Moduulirakenteinen, viherkattoinen jätekatos
RUUT Conceptin, Kierto-katos on puinen, moduulirakenteinen jätekatos, ja se on syntynyt tarpeesta saada markkinoille esteettisesti kaunis ja toimiva jätekatos pienille ja ahtaille kaupunkipihoille.
Lähtökohtana on myös ollut, että aiemmin pihojen kauhistuksena ollut jätekatos, onkin tulevaisuudessa pihojen kaunistus.
Vanhoilla pihoilla ja tiiviissä kaupunkirakenteessa tilaa jätteiden keräykselle ei ole alun perin suunniteltu ja se luo tänä päivänä paljon tilallisia ja teknisiä haasteita jätteiden sijoittelulle. Lisäksi tiiviissä kaupunkirakenteessa pihoilla on viheralueita usein vähän ja jätteet on tilan niukkuudesta johtuen sijoitettu näille viherkaistaleille. Tämä tarkoittaa myös sitä, että joudutaan suunnittelemaan jokaiseen tilaan oma katos tai hankkimaan valmis markkinoilla oleva katos. Markkinoilla olevat valmiskatokset ovat vaikeasti tilaan muokattavissa, sekä harvoin ympäristön arvoon sopiva. Jätteidenkeräys on muuttumassa ja kierrätyksellä tulee olemaan yhä suurempi rooli tulevaisuudessa. Samalla ajatus jätteistä on muuttumassa. Jäte on tulevaisuudessa raaka-ainetta, jolla on rahallista arvoa. Jätteidenkeräys tulee tulevaisuudessa vaatimaan yhä enemmän tilaa taloyhtiöiltä, yksityisiltä, kaupungeilta ja kunnilta. Tämä luo myös tarpeen kehittää jätteidenkeräyspaikkoja esteettisesti paremmin ympäristöönsä sopiviksi ja myös käyttäjälleen toimivimmiksi ja viihtyisimmiksi.
Kaupunkiympäristön kehittäminen ja viihtyvyyden lisääminen kaupungeissa ovat jatkuvasti esillä olevia aiheita – me haluamme olla tässä kehityksessä mukana tarjoamalla kestävän vaihtoehdon olemassa oleville kierrätyspisteille. Otamme suunnittelussa huomioon lähiarkkitehtuurin ja -ympäristön. Jätekatos on puinen, moduulirakenteinen ja viherkattoinen, jossa valmiita puisia moduulielementtejä ja väritystä vaihtamalla katos saadaan sovitettua erilaisiin ympäristöihin ja rakennustypologioihin. Moduulirakenteen ansioista sen koko on helposti muokattavissa ja siinä on valmiiksi huomioitu jo tiiviiden kaupunkiympäristöjen tekniset haasteet kuten palovaatimukset. Viherkaton avulla pystytään luomaan lisää lähiviheralueita ja lisätä kaupunkien biologista monimuotoisuutta. Viherkatot toimivat myös hulevesien viivyttäjänä ja tuovat pölyttäjiä kaupunkiympäristöön. Lisäksi viherkatot ovat potentiaalisia hiilensitojia. Runsaasti kasvillisuutta sisältävät viherkatot voivat sitoa pienhiukkasia ja parantaa ilman laatua. Maapallon lämpenemisen seurauksena helleaallot lisääntyvät: Kaupunkivihreä tasaa lämpötiloja ja ehkäisee urbaanien alueiden lämpösaarekeilmiötä.
Katoksen materiaalina käytetään suomalaista puuta ja pintakäsittelyt tehdään myrkyttömillä ja helposti huollettavilla maaleilla. Katosten valmistuksessa työllistetään suomalaisia yrityksiä ja koko katoksen tuotantokaari tehdään läpinäkyväksi tilaajille ja rakentamiseen etsitään mahdollisimman ekologiset ja kestävät ratkaisut.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa luodaan tarkat suunnitelmat jätekatoksesta ja erilaisista mahdollisista moduulivaihtoehdoista. Samalla aletaan kartoittamaan mahdollisia muita yhteistyökumppaneita, kuten rakennesuunnittelijaa ja viherkattosuunnittelijaa sekä varsinaisia tekijöitä.
