DelWaWood – Developing Low-Carbon Solutions for Repurposing Waste Wood into Valuable Resources
DelWaWood on Interreg Aurora -ohjelman rahoittama yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on kehittää uusia tuotteita ja liiketoimintaa puujätteestä Pohjoismaissa. Hankkeen pääpaino on puujätteen kierrättäminen uusiksi tuotteiksi, mikä on haastavaa, mutta ratkaisujen hakeminen on tärkeää kestävän kehityksen toteutumisen kannalta.
Hankkeen taustalla on Pohjoismaissa syntyvän valtava määrä puujätettä, erityisesti rakentamisen ja purkamisen yhteydessä, josta suurin osa poltetaan energiaksi. Kansallinen tavoite kierrättää 70 prosenttia purkupuujätteistä vuoteen 2020 mennessä jäi saavuttamatta, ja kierrätystaso on edelleen alle 60 prosenttia. DelWaWood-hankkeen tavoitteena on luoda uusia kiertotalouden arvoketjuja liiketoiminnan oivallusten ja teknisten innovaatioiden avulla.
Hanke on tiiviisti sidoksissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, erityisesti tavoitteeseen 9 (teollisuus, innovaatio ja infrastruktuuri) ja 12 (vastuullinen kulutus ja tuotanto). Puuteollisuuden kilpailukyvyn lisääminen vahvistaa maaseutualueita ja tukee niiden pitkän aikavälin elinkelpoisuutta ja kestävyyttä. Lisäksi hankkeen rajat ylittävä yhteistyö edistää kulttuurisiteitä ja korostaa yhteistä perintöä kestävän kehityksen saavuttamisessa Pohjoismaissa.
Kehittämällä menetelmiä jätepuun käyttökelpoisuuden lisäämiseen uusiksi tuotteiksi, voidaan neitseellisen metsäbiomassan käyttöön kohdistuvaa painetta vähentää ja luoda uusia tuotantoketjuja metsätuotteille. Tämä ei ainoastaan auta ympäristöä, vaan myös vahvistaa paikallisia yhteisöjä ja talouksia.
Puun kierrätys ei ole vain ympäristökysymys, se on myös sosiaalinen ja taloudellinen mahdollisuus. Projektiimme liittyvillä aloitteilla ja innovaatioilla pyritään edistämään kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista sekä omavaraisuutta kohottamalla puujätteen kierrätettävyyttä käyttökelpoisena raaka-aineena.
Hankeaika: 01.08.2024 – 31.07.2027
The Barriers and Measures for Cascading Solid Construction and Demolition Timber: The Business Ecosystem in Finland
Kaarle Rasin pro gradu Aalto yliopistolle.
Rakennuspuujäte hyödynnetään suurimmaksi osin energiakäyttöön polttolaitoksissa Suomessa, sillä sen on todettu olevan parempi vaihtoehto kuin uusiokäyttö ja uudelleenprosessointi sekä ympäristön että hintakustannuksien kannalta. Euroopan jätehierarkia arvioi uudelleenkäytön olevan paras toimenpide jätteensynnyn ehkäisemisen jälkeen. Kiinteän rakennuspuujätteen uusiokäyttäminen voisi täten luoda korkeampaa arvoa materiaalille ja varastoida hiiltä. Tämä opinnäytetyö tutkii puujätteen uudelleenkäytön esteitä ja ratkaisuja bisnesekosysteemin näkökulmasta.
Teoreettinen osuus tarkastelee aikaisempia tutkimushavaintoja liittyen bisnesekosysteemiin, kiertotalouteen ja- muotoiluun ja puun kaskadikäyttöön. Bisnesekosysteemin ja kiertotalouden teoriat auttavat luomaan ajatusmallikehyksen, joka havainnollistaa toimijoiden rooleja ja suhteita puun elinkaaren vaiheissa. Puun elinkaaren ympärille sijoittuva bisnesekosysteemi koostuu metsäteollisuudesta, rakennussektorista ja ympäristöhuollon alasta. Tutkimustyön tavoite on kartoittaa bisnesekosysteemin toimijoiden tarpeet, intressit ja yleistilanne, mitkä voisivat auttaa puujätteen kaskadikäytön rajoitteiden ja mahdollisten ratkaisujen tunnistamisessa.
21 teemahaastattelua bisnesekosysteemissä toimivien asiantuntijoiden kanssa mahdollistavat kattavan ymmärryksen kvalitatiivista analyysia varten. Haastattelukysymykset keskittyvät ymmärtämään toimijoiden tilanteen ja yhteistyön tason sekä tunnistamaan olennaisimmat puujätteen uudelleenkäytön esteet ja tehottomuudet havainnollistaen ongelmat teknisten, lainsäädännöllisten ja taloudellisten ominaisuuksien puitteissa.
Runsaslukuisista ajatuksista ja oivalluksista, useimpien teknisten ja taloudellisten rajoitteiden takaa pohjimmaiseksi syyksi kaskadikäytön esteeksi osoittautui toiminnan kannattavuus ja kustannustehokkuus. Muita ilmiöön lukeutuvia ongelmia on uudelleenkäytettävän puun olematon standardisointi ja materiaalia hyödyntävien toimijoiden vähyys. Rakennuspuujätteen uudelleen- ja uusiokäytön nähtiin yleensä toivottavana kehityksenä, mutta harva kykeni mainitsemaan konkreettisia ratkaisuja tai miten he itse voisivat parantaa tilannetta.
