DelWaWood – Developing Low-Carbon Solutions for Repurposing Waste Wood into Valuable Resources
DelWaWood on Interreg Aurora -ohjelman rahoittama yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on kehittää uusia tuotteita ja liiketoimintaa puujätteestä Pohjoismaissa. Hankkeen pääpaino on puujätteen kierrättäminen uusiksi tuotteiksi, mikä on haastavaa, mutta ratkaisujen hakeminen on tärkeää kestävän kehityksen toteutumisen kannalta.
Hankkeen taustalla on Pohjoismaissa syntyvän valtava määrä puujätettä, erityisesti rakentamisen ja purkamisen yhteydessä, josta suurin osa poltetaan energiaksi. Kansallinen tavoite kierrättää 70 prosenttia purkupuujätteistä vuoteen 2020 mennessä jäi saavuttamatta, ja kierrätystaso on edelleen alle 60 prosenttia. DelWaWood-hankkeen tavoitteena on luoda uusia kiertotalouden arvoketjuja liiketoiminnan oivallusten ja teknisten innovaatioiden avulla.
Hanke on tiiviisti sidoksissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, erityisesti tavoitteeseen 9 (teollisuus, innovaatio ja infrastruktuuri) ja 12 (vastuullinen kulutus ja tuotanto). Puuteollisuuden kilpailukyvyn lisääminen vahvistaa maaseutualueita ja tukee niiden pitkän aikavälin elinkelpoisuutta ja kestävyyttä. Lisäksi hankkeen rajat ylittävä yhteistyö edistää kulttuurisiteitä ja korostaa yhteistä perintöä kestävän kehityksen saavuttamisessa Pohjoismaissa.
Kehittämällä menetelmiä jätepuun käyttökelpoisuuden lisäämiseen uusiksi tuotteiksi, voidaan neitseellisen metsäbiomassan käyttöön kohdistuvaa painetta vähentää ja luoda uusia tuotantoketjuja metsätuotteille. Tämä ei ainoastaan auta ympäristöä, vaan myös vahvistaa paikallisia yhteisöjä ja talouksia.
Puun kierrätys ei ole vain ympäristökysymys, se on myös sosiaalinen ja taloudellinen mahdollisuus. Projektiimme liittyvillä aloitteilla ja innovaatioilla pyritään edistämään kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista sekä omavaraisuutta kohottamalla puujätteen kierrätettävyyttä käyttökelpoisena raaka-aineena.
Hankeaika: 01.08.2024 – 31.07.2027
Rakennus- ja purkupuusta valmistettujen tuotteiden tuoteturvallisuus (RAPUPUU)
Rakennus- ja purkupuusta valmistettujen tuotteiden tuoteturvallisuus (RAPUPUU) –hankkeen tavoitteena oli tutkia ja selvittää C/D-luokan purkupuun materiaalihyötykäytön tehostamista uusissa tuotesovelluskohteissa materiaaliominaisuuksien ja tuoteturvallisuuden näkökulmasta. Pyrkimyksenä oli edesauttaa tiukkenevien kierrätystavoitteiden saavuttamista kierrättäen purkupuuta nykyistä enemmän ja resurssitehokkaammin sekä palauttaa enemmän jätemateriaaleja uuteen, korkeamman jalostusasteen käyttöön. Konkreettisten tuote-esimerkkien avulla pyrittiin myös osoittamaan avulla mahdollisuuksia ja haasteita, joita liittyy purkupuun uusiokäyttöön.
Hankkeessa tehdyn tutkimustyön perusteella voidaan todeta, että kierrätyspuun (C/D) materiaalihyödyntäminen tarjoaa paljon mahdollisuuksia, joskin samalla myös haasteita. Purkupuun eli C-puun osalta tarjolla on paljon erilaisia potentiaalisia vaihtoehtoja tuotesegmenteistä, kunhan C-puujätteen vaihteleva koostumus ja tuotteille asetetut materiaaliominaisuudet kohtaavat. D-puun eli kyllästetyn puun osalta keskeisessä roolissa on eri kyllästeaineita sisältävien puujätteiden lajiteltavuus. Tarkalla ja tehokkaalla lajittelulla voidaan CCA-kyllästetyt erottaa kuparikyllästetyistä tuotteista, jolloin molempien mahdollinen jatkohyödyntäminen selkeytyy. Kuparikyllästeaineita sisältävien puujätteiden uusiokäyttö materiaalina tarjoaa runsaasti potentiaalia. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kyllästepuuta sisältävien uusiotuotteiden käyttösovellukset ovat riippuvaisia lainsäädännön asettamista rajoitteista, koska kyllästetty puu luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ja täten sen käsittelyssä tulee noudattaa annettuja turvallisuusohjeita.
