Puusta puhtaasti – puupintojen käyttö puhtautta vaativissa tiloissa: nykytietämys oppaaksi, menetelmiä pintojen tutkimiseen ja puhtauteen vaikuttavien ominaisuuksien määritystä

Puurakentaminen on myötätuulessa. Tällä hetkellä erityisesti sen ilmastoystävällisyyden vuoksi. Rakennuksiin käytetty puu sitoo ilmakehän hiilidioksidia pitkäksi aikaa. Puurakentamisen nopea lisääminen onnistuu parhaiten lisäämällä sen osuutta julkisessa rakentamisessa. Puuta pidetään hyvinvointia edistävänä materiaalina ja sitä käytetään paljon kouluissa, päiväkodeissa ja hyvinvointikeskuksissa, mutta ei niinkään terveydenhuollon rakennuksissa. Yksi haaste puun käytölle erityiskohteissa on tietämyksen puute: on helpompaa jättää käyttämättä kuin kokeilla ilman tarkkaa tietoa. Miten puu soveltuu esimerkiksi puhtautta vaativiin tiloihin tai tiloihin, joissa vahvojen pesuaineiden käyttö on runsasta?

Kajaanissa toimiva Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikkö vetää kansainvälistä Wood for Health -hanketta (https://www.woodforhealth.eu/project-description/), jossa kehitetään pinnoitteita helpottamaan puupintojen puhtaana pitämistä sekä kerätään kansainvälinen opasvihkonen puun käytölle terveydenhuollon rakennuksissa. Hanke tuottaa myös osaamista ja menetelmiä puupintojen puhtauteen vaikuttavien tekijöiden tutkimiseksi. Wood for Health -hankkeen tulosten tehokas levittäminen ja menetelmien jatkokehittäminen Suomessa on tarpeen, jotta kansainvälisen hankekonsortion työstä jää hyötyä myös Suomeen.

Rakennetaan Puusta

Puu, metsän henki, josta saadaan hyvinvointia ja viehättävyyttä puurakentamisella ja puutuotteilla. Rakennetaan Puusta -hanke toimii tiedonvälittäjänä ja aktivoi puunkäyttöä.

Rakentaminen kuluttaa varsin paljon energiaa ja raaka-aineita. Puurakentamisella päästään lähemmäksi ekologista kestävyyttä, sillä käytössä on uusiutuva luonnonvara, joka vähentää ympäristöhaittoja huomattavasti esimerkiksi betoniin ja teräkseen verrattuna. Puurakentamisen hiilidioksidipäästöt ovat myös huomattavasti pienemmät muihin materiaaleihin verraten.

Puurakentaminen on pitkäikäistä, kuluvia osia voidaan vaihtaa ja rakennus on mahdollista tehdä täysin myrkyttömästi. Elinkaarensa päähän tullessaan puurakennus on suurilta osin kierrätyskelpoinen. Puurakennuksen runkojärjestelmäksi on mahdollista valita eri variaatioita, joten jokaiseen käyttötarkoitukseen löytyy varmasti juuri oikeanlainen ratkaisu. Myös asukkaat suhtautuvat myönteisesti asumiseen puisessa rakennuksessa. He kokevat, että asunnot ovat kodikkaita, viihtyisiä, paloturvallisia, äänieristäviä ja niissä on hyvä sisäilma. Puunkäyttöä toivotaan erityisesti sisäverhoilussa niin asunnoissa kuin yleisissäkin tiloissa.

Kaupunkisuunnittelulla, kaavoituksella ja eri viranomaisten yhteistyöllä voidaan edistää puurakentamista ja luoda yhteisiä käytäntöjä hidasteiden poistamiseen. Puusta on moneen rakentamiseen myös kaupunki-infrassa:

meluaidat, puisto- ja rantarakentaminen, laiturit, katupenkit ym. puistokalusteet, leikkipaikat, sillat jopa parkkitalot

Hankkeen tavoitteena on

lisätä tietoa puusta ja puun käytöstä rakentamisessa ja puutuotteissa
selvittää puurakentamisen ongelmia, esteitä ja hidasteita
poistaa puurakentamisen ennakkoluuloja
yhdistää eri alojen toimijoita verkostoksi

Sustainability of buildings -New perspectives on material-related environmental impacts of buildings Kestävä rakentaminen -Näkökulmia rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksiin


Nimeke:	Sustainability of buildings -New perspectives on material-related environmental impacts of buildings Kestävä rakentaminen -Näkökulmia rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksiin
Tekijä(t):	Ruuska, Antti
Päiväys:	2018
Kieli:	en
Sivut:	63 + app. 87
Laitos:	Rakennetun ympäristön laitos Department of Built Environment



Vastuuprofessori(t):	Junnila, Seppo, Prof., Aalto University, Department of Built Environment, Finland
Ohjaaja(t):	Häkkinen, Tarja, Dr., VTT Technical Research Centre of Finland Ltd, Finland
Aihe:	Civil engineering, Environmental science, Materials science
Avainsanat:	sustainability, environmental impacts, GHG-emissions, material efficiency, embodied carbon, design process, construction, buildings, building materials, kestävä rakentaminen, ympäristövaikutukset, kasvihuonekaasupäästöt, materiaalitehokkuus, suunnittelu, rakentaminen, rakennusmateriaalit

