ECOSAFE 2, Kosteusturvalliset ja ympäristöystävälliset savetetut kutterinlastueristeiset puurakenteet
ECOSAFE-hankkeessa on havaittu, että kutterinlastueristeen savettaminen, eli kuorrutus savella parantaa oleellisesti ulkoseinärakenteiden kosteusteknistä toimintaa. Lisäksi on havaittu, että mineraalivillatuulensuoja parantaa purueristetyn rakenteen kosteusteknistä toimintaa. Alustavien selvitysten perusteella savetus voi myös parantaa purueristeen palonkestoa. Lisäksi on tiedossa, että savella on positiivisia terveydellisiä vaikutuksia mikrobien käyttäytymiseen.
Edellä mainittuihin seikkoihin pohjautuen ECOSAFE-hankke sai jatkoa: ECOSAFE 2 -hankkeessa tutkitaan savetettua kutterinlastua rakennusfysiikan, palotekniikan, akustiikan ja mikrobiologian näkökulmasta.
Tutkimuksen tavoitteina on
• kehittää savetetusta kutterinlastusta ekologinen eristemateriaali, joka soveltuu pientalojen lisäksi myös kaikkiin palo- ääneneristysvaatimuksia sisältäviin ulkovaipan ja osastoivien väliseinien puurakenteisiin lämmöneristemateriaaliksi,
• tehdä lämmöneristeelle ja siitä toteutetuille rakenteille tarvittavat kosteus-, palo-, ääni- ja mikrobiologiset testit ja tarkastelut, jotta materiaalista voidaan tehdä kaupallinen tuote sekä Suomen että ulkomaiden eristemarkkinoille,
• selvittää savien ja savetetun kutterinlastun vaikutuksia mikrobitoimintaan rakennusmateriaaleissa ja vertailla niitä verrokkimateriaaleihin sekä luoda mittareita ja ohjeita hyvän rakennussaven valintaan,
• laatia savetetulle kutterinlastueristeelle ja siitä toteutetuille rakenteille suositeltavia rakenneratkaisuja, joiden tekniset ominaisuudet on määritetty suunnittelua varten.
Hankkeen sivustolta on ladattavissa hankkeen osa-alueiden tutkimusraportteja sekä ECOSAFE että ECOSAFE 2 -hankkeiden yhteinen loppuraportti. Loppuraportti valmistuu syksyn 2023 aikana.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset talorakenteiden suunnitteluun ja sisäilman terveyteen
Ihmisten viettäessä suurimman osan elämästään sisätiloissa, terveytemme riippuu rakennetussa ympäristössä kasvavien mikrosienten ja
muiden mikrobien yhteisöistä ja niille, tai niiden metaboliatuotteille, altistumisesta. Ilmastonmuutos vaikuttaa rakennusten kosteus- ja lämpöolosuhteisiin ja lisäksi rakennusteollisuutta ohjataan energiatehokkaiden rakennusten suunnitteluun ja kestävien biomateriaalien
käyttöön.
Ilmaston, rakennussuunnittelun ja materiaalien muutokset vaikuttavat talorakenteiden kosteuteen ja lämpötilaan (mikroilmastoon) ja niissä kasvavien mikroskooppisten organismien määrään ja laatuun. Ennustetut ilmastomalit altistavat rakennuksia mikrobikasvulle aikaisempaa suuremmassa määrin, ja tämä vaikuttaa asukkaiden ja rakenteiden terveyteen.
Tässä hankkeessa pyrimme tunnistamaan, kuinka ilmastonmuutos, rakennusmateriaalit ja suunnitteluratkaisut vaikuttavat rakennettuun ympäristöön ja sisäilman laatuun sekä asumisterveyteen vaikuttaviin mikroskooppisiin organismeihin.
ECOSAFE- kosteusturvalliset ja ympäristöystävälliset purueristeiset puurakenteet
Puurakentamisen merkitys ja tärkeys kasvaa koko ajan, koska sen synnyttämä hiilijalanjälki on pieni ja siten tällä rakentamistavalla voidaan oleellisesti hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä. Toisaalta puupohjaiset materiaalit ja rakenteet ovat herkempiä vaurioitumaan kosteuden vaikutuksesta, joten niiden suunnitteluun ja toteutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma kosteusrasituksen lisäys on heikentänyt ja heikentää jatkossa vielä enemmän puurakenteiden kosteusteknistä toimintaa. Tämä tulee ottaa myös huomioon, jotta puurakenteet saadaan jatkossa kosteusturvallisiksi.
