Go to content

Puuosaamista Pirkanmaalle

Kolikon molemmat kääntöpuolet katetaan Puuosaamista Pirkanmaalle hankkeessa, toteuttaaksemme vähähiilista ja kestävää rakentamista. Osaaminen (Koulutus), kuntien hankinnat (asiakas/tilauskanta) sekä näiden välissä yritykset toteuttamassa ja kantamassa liiketaloudelliset riskit.  

Puuosaamista Pirkanmaalle hankkeessa selvitetään yhteistyössä mikro- ja pk-yritysten kanssa puurakentamisen alan koulutustarpeita ja kehitetään alan koulutustarjontaa kaikki oppilaitostasot huomioiden. Tampereen yliopisto (TAU),Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Tampereen seudun ammattioppilaitos (Tredu) kokoavat koulutuspaketteja, joita testataan omaehtoisissa pilottikoulutuksissa.

Ekokumppanit Oy on puolueeton toimija (Tampereen kaupungin tytäryhtiö ja sidosryhmäyksikkö) on hankkeen päätoteuttaja. Metsäkeskuksella on vahva side alueen puurakentamisen nykyiseen yrityskenttään sekä Pirkanmaan alueen puurakentamisen nykytilanteeseen ja tulevaisuuden tarpeisiin.

Hankkeen toimenpiteet on jaettu viiteen työpakettiin:

-Työpaketti 1: Puurakennesuunnittelijaksi tähtäävän täydennyskoulutuspaketit (TAU)

-Työpaketti 2: Insinöörien ja arkkitehtien jatkokoulutus (suunnittelijat, rakennuttajat, urakoitsijat, valvojat sekätyönjohtajat)(TAMK ja TAU)

-Työpaketti3: Työmaa-ammattilaisten perus-, jatko- ja muuntokouluttaminen puuelementtirakentamisessa (Tredu)

-Työpaketti 4: Hankintaosaamisen koulutusmallin kehittäminen (Ekokumppanit)

-Työpaketti 5: Projektinhallinta, viestintä ja verkostoituminen (Ekokumppanit)

Rahoitus:
-Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto ohjelma. (ESR ja Keski-Suomen ELY).
-Hankekoodi S22362
-Hankkeen budjetti 799483 euroa
-hankeaika 1.2.2021-31.2022  

Wooden Network Bothnia

HANKESUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ:

Mustasaaren kunnan keskusta Sepänkylä (Vaasan Pohjoispuolella) koki ison muutoksen, kun valtatie 8, joka ennen hallitsi aluetta, siirtyi ja vanha valtatie muuttui kaduksi.

Alueelle laadittiin uusi kaava ja Sepänkylän keskustaa tiivistetään kaavan mukaan 22 kerrostalolla.

Mustasaaren kunnalla on tavoite edistää puukerrostalojen rakentaminen alueelle.

Tällä hetkellä on olemassa konsortio joka haluaisi aloittaa ensimmäisen kerrostalon rakentamisen. Esteenä on alan verkoston aukkoja, sekä teollisen puurakentamisen kannattavuus hankkeissa.

Tämän hankkeen avulla saataisiin kokeilla Pohjanmaalla teollisen puurakentamisen ratkaisut, luoda yhtenäinen arvoketju, sekä paikata aukot Pohjanmaan puurakentamisen verkostossa.

Mustasaaren kunnan Sepänkylän keskustaan halutaan toteuttaa puukerrostaloa yhteistyössä JAKE Bygg Rakennus rakennusliikkeen kanssa. Puukerrostalohankkeessa kehitettäisiin samalla Pohjanmaan alueellinen puukerrostaloverkostoa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Tavoitteena on hankkeen kautta saada alueen teollisen verkoston puutteet ja aukot korjatuksi, ja saada paikallisen verkostokoneiston käyntiin monistettavuuden mahdollistamiseen. Tällä tavalla saisi monistettavuuden kautta puukaupunkia valtatien tilalle Sepänkylä keskustassa.

PÄÄTAVOITTEET:

Hankkeen päätavoite on poistaa esteet saada ensimmäinen puukerrostalo toteutettu Sepänkylän keskustan alueelle.

Hankkeen välitavoitteet ovat:

Vahvistaa Pohjanmaan puukerrostaloihin liittyvä osaaminen.