Tiivistelmä: The human influence and impact of GHG emissions on climate system are globally acknowledged. Limiting global temperature rise requires significant emission savings by all countries across all sectors, building sector being one of the most prominent ones. Buildings consume natural resources and cause environmental pressure over their life cycles. The design stage decisions influence all the environmental impacts of the building life cycle, but they are a less researched topic. Also material-related impacts, or embodied energy and emissions of building materials, have been given only limited attention in past research, despite their increasing importance due to the development towards more energy efficient, and zero energy buildings. In spite of the seemingly great importance of material efficiency (or material savings), of buildings, it is not evident, which are the most important environmental impacts of building materials. This dissertation creates new knowledge on aforementioned topics. Ihmiskunnan vaikutus ilmastoon on kansainvälisesti tunnustettu ilmiö. Ilmakehän lämpötilan nousun rajoittaminen vaatii huomattavia päästövähennyksiä. Tarvittavien päästövähennysten laajuus edellyttää vähennyksiä kaikilla sektoreilla, rakennussektorin ollessa yksi merkittävimmistä. Rakennukset kuluttavat luonnonvaroja ja aiheuttavat ympäristökuormitusta elinkaarensa aikana. Suunnitteluvaiheen päätökset vaikuttavat kaikkiin elinkaarenaikaisiin ympäristövaikutuksiin, mutta aihe on saanut vain vähän huomioita aiemmassa tutkimuksessa. Myös materiaaleihin liittyvät ympäristövaikutukset, kuten valmistuksen aikainen energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt ovat saaneet osakseen vain vähän huomiota. Tämä siitä huolimatta, että näiden merkitys nykyaikaisissa, energiatehokkaissa rakennuksissa on merkittävä. Vaikka materiaalitehokkuudella (materiaalisäästöillä) on näennäisen suuri vaikutus rakennusten ympäristövaikutuksiin, ei ole selvää, mitkä ovat materiaalitehokkuuden oleelliset ympäristövaikutukset. Tämä väitöskirjatyö tuottaa osaltaan uutta tutkimustietoa näistä aiheista.

Hirsitalotoimialan ekokilpailukyky tarkastelu – hirsitalomallin puumateriaalien elinkaariarviointi käsittäen hiilijalanjäljen, energiataseen ja päästöt

Katri Behm, Tarja Häkkinen

VTT-R-04737-10

Hirsitaloteollisuus ry, Pentti Hiivala

Tiivistelmä
Tässä työssä haluttiin selvittää suomalaisen hirsitaloteollisuuden hiilijalanjälki pelkistetyille hirsitalomalleille laskettuna. Hiilijalanjälki laskettiin hirsitalon puumateriaalien eli hirsien, sahatavaran ja puukuitueristeen valmistukselle rajauksella ”kehdosta asiakkaalle” (puumateriaalit valmistettu, kuljetettu asiakkaalle ja asennettu) ja käyttövaiheelle erikseen. Lisäksi selvitettiin hirsitalon sisältämään puumateriaaliin sitoutuneen hiilen määrä ja minkä verran senavulla voidaan kompensoida hirsitalon energiankulutusta käyttövaiheessa 50 vuoden aikana.

Hirsitalon puumateriaalien valmistusvaiheen päästöt riippuvat hirsitalon kerrosten lukumäärästä, hirren koosta sekä väliseinien materiaalista (sahatavara vs. hirsi). Lasketuilla asuinkäytössä olevilla hirsitalotapauksilla valmistusvaiheen päästöt vaihtelivat n. 2500-6000 kg CO2 eq. välillä. Laskettujen hirsitalojen hiilisisältö vaihteli n. 28300-67400 kg CO2 eq. välillä eli oli noin kymmenkertainen valmistusvaiheen kasvihuonekaasupäästöihin nähden. Hiilisisällön suuruutta voidaan konkretisoida myös vertaamalla sitä esimerkiksi talon lämmityksen aiheuttamiin vuosittaisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Suhdeluku vaihtelee lämmitystavan mukaan, mutta esimerkiksi kaukolämmön perusteella laskettuna se on suuruusluokkaa 10-20. Vapaa-ajankäytössä olevien hirsitalojen energiankulutus riippuu käyttötavasta ja hirren paksuudesta.

Puu materiaalina – mielikuvat ja viestintä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puuhun rakennus- ja sisustusmateriaalina liittyviä mielikuvia ja käsityksiä, arvoja ja asenteita sekä mielikuvallisia vahvuuksia ja heikkouksia. Tavoitteena oli myös selvittää rakennus- ja sisustusmateriaalien valintaprosessia ja -kriiteereitä. Lisäksi pyrittiin löytämään tietoa kohderyhmien odotuksista toimivan markkinointiviestinnän kehittämiseksi rakennus- ja sisituskäyttöön tarkoitetulle puutavaralle.