TKK TES Energy Facade
Teknillisen Korkeakoulun tutkijat toteuttivat saksalaisten ja norjalaisten yhteistyökumppanien kanssa vuosina 2008-2009 tutkimushankkeen Timber-based element systems for improving the energy efficiency of the building envelope (TES energy facade). Tutkimushankkeen tavoitteena oli kehittää Euroopan laajuisesti sovellettavissa oleva, puurunkoisiin suurelementteihin perustuva julkisivujen korjausmenetelmä, jolla pystytään oleellisesti parantamaan korjattavien rakennusten energiatehokkuutta. Korjausmenetelmän kohteena on 1950-80 -luvuilla valmistunut rakennuskanta, jonka tekninen kunto edellyttää suuria korjaustoimenpiteitä lähitulevaisuudessa. Suomessa korjausrakentamisen suurin energiansäästöpotentiaali liittyy 1960- ja 70-lukujen asuinkerrostalokantaan, joka on erityisesti tarkastelujen kohteena.
TES -menetelmässä rakennusten ulkovaippaa lisälämmömeristetään esivalmistusta hyödyntäen. Julkisivuelementeillä voidaan samalla parantaa ulkovaipan ilmatiiviyttä, korjauksessa voidaan asentaa uudet ikkunat ja elementteihin voidaan integroida talotekniikka-asennuksia. TES -menetelmällä voidaan siten toteuttaa tyypillisessä korjauskohteessa kaikki vaikuttavuudeltaan tehokkaimmat energiatehokkuutta parantavat korjaustoimenpiteet. Esivalmistuksen ansiosta korjaustoimenpiteistä aiheutuu rakennuksen käyttäjille lyhytaikaisempi häiriö kuin tavanomaisia korjausmenetelmiä käytettäessä. Korjaustoimenpiteiden kustannukset ovat aiempaa tarkemmin ennakoitavissa, ja kosteudenhallinta laadukkaammin toteutettavissa.
Parvekkeiden ja luhtikäytävien palovaatimuksia muissa maissa
Useissa tarkastelluissa maissa ei ole käytössä rakennusten palokuormaa koskevia oletuksia ja joissain maissa käytetään Eurokoodin (EN 1991-1-2) palokuormaoletuksia kansallisin arvoin. Rakennusten seinien ja välipohjien palonkestävyysvaatimus on yleensä R60. Parvekkeiden palonkestävyysvaatimukset vaihtelevat välillä R0-R60 ja ne ovat yleensä samat sprinklatuille ja sprinklaamattomille rakennuksille. Luhtikäytävien palonkestävyysvaatimukset ovat tiukemmat kuin parvekkeiden vaihdellen välillä R30-R90.
Käsittelemättömän puun käyttö on useimmiten mahdollista julkisivujen pinnoissa 4-7 kerrokseen asti. Parvekkeiden pintakerrosten vaatimuksena on yleisimmin D tai C taso. Lattialle tyypillinen vaatimus on DFL. Myös pilarit ja palkit sekä kaiteet voivat olla puuta. Luhtikäytävien pintakerrosvaatimukset ovat yleensä tiukemmat (seinät ja katot yleisimmin B tasoa) kuin parvekkeiden vaatimukset.
Parvekkeiden palonsuojauksen suhteen ei yleensä aseteta vaatimuksia suojaverhoukselle tai automaattiselle sammutukselle. Palon leviämisen ja putoavien osien rajoittamiseksi voidaan kuitenkin antaa vaatimuksia. Joissain maissa parvekkeen lasitus muuttaa vaatimuksia esim. siten että parveke tulkitaan osaksi huoneistoa ja vaatimukset ovat sen mukaiset. Parvekkeita voidaan useimmiten käyttää poistumiseen, jolloin niiden vaatimukset voivat muuttua tiukemmiksi, esim. poistumisteiden mukaisiksi.
Puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakysely 2017 / Loppuraportti 11.6.2017
Puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakysely 2017. Kyselyssä oli mukana yhdeksän uusimmista Suomen puukerrostaloista, 17 taloa, yhteensä 585 asuntoa. Vastaukset saatiin 308 asunnosta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 52,6 %. Asukaskyselyn rahoitti ympäristöministeriö. Kyselyn suoritti rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laboratoriosta.