Wood for Good (W4G)

Puuta pidetään terveyttä edistävänä ja elvyttävänä materiaalina. Yleisesti tiedetään, että puu tuoksuu hyvälle ja puinen pinta tuntuu lämpimälle ja luonnolliselle. Puulla on hyvät akustiset ominaisuudet ja se on myös antibakteerinen materiaali. Puu antaakin mahdollisuuksia kehittää hyvinvointia tukevia ratkaisuja erilaisiin työskentely-ympäristöihin ja yleisesti asumiseen ja elämiseen.
Suomalainen puutuoteteollisuus käyttää markkinoinnissaan yllä mainittuja väittämiä puun hyvinvointivaikutuksista. Joitakin viitteitä näiden väittämien tueksi löytyy kirjallisuudesta, mutta tieteellinen näyttö ei ole vielä vahvaa. Puun hyvinvointivaikutuksista tarvitaankin tieteellisesti todennettua tutkimustietoa, joka on tuotettu huolellisesti suunnitellun koejärjestelyn avulla. Tähän vastauksena Wood for Good -hanke toteuttaa empiiriseen koeasetelmaan perustuvan tutkimuksen. Tutkimus tehdään kahdessa testihuoneessa vapaaehtoisilla tutkimushenkilöillä. Kokeessa mitataan puun vaikutusta sisäympäristön laatuun, kuten kosteuteen, haihtuviin yhdisteisiin ja akustiikkaan. Sisäympäristön laatu vaikuttaa ihmisen kokemukseen tilasta. Psykologisilla ja fysiologisilla menetelmillä määritetään ihmisen kokemusta ja hyvinvointia testihuoneissa ja arvioidaan puumateriaalin hyvinvointia tukevia vaikutuksia ihmiseen ja sisäympäristön laatuun.
Kokeellisen tutkimuksen ohella hankkeessa toteutetaan taloustieteellinen taustatutkimus vaihtopolkuanalyysimenetelmällä (SPAT), jossa selvitetään esimerkkitapausten avulla millaisia vaikutuksia materiaalivalinnoista on odotettu ja miten niistä on todellisuudessa hyödytty. Taustatutkimuksen tulosten avulla kokeellisessa tutkimuksessa havaittavat puun hyvinvointiin vaikuttavat tekijät voidaan arvottaa taloudellisesti ja ottaa osaksi erilaisia päätöksentekoprosesseja. Tulevaisuudessa puun hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä aletaan huomioida suunnittelussa ja päätöksenteossa nykyistä paremmin. Puun imago vahvistuu ja tutkimus luo tietopohjaa uusille puutuoteinnovaatioille. W4G -hanke toteutetaan Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston Tuotantotalouden yksikön ja Biolääketieteen mittaukset, toimilaitteet ja järjestelmät yksikön välisenä poikkitieteellisenä tutkimusyhteistyönä. Hankkeen erityistavoitteena on tukea terveellisten, turvallisten ja hyvinvointia edistävien puuratkaisujen kehittämistä ja edistää kansainvälisesti kilpailukykyistä puualan osaamista Suomessa.

Antibacterial properties of Scots pine and Norway spruce Männyn ja kuusen antibakteeriset ominaisuudet

Antibacterial properties of Scots pine and Norway spruce

Männyn ja kuusen antibakteeriset ominaisuudet

Tekijä(t): Vainio-Kaila, Tiina

Päiväys: 2017

Kieli: en

Sivut: 70 + app. 50

Laitos: Biotuotteiden ja biotekniikan laitos Department of Bioproducts and Biosystems

ISBN:

978-952-60-7620-1 (electronic) 978-952-60-7621-8 (printed)

Sarjan nimi:

Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 179/2017

Puupinnat sisätiloissa vaikuttavat positiivisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Puun antibakteeriset ominaisuudet saattavat vähentää pintojen kautta tapahtuvan kontaminaation todennäköisyyttä. Antibakteeristen ominaisuuksien parempi ymmärrys mahdollistaa puupintojen hygieenisen laadun paremman hallinnan. Tämän väitöskirjan päätavoite oli selvittää puun ja sen komponenttien antibakteerisia ominaisuuksia. 

Männyn ja kuusen sydän- ja pintapuun antibakteerisuuden tutkimiseen käytettiin osin tätä työtä varten kehitettyjä menetelmiä. Puupinnan todettiin olevan antibakteerinen myös silloin, kun puun uuteaineet oli poistettu asetonilla. Uutteiden tarkempi tutkimus osoitti erityisesti männyn sydän- ja pintapuun, mutta jonkin verran myös kuusen uutteiden ehkäisevän useiden tautia aiheuttavien bakteereiden mm. metisilliinille resistentin Staphylococcus aureuksen (MRSA) kasvua. Uutteiden lisäksi ligniini oli ainoa erillinen komponentti, jolla todettiin antibakteerisia ominaisuuksia. Puusta haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC) todettiin antibakteerisia ominaisuuksia useita tautia aiheuttavia bakteerikantoja kohtaan. 

Kaikissa uutteissa todettiin useita antibakteerisia yhdisteitä, mutta niiden määrä ei aina selittänyt eri puulajien antibakteerisuutta suhteessa toisiin puulajeihin. Mikään yksittäinen yhdiste ei yksin selittänyt antibakteerista vaikutusta, joten ilmiö johtuu joko eri puulajeilla eri mekanismeista tai synergisistä vaikutuksista. α-pineeni ja limoneeni selittivät osin VOCien antibakteerisia ominaisuuksia, mutta myös muilla yhdisteillä todettiin olevan vaikutusta.