Vahvistaa Pohjanmaan puukerrostaloverkostot monistettavuuden mahdollistamiseen.

Vähentää puukerrostalojen toteuttamisen riskit ja kustannukset Pohjanmaalla.

Vahvistaa asiakkaiden luottamus ja tietämys puukerrostalojen suhteen.

Toteuttaa ensimmäinen digitaalinen huoltokirja puukerrostaloille ja sen kautta vahvistaa puukerrostalojen huollon ja ylläpidon osaamisen.

KESKEISET TOIMENPITEET:

Hankkeen tehtävät jakautuvat 3 eri työpakettiin:

1) Verkostorakentamien

2) Suunnittelu

2.2)Toteusvaihe

3.1) Viestintä

3.2)  Virtualinen PUU-asuntomessu

 

Lisätietoja:

Tobias Asplund, Aluepäällikkö Jake Rakennus Bygg Oy, 040-9619372 tobias.asplund@jakerakennus.fi 

Jonny Asplund, Myyntipäällikkö Jake Rakennus Bygg Oy, 040-8613005 jonny.asplund@jakerakennus.fi 

Daniel Lönnqvist, Kehitys-ja Laatupäällikkö Jake Rakennus Bygg Oy, 040-1561859, daniel.lonnqvist@jakerakennus.fi 

Mikael Alaviitala, Kehitysjohtaja, Mustasaaren Kunta, 044-7271210 Mikael.Alaviitala@korsholm.fi 

Henna-Maija Sumuvuori, Elinkeinopäällikkö, Mustasaaren Kunta Korsholm, 044-4249109 henna-maija.sumuvuori@korsholm.fi 

Göran Paro, Toimitusjohtaja, Korsholm Bostäder, 040-0188083 Goran.Paro@korsholm.fi  

Jukka Hakala, Pohjanmaan Expo, 0400-669 600 jukka.hakala@pohjanmaanexpo.fi  

Mauritz Knuts, Vasek, 050-3068419, mauritz.knuts@vasek.fi 

 

Sustainability of buildings -New perspectives on material-related environmental impacts of buildings Kestävä rakentaminen -Näkökulmia rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksiin

 
Nimeke: Sustainability of buildings -New perspectives on material-related environmental impacts of buildings
Kestävä rakentaminen -Näkökulmia rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksiin
Tekijä(t): Ruuska, Antti
Päiväys: 2018
Kieli: en
Sivut: 63 + app. 87
Laitos: Rakennetun ympäristön laitos
Department of Built Environment
   
   
   
Vastuuprofessori(t): Junnila, Seppo, Prof., Aalto University, Department of Built Environment, Finland
Ohjaaja(t): Häkkinen, Tarja, Dr., VTT Technical Research Centre of Finland Ltd, Finland
Aihe: Civil engineering, Environmental science, Materials science
Avainsanat: sustainability, environmental impacts, GHG-emissions, material efficiency, embodied carbon, design process, construction, buildings, building materials, kestävä rakentaminen, ympäristövaikutukset, kasvihuonekaasupäästöt, materiaalitehokkuus, suunnittelu, rakentaminen, rakennusmateriaalit
 

Tiivistelmä:

The human influence and impact of GHG emissions on climate system are globally acknowledged. Limiting global temperature rise requires significant emission savings by all countries across all sectors, building sector being one of the most prominent ones.

 

Buildings consume natural resources and cause environmental pressure over their life cycles. The design stage decisions influence all the environmental impacts of the building life cycle, but they are a less researched topic. Also material-related impacts, or embodied energy and emissions of building materials, have been given only limited attention in past research, despite their increasing importance due to the development towards more energy efficient, and zero energy buildings. In spite of the seemingly great importance of material efficiency (or material savings), of buildings, it is not evident, which are the most important environmental impacts of building materials. This dissertation creates new knowledge on aforementioned topics.

Ihmiskunnan vaikutus ilmastoon on kansainvälisesti tunnustettu ilmiö. Ilmakehän lämpötilan nousun rajoittaminen vaatii huomattavia päästövähennyksiä. Tarvittavien päästövähennysten laajuus edellyttää vähennyksiä kaikilla sektoreilla, rakennussektorin ollessa yksi merkittävimmistä.

