguard Initiative) 

Työpaketti 4: Viestintä, vaikuttaminen ja hankkeen tulosten hyödyntäminen

Työpaketti 4 sisältää kolme osatehtävää, joiden toteutuksesta vastaa Kuhmon kaupunkin/Woodpolis. Kaikki toimijat osallistuu työpaketin toimenpiteisiin.
MITY tehtäviä ovat:
4 T 1 Viestintäsuunnitelma ja viestinnän työkalut
– MITY osallistuu päätoteuttajan kanssa viestintäsuunnitelman tekemiseen ja viestinnän työkalujen valintaan. 
4 T 2: Viestintätoimenpiteet
– Toteutetaan viestintätoimenpiteet viestintäsuunnitelman mukaisesti MITYn ja yhteistyökumppaneiden viestintäkanavia hyödyntäen. 
4 T 3: Hankkeen tulosten hyödyntäminen
– MITY osallistuu hankkeen tulosten hyödyntämiseen ja tekee yhteistyötä toimialan yritysten kanssa.
– Suunnitellaan sisältöä seuraaville 1–2 hankkeelle, tämän hankkeen aikana esille tulleista yritysten tarpeista ja toiminnan pullonkauloista.

Julkisten ja suurten rakennusten hirsituote, Honkarakenne Oyj, YM-2VN_5680_2021

Honkarakenteen tavoitteena oli projektissa kehittää ominaisuuksiltaan seuraavan sukupolven hirsituote, jonka tekniset ominaisuudet mahdollistavat suurempien julkisten rakennusten ja monikerroksisten hirsirakennusten toteutuksen kilpailukykyisesti.

Loppuraportissa tarkastellaan tiiviisti kolmea osaprojektia:

• Ääneneristysratkaisujen kehittäminen suurten rakennusten tarpeisiin
• Sisäilmaolosuhteiden varmentaminen ja VOC-yhdisteet
• Hirsirakenteen elementointi ja asennustapa

Projekti oli tuotekehityshanke ja se sai rahoitusta  Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmalta. Honka MultiStorey -hirsi+betoni-kerrosrakentamisen manuaalia ei tehty osana projektia mutta projektin tuloksia hyödynnettiin osassa manuaalin ratkaisuja.

My Town! (Minun kaupunkini!)

Hirsirakentamisen osaaminen on kehittynyt huippuunsa Suomessa vuosisataiseen perinteeseen ja erinomaiseen raaka-aineeseen nojautuen. Vahva suunnittelu- ja teknologiaosaaminen ovat nostaneet Suomen hirsirakentamisen laatujohtajaksi maailmassa. Teollisuuden kehittämien uusien hirsi- ja salvostyyppien avulla hirren käyttökohteet ja -alueet ovat laajentumassa. Erityisesti painumattoman hirren markkina kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti ja se mahdollistaa myös kerrostalorakentamisen.

My Town! -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää käyttäjälähtöinen, kaupunkiympäristöön sopiva hiilineutraalin aluerakentamisen kokonaisvaltainen konsepti, joka perustuu hirren käyttöön. Konseptissa on huomioitu alueen asuin-, työ- ja julkisten palvelujen tarve.

Projektin päävastuullinen toteuttaja on ollut Hirsitaloteollisuus ry (www.hirsikoti.fi ) ja yhdistyksessä mukana olevat alan yritykset. Projektin johtamisesta on vastannut Hirsitaloteollisuuden toimitusjohtaja Seppo Romppainen. Projektissa mukana on ollut Rakennustutkimus RTS Oy ja  Oulun Yliopiston arkkitehtuurin yksikkö prof. Janne Pihlajaniemen johdolla.

Hankkeen toiminnallisina tavoitteina ovat olleet:

• Etsiä ja neuvotella aluerakentamisen pilottikohde jostakin kasvukeskuksesta Suomessa.
• Aluerakentamiskohteen hankesuunnittelu ja hiilitaseen laskenta.
• Selvittää asukasselvityksin, millaisessa kaupunkiympäristössä ja millaisissa asunnoissa ihmiset haluavat asua ja elää. Selvittää ekologisuuden ja vähähiilisyyden merkitystä asumisvalinnoissa.
• Selvittää rakennuttajien, suunnittelijoiden sekä rakennusliikkeiden tarpeet vähähiilisissä aluerakennuskohteissa ja hirsirakenteisten kohteiden rakennusprosesseissa.
• Tehdä sitä hirsirakentamiseen erikoisosaamiseen liittyvää ohje- ja viestintämateriaalia, mitä rakennusprojektissa mukana olevat kumppanit tarvitsevat.

Hankkeen päätavoitteena on, että projektin pohjalta käynnistyy kaupallinen aluerakentamiskohde v. 2021-22.

Yhteistyökaupungin tai kunnan kartoitus ja valinta tehtiin projektin johtajan johdolla.  Syksyn 2019 ja alkuvuoden 2020 aikana neuvoteltiin 8 eri kaupungin ja kunnan (Helsinki, Vantaa, Tampere, Oulu, Lahti, Hämeenlinna, Tuusula, Järvenpää) kanssa. Maaliskuussa ”loppusuoralla” olivat Oulu ja Tuusula. Tuusula valittiin. Tuusulan Rykmentinpuistossa hankkeelle varattiin 22 000 k-m2.

Hankkeen suurimpia positiivisia vaikutuksia ovat olleet:

• Aluerakentamisen kokoluokkaan tehty mallintaminen ja laskenta ovat osoittaneet hiilineutraaliuden hirsirakentamisessa olevan täysin mahdollista.
• Alan yrityksille, yhteistyökumppaneille ja rakennuttajille on tullut tietoa siitä, että massiiviseen hirteen perustuva rakennusjärjestelmä on erittäin ekologinen tapa rakentaa.
• Projektin aikana toteutettu ”Tuhannen vuoden talo”- kilpailu nosti kiertotalouden mahdollisuudet koko alan tietoisuuteen entistä enemmän.
• Tulosten perusteella alan yritykset ovat rohkaistuneet rakentamaan strategiansa ja investoimaan entistä enemmän massiivihirsirakenteiden tarjonnan suuntaan.
• Hanke tarjosi kuntakartoitusvaiheessa erittäin hyvän mahdollisuuden esitellä hirsialaa monelle kunnalle/kaupungille. Keskustelujen aikana projektille tuli paljon tietoa eri kaupunkien tavoitteista.
• Konseptisuunnittelussa saimme laajemman joukon opiskelijoita aiheen pariin. Kurssille osallistui yhteensä yli sata henkilöä, joista 67 oli maisterivaiheen opiskelijaa. Harjoitustyön, My Town tonttien luonnossuunnittelun teki ja palautti 29 henkilöä.
• My Town! hankkeen tuloksena saimme suuntaa sille, miten vientihanke kannattaa rakentaa ja fokusoida. My Town hankkeen aikana kerätystä tiedosta oli hyvä rakentaa vientihankkeen viestinnällinen pohja (argumentit -> 5 faktaa ja viestinnällinen tarina).
• My Town! alueen hankkeiden suunnittelu on parhaillaan työn alla. Markkinatilanne tulee ratkaisemaan, millä aikataululla hankkeita lähtee toteutukseen.

Hankkeen tarkempi kuvaus, tavoitteet ja tulokset löytyvät liitteenä olevasta loppuraportista.