HELSINGIN KAUPUNKI: LÄHIÖKERROSTALON KUORIVA SANEERAUS JA LISÄRAKENTAMINEN PUULLA: JATKOKEHITYSHANKE
Hankkeen päämääränä on ollut kehittää ja todentaa aiemmin Ympäristöministeriön rahoitusavustuksen piirissä ollutta Karviaistie 12 arkkitehtuuri-ideakilpailun voittoehdotusta ”Metsä
puilta” monialasuunnittelun ja kustannusohjauksen avulla kustannustehokkaaksi suunnittelukonseptiksi lähiökerrostalon lisäkerrosten ja kuorivan julkisivukorjauksen toteuttamiseksi puutuotteilla.
1970-luvulla rakennettujen betonielementtikerrostalojen korotus ja julkisivujen kuoriva saneeraus
tehdään puurakenteisina. Hankkeessa etsittiin puun käytölle myös aivan uusia muotoja korjausrakentamisessa. Tavoitteena on edistää kiertotaloutta, kun elinkaarensa päähän tulevan rakennuksen ikää jatketaan täydentäen ja korjaten puurakennusosia käyttäen. Muutoksen yhteydessä
rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan tasolle, jota tavoitellaan tulevaisuudessa vähähiilisen ja energiapihin rakentamisen osalta. Huomioitavaa on myös maankäytön tehokkuuden
kasvattaminen yleiskaavan tavoitteiden tasolle. Hankkeen tarkoituksena on luoda vähäpäästöisempi, silti elinkaaritaloudellinen vaihtoehto kaupunkirakenteen tiivistämisessä käytetylle purkamiselle ja uudisrakentamiselle. Hankkeessa tuotettua suunnitelmaa käytetään Karviaistien kortteleiden täydennysrakentamiskaavan viitesuunnitelmana. Riittävän suuressa mittakaavassa ja
kustannustehokkaasti toteutettuna, puisten lisäkerrosten rakentaminen tarjoaisi ratkaisuja moneen haasteeseen, kuten kaupunkialueiden tiivistämisen tarve ja korjausrakentamisen hiilidioksidipäästöjen merkittävä vähentäminen.
Hankkeen aikana kehitystyö suoritettiin puurakenneteknisen suunnittelun, olemassa olevien
rakenteiden sekä niiden jäljellä olevan kantavuuden ja elinkaaren ehdoilla, ajankohdan (2021–
22) voimassa olevien asetusten sekä Hekan korjaus- ja uudisrakentamisen suunnitteluohjeiden
mukaisesti. Poikkeamat suunnitteluohjeista pyrittiin pitämään vähäisinä. Suunnitelmien tuli olla
muun muassa riittävän kustannustehokkaita ARA-rahoituksella toteutettavaksi, mikä pyrittiin
varmistamaan useilla laskennoilla jatkokehitysvaiheessa laskentakonsulttia käyttäen. Suunnitelmissa laskettiin sekä hiilijalanjälki että -kädenjälki ja elinkaarikustannukset.
TKK TES Energy Facade
Teknillisen Korkeakoulun tutkijat toteuttivat saksalaisten ja norjalaisten yhteistyökumppanien kanssa vuosina 2008-2009 tutkimushankkeen Timber-based element systems for improving the energy efficiency of the building envelope (TES energy facade). Tutkimushankkeen tavoitteena oli kehittää Euroopan laajuisesti sovellettavissa oleva, puurunkoisiin suurelementteihin perustuva julkisivujen korjausmenetelmä, jolla pystytään oleellisesti parantamaan korjattavien rakennusten energiatehokkuutta. Korjausmenetelmän kohteena on 1950-80 -luvuilla valmistunut rakennuskanta, jonka tekninen kunto edellyttää suuria korjaustoimenpiteitä lähitulevaisuudessa. Suomessa korjausrakentamisen suurin energiansäästöpotentiaali liittyy 1960- ja 70-lukujen asuinkerrostalokantaan, joka on erityisesti tarkastelujen kohteena.