Pilottihanke laitetaan käyntiin heti suunnitelmien valmistuttua. Alkuvaiheessa on tärkeää löytää oikeat markkinointikanavat ja luoda korkeatasoinen markkinointimateriaali katoksen markkinointiin. Hanke esitellään eri viranomaistahoille, jotta he voivat kommentoida suunnitelmia hyvissä ajoin. Tarkoitus on, että hanke on tuttu viranomaisille ja tulevaisuudessa viranomaiskäsittelyt sujuvat jouhevasti. Merkittävimpiä riskejä hankkeelle ovat mahdolliset markkinoille tulevat uudet kilpailijat, joihin täytyy pystyä varautumaan ennakkoon mm. hakemalla tuotteelle mallisuoja. Muita riskejä ovat markkinoilla tapahtuvat muut ennakoimattomat muutokset kuten korona, jotka voivat heikentävät kysyntää.
Kierto-katos hankkeen tavoitteena on luoda markkinoille uudenlainen jätekatos-konsepti, jolla halutaan lisätä asumisviihtyisyyttä, viheralueita ja rohkaista ihmisiä kierrättämään. Hankkeella pyritään lisäämään asukkaiden kierrätystietoisuutta, sekä tietoisuutta kaupunkiviheralueista ja niillä viihtyvistä pölyttäjistä.
Kierto-katos on muokattavissa erilaisiin ympäristöihin. Se sopii niin ahtaille kaupunkipihoille, kuin väljempiin taajamiin. Se voidaan sijoittaa yleisille jätteidenkeräyspaikoille, jotka yleisesti ovat avoimia parkkipaikkoja jäteastioineen. Tulevaisuudessa hankkeessa on tavoitteena laajentaa mallistoa ja tutkia viherseiniä osana puurakenteista moduulikatosta.
Hankkeen kautta on ajatuksena tukea esim. luonnonperintöalueiden tai ikimetsien suojelua, osoittamalla ennakkoon määritelty osuus myydystä katoksesta järjestölle.
The Barriers and Measures for Cascading Solid Construction and Demolition Timber: The Business Ecosystem in Finland
Kaarle Rasin pro gradu Aalto yliopistolle.
Rakennuspuujäte hyödynnetään suurimmaksi osin energiakäyttöön polttolaitoksissa Suomessa, sillä sen on todettu olevan parempi vaihtoehto kuin uusiokäyttö ja uudelleenprosessointi sekä ympäristön että hintakustannuksien kannalta. Euroopan jätehierarkia arvioi uudelleenkäytön olevan paras toimenpide jätteensynnyn ehkäisemisen jälkeen. Kiinteän rakennuspuujätteen uusiokäyttäminen voisi täten luoda korkeampaa arvoa materiaalille ja varastoida hiiltä. Tämä opinnäytetyö tutkii puujätteen uudelleenkäytön esteitä ja ratkaisuja bisnesekosysteemin näkökulmasta.
Teoreettinen osuus tarkastelee aikaisempia tutkimushavaintoja liittyen bisnesekosysteemiin, kiertotalouteen ja- muotoiluun ja puun kaskadikäyttöön. Bisnesekosysteemin ja kiertotalouden teoriat auttavat luomaan ajatusmallikehyksen, joka havainnollistaa toimijoiden rooleja ja suhteita puun elinkaaren vaiheissa. Puun elinkaaren ympärille sijoittuva bisnesekosysteemi koostuu metsäteollisuudesta, rakennussektorista ja ympäristöhuollon alasta. Tutkimustyön tavoite on kartoittaa bisnesekosysteemin toimijoiden tarpeet, intressit ja yleistilanne, mitkä voisivat auttaa puujätteen kaskadikäytön rajoitteiden ja mahdollisten ratkaisujen tunnistamisessa.
21 teemahaastattelua bisnesekosysteemissä toimivien asiantuntijoiden kanssa mahdollistavat kattavan ymmärryksen kvalitatiivista analyysia varten. Haastattelukysymykset keskittyvät ymmärtämään toimijoiden tilanteen ja yhteistyön tason sekä tunnistamaan olennaisimmat puujätteen uudelleenkäytön esteet ja tehottomuudet havainnollistaen ongelmat teknisten, lainsäädännöllisten ja taloudellisten ominaisuuksien puitteissa.