Hankkeen tavoitteina on:
• määrittää millä edellytyksillä purueristeisillä rakenneratkaisuilla saadaan toteutettua kosteusturvallisia rakenteita nykyisissä ja tulevaisuuden ilmasto-olosuhteissa ilman, että lämmöneristeeseen on tarvetta laittaa homeenestoaineita, tai että rakenteessa on tarvetta käyttää höyrynsulkumuovia,
• tutkia purupohjaisten eristetuotteiden rakennusfysikaalisia ominaisuuksia, jotta niiden lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa voidaan tarkastella laskennallisesti entistä tarkemmin,
• verrata purueristeisten vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa ja hiilijalanjälkeä nykyiset energiatehokkuusmääräykset täyttäviin rakenneratkaisuihin,
• laatia suositukset ja rakenneratkaisut purueristeisten ulkoseinä-, yläpohja- ja alapohjarakenteiden kosteusturvallista toteutusta varten sekä pientaloissa että suuremmissa puurakennuksissa,
• määrittää millaisilla U-arvovaatimuksilla purueristeisten rakenneratkaisujen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki alittaa nykyiset energiatehokkuusmääräykset täyttävät vaipparakenteet ja laatia suositukset näiden rakenteiden U-arvojen vertailuarvoiksi.
Hankkeen sivustolta on ladattavissa hankkeen osa-alueiden tutkimusraportteja sekä ECOSAFE että ECOSAFE 2 -hankkeiden yhteinen loppuraportti. Loppuraportti valmistuu syksyn 2023 aikana.
Energiapuun mittaus ja kosteudenhallinta
Kuormainvaakamittauksessa metsäkuljetuksen yhteydessä punnittu energiapuun paino muunnetaan tilavuudeksi keskimääräisillä tuoretiheysluvuilla (kg/m³). Metsäkuljetuksen yhteydessä tehtävä kosteuden määritys mahdollistaisi luotettavamman energiapuun tuoretiheysluvun määrittämisen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia energiapuuerien kosteuden määrityksen edellytyksiä raaka-aineominaisuuksien, ominaisuuksien luontaisen vaihtelun ja otannalla saavutettavissa olevan mittausepävarmuuden tason kannalta. Tutkimuksessa määritettiin harvennusenergiapuun ja latvusmassan kosteuden tasoa ja vaihtelua erilaisilla korjuukohteilla, näistä tavaralajeista otettavien sahanpurunäytteiden edustavuutta kosteuden määrityksen kannalta ja tapaustutkimuksena tutkittiin kosteusmittareiden mittaustarkkuutta.
Harvennusenergiapuulla sahanpurunäytteiden kosteuksien ja vertailuarvona käytettyjen kiekkonäytteiden kosteuksien ero oli tilastollisesti merkitsevä. Samoin latvusmassalla sahanpurunäytteiden ja vertailuarvona käytettyjen hakenäytteiden kosteuksien ero oli tilastollisesti merkitsevä. Erot olivat kuitenkin pieniä ja käytännön sovellusmahdollisuuksien kannalta sahanpurunäytteitä voidaan pitää edustavina.
Harvennusenergiapuulla ja latvusmassalla kosteuden luontainen vaihtelu energiapuuerän sisällä oli melko suurta. Energiapuuerien kosteuden määrityksessä suuri hajonta johtaa suuriin otosmääriin, jotta voidaan saavuttaa riittävä luotettavuus. Suurten otosmäärien vuoksi manuaalinen näytteenotto ei tule kysymykseen.
Kosteusmittareille laadituissa mittausmalleissa selittäjinä olivat puuaineen kuivatuoretiheys ja puulaji. Energiapuun kosteuden mittauksen kannalta kosteusmittareiden kyky tuottaa sahanpurunäytteillä toistuvia ja todenmukaisia mittaustuloksia on hyvällä tasolla.
Kuoren kosteuden alentaminen
Tämän osaprojektin tavoitteena oli selvittää, paljonko eri lähteistä tuleva irtolumi ja jää lisäävät kuoren kosteutta sahoilla ja miten kosteuden lisäys voidaan minimoida sekä etsiä halpoja menetelmiä irtolumen ja jään poistamiseen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää nykyinen tilanne, miten sahoilla olisi mahdollista taloudellisesti alentaa kuoren kosteutta joko mekaanisilla tai termisillä menetelmillä.
Tämä julkaisu on paperimuodossa Puutuoteteollisuus ry:n tiloissa.
Viikin kirkon puulattian kosteuseläminen
Tässä projektissa halusimme seurata vaihe vaiheelta erikoiskohteena olleen Viikin puukirkon puulattian laudoissa olleen kosteuden kehittymistä asennuksesta kesäaikana seuraavan talven yli kevääseen. Lattia on pinta-alaltaan huomattava, joten kosteuden aiheuttamien muodonmuutosten kertautuminen oli selkeä lisähaaste projektin onnistumisen kannalta.
Työn tavoitteena oli kerätä suuri pinta-alaisen puulattian kosteuskäyttäymisestä tietoa kesällä 2005 valmistuneessa Viikin puukirkosta
Raportti on paperimuodossa Puutuoteteollisuus ry:n tiloissa.