TES -menetelmässä rakennusten ulkovaippaa lisälämmömeristetään esivalmistusta hyödyntäen. Julkisivuelementeillä voidaan samalla parantaa ulkovaipan ilmatiiviyttä, korjauksessa voidaan asentaa uudet ikkunat ja elementteihin voidaan integroida talotekniikka-asennuksia. TES -menetelmällä voidaan siten toteuttaa tyypillisessä korjauskohteessa kaikki vaikuttavuudeltaan tehokkaimmat energiatehokkuutta parantavat korjaustoimenpiteet. Esivalmistuksen ansiosta korjaustoimenpiteistä aiheutuu rakennuksen käyttäjille lyhytaikaisempi häiriö kuin tavanomaisia korjausmenetelmiä käytettäessä. Korjaustoimenpiteiden kustannukset ovat aiempaa tarkemmin ennakoitavissa, ja kosteudenhallinta laadukkaammin toteutettavissa.
Korjausrakentaminen 2000-2010
Korjausrakentaminen 2000-2010 (REMO 2000) -tutkimuksessa selvitettiin nykyisen korjaustoiminnan arvo, kohdentuminen rakennuskantaan, korjaustoimenpiteet, korjausten toteuttajat ja korjausten syyt.
Vuosien 2000-2010 uudisrakentaminen on 20 prosenttia kannan määrästä kymmenen vuoden kuluttua. Jo nyt olemassa olevat rakennukset muodostavat merkittävän osan tulevaisuuden rakennuskannasta. Siksi niiden potentiaali energian käytön tehostamisessa onkin syytä tiedostaa.
Rakennuskantaa korjattiin vuonna 2000 noin 5 500 miljoonalla eurolla, joka on koko talonrakennustuotannosta noin 40 prosenttia. Korjausrakentamisen volyymi on kasvanut kymmenen vuoden aikana 3-4 prosentin vuosivauhtia. Volyymin kasvutahti tulee hidastumaan 2,5-3,5 prosenttiin vuodessa kymmenen seuraavan vuoden aikana. Korjausrakentaminen työmailla, sinne ostettujen kotimaisten rakennustuotteiden valmistus sekä monet korjausrakentamisprosessiin kuuluvat palvelut tarjosivat työtä yhteensä 90 000 henkilötyövuotta vuonna 2000. Liiketoiminnallisen korjaustoiminnan osuus on noussut 70 prosenttiin ja samalla oman tai talkootyön osuus korjausrakentamisesta on vähentynyt.
Korjauspäätösten takana on usein rakentamisen suhteen ei-ammattilainen, olipa kyse sitten kotitaloudesta asuntohankkeessa tai kiinteistön omistajasta toimitilahankkeissa. Tämän liiketoimintasuhteen hoitaminen on haaste rakennusalan ammattilaisille, joiden on osattava työpanoksen lisäksi myydä tilaajalle rakennusalan asiantuntemusta.
Kiinteistönpidossa on edelleen tiedostamatta ennalta ehkäisevän huollon ja korjaamisen merkitys. Rakennusten omistajien pitkäjänteisen kiinteistönpidon tueksi kehitetyt työkalut (kuntoarviot ja huoltokirja) on otettava tehokkaaseen käyttöön.
Korjausrakentaminen on erittäin merkittävä rakentamisen sektori, jolla on vahva kansantaloudellinen merkitys. Korjausrakentamisen sekä jatkuvaan seurantaan että esimerkiksi 10 vuoden välein tehtäviin poikkileikkaustutkimuksiin on syytä osoittaa resursseja myös jatkossa.
Sahatavaran loppukäyttö 1960-luvulta nykypäivään
Selvityksen tavoitteena oli selvittää sahatavaran loppukäytön systematiikan toteutus vuosina 1960-1995. Pääpaino oli rakentamisessa, mutta systeemi otti huomioon myös muita käyttökohteita kotimaassa.
Raportti on paperimuodossa Puutuoteteollisuus ry:n tiloissa.