The Barriers and Measures for Cascading Solid Construction and Demolition Timber: The Business Ecosystem in Finland
Kaarle Rasin pro gradu Aalto yliopistolle.
Rakennuspuujäte hyödynnetään suurimmaksi osin energiakäyttöön polttolaitoksissa Suomessa, sillä sen on todettu olevan parempi vaihtoehto kuin uusiokäyttö ja uudelleenprosessointi sekä ympäristön että hintakustannuksien kannalta. Euroopan jätehierarkia arvioi uudelleenkäytön olevan paras toimenpide jätteensynnyn ehkäisemisen jälkeen. Kiinteän rakennuspuujätteen uusiokäyttäminen voisi täten luoda korkeampaa arvoa materiaalille ja varastoida hiiltä. Tämä opinnäytetyö tutkii puujätteen uudelleenkäytön esteitä ja ratkaisuja bisnesekosysteemin näkökulmasta.
Teoreettinen osuus tarkastelee aikaisempia tutkimushavaintoja liittyen bisnesekosysteemiin, kiertotalouteen ja- muotoiluun ja puun kaskadikäyttöön. Bisnesekosysteemin ja kiertotalouden teoriat auttavat luomaan ajatusmallikehyksen, joka havainnollistaa toimijoiden rooleja ja suhteita puun elinkaaren vaiheissa. Puun elinkaaren ympärille sijoittuva bisnesekosysteemi koostuu metsäteollisuudesta, rakennussektorista ja ympäristöhuollon alasta. Tutkimustyön tavoite on kartoittaa bisnesekosysteemin toimijoiden tarpeet, intressit ja yleistilanne, mitkä voisivat auttaa puujätteen kaskadikäytön rajoitteiden ja mahdollisten ratkaisujen tunnistamisessa.
21 teemahaastattelua bisnesekosysteemissä toimivien asiantuntijoiden kanssa mahdollistavat kattavan ymmärryksen kvalitatiivista analyysia varten. Haastattelukysymykset keskittyvät ymmärtämään toimijoiden tilanteen ja yhteistyön tason sekä tunnistamaan olennaisimmat puujätteen uudelleenkäytön esteet ja tehottomuudet havainnollistaen ongelmat teknisten, lainsäädännöllisten ja taloudellisten ominaisuuksien puitteissa.
Runsaslukuisista ajatuksista ja oivalluksista, useimpien teknisten ja taloudellisten rajoitteiden takaa pohjimmaiseksi syyksi kaskadikäytön esteeksi osoittautui toiminnan kannattavuus ja kustannustehokkuus. Muita ilmiöön lukeutuvia ongelmia on uudelleenkäytettävän puun olematon standardisointi ja materiaalia hyödyntävien toimijoiden vähyys. Rakennuspuujätteen uudelleen- ja uusiokäytön nähtiin yleensä toivottavana kehityksenä, mutta harva kykeni mainitsemaan konkreettisia ratkaisuja tai miten he itse voisivat parantaa tilannetta.
Uusien toimijoiden syntyminen, kuten purkukatselmoijat ja materiaalivälittäjät, voisivat edistää rakennuspuun kaskadikäyttöä. Purkamisen huomioiva suunnittelu puutuotteissa ja rakentamisessa mahdollistaisivat tehokkaamman puumateriaalin uudelleenkäytön pitkällä aikajänteellä. Samoin puurakentamisen yleistyminen lisää uudelleenkäytettävän puumateriaalin saatavuutta ja merkitystä
Tutkimus on englanninkielinen.