Runsaslukuisista ajatuksista ja oivalluksista, useimpien teknisten ja taloudellisten rajoitteiden takaa pohjimmaiseksi syyksi kaskadikäytön esteeksi osoittautui toiminnan kannattavuus ja kustannustehokkuus. Muita ilmiöön lukeutuvia ongelmia on uudelleenkäytettävän puun olematon standardisointi ja materiaalia hyödyntävien toimijoiden vähyys. Rakennuspuujätteen uudelleen- ja uusiokäytön nähtiin yleensä toivottavana kehityksenä, mutta harva kykeni mainitsemaan konkreettisia ratkaisuja tai miten he itse voisivat parantaa tilannetta.
Uusien toimijoiden syntyminen, kuten purkukatselmoijat ja materiaalivälittäjät, voisivat edistää rakennuspuun kaskadikäyttöä. Purkamisen huomioiva suunnittelu puutuotteissa ja rakentamisessa mahdollistaisivat tehokkaamman puumateriaalin uudelleenkäytön pitkällä aikajänteellä. Samoin puurakentamisen yleistyminen lisää uudelleenkäytettävän puumateriaalin saatavuutta ja merkitystä
Tutkimus on englanninkielinen.
Paikalliset biopohjaiset rakennusmateriaalit (PaiBiRa)
Paikalliset biopohjaiset rakennusmateriaalit (PaiBiRa) –hankkeessa selvitetään ja testataan Pohjois-Pohjanmaan alueella sijaitsevien, paikallisten biopohjaisien rakennusmateriaalien soveltuvuutta rakentamiseen. Biopohjaiset rakennusmateriaalit ovat luonnonmukaisia raaka-aineita, joilla voidaan korvata energiaa sitovia sekä ympäristölle haitallisia tai huonosti kierrätettäviä rakennusmateriaaleja. Hankkeessa selvitetään biopohjaisten materiaalien potentiaalia, saatavuutta, kerättävyyttä sekä rakennusfysikaalista soveltuvuutta rakennusvaipan eristämiseen ja mahdolliseen muuhun rakentamiseen.
Hankkeen yhteydessä analysoidaan elinkaarianalyysein materiaalien vaikutusta rakentamisen, rakennusten käytön aikaisiin ja käytön jälkeisiin ympäristöhyötyihin. Lisäksi hankkeessa laaditaan materiaalien laatuluokitukset tutkittujen materiaalien osalta sekä selvitetään biopohjaisten rakennusmateriaalien käyttöön oton liiketoimintamahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaalla.
Hankkeen avulla halutaan nostaa vähän hyödynnettyjen biopohjaisten rakennusmateriaalien jalostusastetta ja tuoda esille biopohjaisten materiaalien uusia käyttömuotoja olemassa olevien käyttömuotojen rinnalle. Hankkeen tavoitteena on tuottaa lisätietoa biopohjaisten materiaalien hyödyntämisestä rakennusalalla sekä edistää uusien biopohjaisten rakennusmateriaalien käyttöönottoa.
Hankkeen kohderyhmänä ovat rakennusalan toimijat ja yritykset, ekorakentajat, rakennuttajat ja rakennusalan viranomaiset, arkkitehti- ja suunnittelutoimistot, rakennustuoteteollisuus ja ympäristöalan yritykset. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat myös erilaisten biomassojen tuottajat ja hallinnoijat, kuten metsäteollisuus, maanomistajat ja maaseutuyrittäjät sekä rakennusalan oppilaitokset ja opiskelijat.
Hankkeen päätoteuttajana toimii Oulun ammattikorkeakoulu Oy. Hankkeen osatoteuttajina toimivat Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus. Yritysyhteistyöjäseninä ovat Vapo Fibers, Ehta-talot Oy ja Veljekset Vaara Oy. Hanketta rahoittavat Euroopan unionin aluekehitysrahasto (EAKR) sekä Pohjois-Pohjanmaan liitto.
Puutuotteiden kierrätys. Metlan raportteja 191
Tämän esiselvityksen tavoitteena on ollut käytöstä poistetun puun kierrätyksen tämän hetkisen tilan selvittäminen Suomessa ja Euroopassa.