Uusien toimijoiden syntyminen, kuten purkukatselmoijat ja materiaalivälittäjät, voisivat edistää rakennuspuun kaskadikäyttöä. Purkamisen huomioiva suunnittelu puutuotteissa ja rakentamisessa mahdollistaisivat tehokkaamman puumateriaalin uudelleenkäytön pitkällä aikajänteellä. Samoin puurakentamisen yleistyminen lisää uudelleenkäytettävän puumateriaalin saatavuutta ja merkitystä
Tutkimus on englanninkielinen.
Puutuotteiden kierrätys. Metlan raportteja 191
Tämän esiselvityksen tavoitteena on ollut käytöstä poistetun puun kierrätyksen tämän hetkisen tilan selvittäminen Suomessa ja Euroopassa.
Työssä tarkasteltiin myös kierrätyksen yleistymiseen tähtäävän normiohjauksen nykytilaa ja siihen odotettavissa olevia muutoksia. Suomessa syntyy jätepuuta vuosittain noin 850 000 tonnia, josta 670 000 tonnia on peräisin rakentamisesta ja rakennusten purkamisesta. Käytöstä poistetusta puusta valtaosa syntyy karkeasti ottaen kolmiossa Helsinki-Tampere-Turku.
Tällä hetkellä polttaminen energiaksi on teknis-taloudellisesti järkevin jätepuun käyttötapa Suomessa ja useissa muissa Pohjois-Euroopan maissa, joissa on pitkä lämmityskausi. Uusien hyötykäyttömuotojen löytämiseksi tehdään työtä laajalla rintamalla eikä tämänhetkinen tilanne ole todennäköisesti pysyvä Euroopassa.
Euroopan Unionin tavoite uusiutuvien luonnonvarojen käytön lisäämiseksi energiantuotannossa luo kaikenlaiselle puulle, mukaan lukien puujäte, lisäkysyntää. EU:n jätehierarkiassa tavoitteena on siirtää alimman hierarkiatason (kaatopaikkajäte) jätemääriä seuraavalle tasolle (polttaminen energiaksi) ja edelleen ylemmälle tasolle (uusiokäyttö tai uudelleenkäyttö). Suomen ja EU:n jätelainsäädäntö on kierrättämiseen ohjaavaa, ei sitä rajoittavaa. Lisäksi on olemassa ja kehitteillä järjestelmiä, jotka pyrkivät luomaan markkinakysyntää uusiomateriaaleja sisältäville tuotteille.
Tulevaisuudessa on odotettavissa, että lainsäädäntö kiristyy eikä jätepuun polttoa enää lasketa hyväksyttäväksi kierrätykseksi. Käytöstä poistetulle puulle on tällöin oltava valmiina muita käyttökohteita. Lisäksi puun ja puutuotteiden markkinointiargumenttina uusien todellisten kierrätysmenetelmien löytämisellä ja käyttöön otolla on tärkeä merkityksensä. Kierrättäminen tulisi aloittaa jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Rakentamiseen olisi kehitettävä tuotejärjestelmiä, jotka mahdollistaisivat komponenttien yksinkertaisen purkamisen, kunnostamisen ja uudelleenkäytön.
DEMOWOOD: Optimisation of material recycling and energy recovery from waste and demolition wood in different value chains
The DEMOWOOD project has explored the existing situation with waste wood management in France, Germany and Finland. The amounts of waste wood in 5 countries (FI, FR, DE, CH & AT) and at EU level have been estimated (~40 Mt/y in EU), by origin, and management practices have been described; strong differences in regulations, classifications, recovery options have been identified.
A typology and suggestions for harmonization at EU level as well as recommendations for progress have been formulated. Detection and sorting of waste wood has been deeply studied and 3 technologies (NIR, XRF, IMS) were tested on-line and calibrated with positive results for detecting the different kinds of contaminants in wood waste.
It has also been shown that pallet wood could represent an interesting partial wood resource substitution for TMP pulp production. Particle boards made of 90% to 100% recycled wood, with a minimum of sorting, have acceptable mechanical performances; removing coatings from waste wood is not necessary for that recycling option. The combustion of class C recovered wood and forest residues in a pilot scale fluidized bed boiler showed no significant differences in gaseous emissions, but a fuel quality control and efficient particle separation systems would be necessary for a development of the use of this kind of fuel in such equipment.
Laboratory tests have also allowed to conclude that recovered wood suits for bioethanol production in a ”standard” biotechnical process, probably with only minor process modifications.
The economic and environmental assessments carried out on all analyzed concepts show, firstly positive (to very positive) savings when replacing feedstock with secondary wood products, secondly an advantage on analyzed impacts for material recycling (panels) compared to energy pathways and thirdly the significance of sorting and logistics activities on the value recovery economy.
Materiaalit saatavilla osoitteesta info@puutuoteteollisuus.fi
Reports available by email: info@puutuoteollisuus.fi