 

Rakennukset kuluttavat luonnonvaroja ja aiheuttavat ympäristökuormitusta elinkaarensa aikana. Suunnitteluvaiheen päätökset vaikuttavat kaikkiin elinkaarenaikaisiin ympäristövaikutuksiin, mutta aihe on saanut vain vähän huomioita aiemmassa tutkimuksessa. Myös materiaaleihin liittyvät ympäristövaikutukset, kuten valmistuksen aikainen energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt ovat saaneet osakseen vain vähän huomiota. Tämä siitä huolimatta, että näiden merkitys nykyaikaisissa, energiatehokkaissa rakennuksissa on merkittävä. Vaikka materiaalitehokkuudella (materiaalisäästöillä) on näennäisen suuri vaikutus rakennusten ympäristövaikutuksiin, ei ole selvää, mitkä ovat materiaalitehokkuuden oleelliset ympäristövaikutukset. Tämä väitöskirjatyö tuottaa osaltaan uutta tutkimustietoa näistä aiheista.

TALONRAKENNUSHANKKEIDEN HIILIJALANJÄLJEN TAVOITTEEN ASETTAMINEN OHJELMOINTIVAIHEESSA

Tekijä Kari Tikkanen
Työn nimi Talonrakennushankkeiden hiilijalanjäljen tavoitteen asettaminen ohjelmointi-vaiheessa

Koulutusohjelma Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka
Pääaine Rakennusmateriaalit ja -tuotantotekniikka
Professuurikoodi RAK-63
Työn valvoja Professori Arto Saari
Työn ohjaaja Dosentti Ari Pennanen, Haahtela-kehitys Oy
Päivämäärä 24.11.2014
Sivumäärä IX + 90
Kieli Suomi

Tiivistelmä
Talonrakennushankkeiden merkittävimmät ympäristövaikutuksiin liittyvät päätökset tehdään hankkeen ohjelmointivaiheessa. Päätöksentekijät tarvitsevat vaihtoehtojen arvioimisessa informaatiota eri vaihtoehtojen vaikutuksista. Tästä huolimatta ovat käytössä olevat ympäristövaikutusten arvioinnin menetelmät ja työkalut suunnitelmien tuloksiin perustuvia. Tavoitehintamenettelyn periaatteita talonrakennushankkeiden kustannusten hallintaan so-veltava TAKU™-ohjelmistojärjestelmä muodostaa tietoyhteyden ohjelmointivaiheen lähtö-tietojen ja suunnitteluvaiheen tulosten välillä mahdollistaen standardien asettamien vaatimusten mukaisen rakennuksen elinkaaren ympäristövaikutusten arviointimallin muodostamisen ohjelmointivaiheessa.
Työ selvittää standardien asettamat vaatimukset rakennusten elinkaaren ympäristövaikutusten arvioinnille ja muodostaa arvioinnissa tarvittavien lähtötietojen vähimmäisvaatimukset. Vastaavasti työ kartoittaa ohjelmointivaiheessa tiedossa olevat lähtötiedot ja TAKU™-ohjelmistosta saatavat välitulosteet. Yhdistämällä arvioinnissa vaaditut vähittäisvaatimukset, TAKU™-ohjelmistosta saatavat tulokset ja esittämällä periaatteet puuttuvien lähtötietojen muodostamiselle esitetään ensi kerran, miten ohjelmointivaiheessa voidaan arvioida rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen.
Työn tuloksena on standardien mukaisen laskentamallin muodostaminen periaatetasolla. Laskentamallin periaatteet esitetään havainnollistavin esimerkein, jotka kuvaavat laskenta-periaatteiden toimivuutta. Esimerkit perustuvat aitoihin lähtötietoihin käytettävien ympäris-töselosteiden ja havainnollistaen periaatteiden selkeyttä sekä esittämällä TAKU™-ohjelmiston ja kestävän rakentamisen standardiperheen yhteyden. Toissijaisena tuloksena on TAKU™-ohjelmiston toiminta-alueen laajuuden kasvattaminen kustannushallinnan ulkopuolelle.
Periaatteet eivät vielä mahdollista valmiin mallin hyödyntämistä, vaan jatkotutkimustarpeena on mallin periaatteiden mukaisen rakennustason kattavan laskentamallin muodostami-nen ja sen testaaminen.

Avainsanat Elinkaariarviointi, kestävä rakentaminen, rakennus, elinkaari, tavoitehintamenettely, hiilijalanjälki, kasvihuonekaasupäästöt