Työssä tarkasteltiin myös kierrätyksen yleistymiseen tähtäävän normiohjauksen nykytilaa ja siihen odotettavissa olevia muutoksia. Suomessa syntyy jätepuuta vuosittain noin 850 000 tonnia, josta 670 000 tonnia on peräisin rakentamisesta ja rakennusten purkamisesta. Käytöstä poistetusta puusta valtaosa syntyy karkeasti ottaen kolmiossa Helsinki-Tampere-Turku.
Tällä hetkellä polttaminen energiaksi on teknis-taloudellisesti järkevin jätepuun käyttötapa Suomessa ja useissa muissa Pohjois-Euroopan maissa, joissa on pitkä lämmityskausi. Uusien hyötykäyttömuotojen löytämiseksi tehdään työtä laajalla rintamalla eikä tämänhetkinen tilanne ole todennäköisesti pysyvä Euroopassa.
Euroopan Unionin tavoite uusiutuvien luonnonvarojen käytön lisäämiseksi energiantuotannossa luo kaikenlaiselle puulle, mukaan lukien puujäte, lisäkysyntää. EU:n jätehierarkiassa tavoitteena on siirtää alimman hierarkiatason (kaatopaikkajäte) jätemääriä seuraavalle tasolle (polttaminen energiaksi) ja edelleen ylemmälle tasolle (uusiokäyttö tai uudelleenkäyttö). Suomen ja EU:n jätelainsäädäntö on kierrättämiseen ohjaavaa, ei sitä rajoittavaa. Lisäksi on olemassa ja kehitteillä järjestelmiä, jotka pyrkivät luomaan markkinakysyntää uusiomateriaaleja sisältäville tuotteille.
Tulevaisuudessa on odotettavissa, että lainsäädäntö kiristyy eikä jätepuun polttoa enää lasketa hyväksyttäväksi kierrätykseksi. Käytöstä poistetulle puulle on tällöin oltava valmiina muita käyttökohteita. Lisäksi puun ja puutuotteiden markkinointiargumenttina uusien todellisten kierrätysmenetelmien löytämisellä ja käyttöön otolla on tärkeä merkityksensä. Kierrättäminen tulisi aloittaa jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Rakentamiseen olisi kehitettävä tuotejärjestelmiä, jotka mahdollistaisivat komponenttien yksinkertaisen purkamisen, kunnostamisen ja uudelleenkäytön.
DEMOWOOD: Optimisation of material recycling and energy recovery from waste and demolition wood in different value chains
The DEMOWOOD project has explored the existing situation with waste wood management in France, Germany and Finland. The amounts of waste wood in 5 countries (FI, FR, DE, CH & AT) and at EU level have been estimated (~40 Mt/y in EU), by origin, and management practices have been described; strong differences in regulations, classifications, recovery options have been identified.
A typology and suggestions for harmonization at EU level as well as recommendations for progress have been formulated. Detection and sorting of waste wood has been deeply studied and 3 technologies (NIR, XRF, IMS) were tested on-line and calibrated with positive results for detecting the different kinds of contaminants in wood waste.
It has also been shown that pallet wood could represent an interesting partial wood resource substitution for TMP pulp production. Particle boards made of 90% to 100% recycled wood, with a minimum of sorting, have acceptable mechanical performances; removing coatings from waste wood is not necessary for that recycling option. The combustion of class C recovered wood and forest residues in a pilot scale fluidized bed boiler showed no significant differences in gaseous emissions, but a fuel quality control and efficient particle separation systems would be necessary for a development of the use of this kind of fuel in such equipment.
Laboratory tests have also allowed to conclude that recovered wood suits for bioethanol production in a ”standard” biotechnical process, probably with only minor process modifications.
The economic and environmental assessments carried out on all analyzed concepts show, firstly positive (to very positive) savings when replacing feedstock with secondary wood products, secondly an advantage on analyzed impacts for material recycling (panels) compared to energy pathways and thirdly the significance of sorting and logistics activities on the value recovery economy.
Materiaalit saatavilla osoitteesta info@puutuoteteollisuus.fi
Reports available by email: info@puutuoteollisuus.fi