Palosuojauksen pitkäaikaiskestävyys

Hankeessa tutkitaan palosuojauksen pitkäaikaiskestoa ja kehitetään varmennusmenetelmiä palosuojatuille tuotteille.

Tutkitaan mm:

– Säärasituskokeiden vaikutusta palosuojaukseen (sääkaapi ja luonnolliset olosuhteet)

– Tehdään palokokeita

– Kehitetään palonsuoja-aineiden varmennusmenetelmiä 

Tutkimushankkeen rinnalla on palosuojauslaite-hanke, jossa investoidaan kartiokalorimetrilaitteeseen. Kartiolkalorimetrilaitteisto on alustavasti käytössä tammikuun 2022 lopussa (Mikkelissä). Kartiokalorimetrilaitteella tullaan tekemään palotestausta tutkimushankkeessa käsitellyille koemateriaaleille ennen säärasitusta ja säärasituksen jälkeen.

Hankepari valmisteltiin vuoden 2020 lopussa ja hanke sai myönteisen päätöksen keväällä 2021. Hanke on kaksi vuotinen 1.5.2021 – 30.4.2023.

Ota yhteyttä, jos aihe kiinnostaa!

Tervsisin,

Juho

0408644983

juho.peura@xamk.fi

Xamk/Mikpolis

Palosuojauksella uutta liiketoimintaa lämpöpuuklusterille

LÄMPÖPUUN PALOSUOJAUS

Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää lämpöpuun palosuojausta. Tulosten avulla voidaan arvioida, onko mahdollista luoda lämpöpuun palosuojauksella uusia, kannattavia liiketoimintamalleja lämpöpuuklusterille ja puurakentamiseen.

Viilun modifiointi

PALOSUOJATTUJEN PUUVIILUJEN OMINAISUUKSIEN TUTKIMINEN

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin puulaboratoriossa käynnissä olevassa Viilun modifiointi -hankkeessa tutkitaan puuviilun ja siitä valmistettavien tuotteiden palo-ominaisuuksia. Hankkeen tavoitteena on kehittää kemiallinen puuviilun käsittelymenetelmä,
jolla puuviilusta valmistettavien tuotteiden palo- ominaisuuksia saadaan parannettua. Tutkimushankkeessa testataan useiden lupaavien aineiden soveltuvuutta viilupohjaisten tuotteiden palosuojaukseen.

Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Aalto-ylipopiston kanssa. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta, hanketoimijat ja osallistuvat yritykset: Stora Enso Wood Products Oy Ltd, Metsä Wood ja UPM-Kymmene Wood Oy.

Parvekkeiden ja luhtikäytävien palovaatimuksia muissa maissa

Useissa tarkastelluissa maissa ei ole käytössä rakennusten palokuormaa koskevia oletuksia ja joissain maissa käytetään Eurokoodin (EN 1991-1-2) palokuormaoletuksia kansallisin arvoin. Rakennusten seinien ja välipohjien palonkestävyysvaatimus on yleensä R60. Parvekkeiden palonkestävyysvaatimukset vaihtelevat välillä R0-R60 ja ne ovat yleensä samat sprinklatuille ja sprinklaamattomille rakennuksille. Luhtikäytävien palonkestävyysvaatimukset ovat tiukemmat kuin parvekkeiden vaihdellen välillä R30-R90.

Käsittelemättömän puun käyttö on useimmiten mahdollista julkisivujen pinnoissa 4-7 kerrokseen asti. Parvekkeiden pintakerrosten vaatimuksena on yleisimmin D tai C taso. Lattialle tyypillinen vaatimus on DFL. Myös pilarit ja palkit sekä kaiteet voivat olla puuta. Luhtikäytävien pintakerrosvaatimukset ovat yleensä tiukemmat (seinät ja katot yleisimmin B tasoa) kuin parvekkeiden vaatimukset.

Parvekkeiden palonsuojauksen suhteen ei yleensä aseteta vaatimuksia suojaverhoukselle tai automaattiselle sammutukselle. Palon leviämisen ja putoavien osien rajoittamiseksi voidaan kuitenkin antaa vaatimuksia. Joissain maissa parvekkeen lasitus muuttaa vaatimuksia esim. siten että parveke tulkitaan osaksi huoneistoa ja vaatimukset ovat sen mukaiset. Parvekkeita voidaan useimmiten käyttää poistumiseen, jolloin niiden vaatimukset voivat muuttua tiukemmiksi, esim. poistumisteiden mukaisiksi.