Puusta puhtaasti – puupintojen käyttö puhtautta vaativissa tiloissa: nykytietämys oppaaksi, menetelmiä pintojen tutkimiseen ja puhtauteen vaikuttavien ominaisuuksien määritystä

Puurakentaminen on myötätuulessa. Tällä hetkellä erityisesti sen ilmastoystävällisyyden vuoksi. Rakennuksiin käytetty puu sitoo ilmakehän hiilidioksidia pitkäksi aikaa. Puurakentamisen nopea lisääminen onnistuu parhaiten lisäämällä sen osuutta julkisessa rakentamisessa. Puuta pidetään hyvinvointia edistävänä materiaalina ja sitä käytetään paljon kouluissa, päiväkodeissa ja hyvinvointikeskuksissa, mutta ei niinkään terveydenhuollon rakennuksissa. Yksi haaste puun käytölle erityiskohteissa on tietämyksen puute: on helpompaa jättää käyttämättä kuin kokeilla ilman tarkkaa tietoa. Miten puu soveltuu esimerkiksi puhtautta vaativiin tiloihin tai tiloihin, joissa vahvojen pesuaineiden käyttö on runsasta?

Kajaanissa toimiva Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikkö vetää kansainvälistä Wood for Health -hanketta (https://www.woodforhealth.eu/project-description/), jossa kehitetään pinnoitteita helpottamaan puupintojen puhtaana pitämistä sekä kerätään kansainvälinen opasvihkonen puun käytölle terveydenhuollon rakennuksissa. Hanke tuottaa myös osaamista ja menetelmiä puupintojen puhtauteen vaikuttavien tekijöiden tutkimiseksi. Wood for Health -hankkeen tulosten tehokas levittäminen ja menetelmien jatkokehittäminen Suomessa on tarpeen, jotta kansainvälisen hankekonsortion työstä jää hyötyä myös Suomeen.

Wood for Good (W4G)

Puuta pidetään terveyttä edistävänä ja elvyttävänä materiaalina. Yleisesti tiedetään, että puu tuoksuu hyvälle ja puinen pinta tuntuu lämpimälle ja luonnolliselle. Puulla on hyvät akustiset ominaisuudet ja se on myös antibakteerinen materiaali. Puu antaakin mahdollisuuksia kehittää hyvinvointia tukevia ratkaisuja erilaisiin työskentely-ympäristöihin ja yleisesti asumiseen ja elämiseen.
Suomalainen puutuoteteollisuus käyttää markkinoinnissaan yllä mainittuja väittämiä puun hyvinvointivaikutuksista. Joitakin viitteitä näiden väittämien tueksi löytyy kirjallisuudesta, mutta tieteellinen näyttö ei ole vielä vahvaa. Puun hyvinvointivaikutuksista tarvitaankin tieteellisesti todennettua tutkimustietoa, joka on tuotettu huolellisesti suunnitellun koejärjestelyn avulla. Tähän vastauksena Wood for Good -hanke toteuttaa empiiriseen koeasetelmaan perustuvan tutkimuksen. Tutkimus tehdään kahdessa testihuoneessa vapaaehtoisilla tutkimushenkilöillä. Kokeessa mitataan puun vaikutusta sisäympäristön laatuun, kuten kosteuteen, haihtuviin yhdisteisiin ja akustiikkaan. Sisäympäristön laatu vaikuttaa ihmisen kokemukseen tilasta. Psykologisilla ja fysiologisilla menetelmillä määritetään ihmisen kokemusta ja hyvinvointia testihuoneissa ja arvioidaan puumateriaalin hyvinvointia tukevia vaikutuksia ihmiseen ja sisäympäristön laatuun.
Kokeellisen tutkimuksen ohella hankkeessa toteutetaan taloustieteellinen taustatutkimus vaihtopolkuanalyysimenetelmällä (SPAT), jossa selvitetään esimerkkitapausten avulla millaisia vaikutuksia materiaalivalinnoista on odotettu ja miten niistä on todellisuudessa hyödytty. Taustatutkimuksen tulosten avulla kokeellisessa tutkimuksessa havaittavat puun hyvinvointiin vaikuttavat tekijät voidaan arvottaa taloudellisesti ja ottaa osaksi erilaisia päätöksentekoprosesseja. Tulevaisuudessa puun hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä aletaan huomioida suunnittelussa ja päätöksenteossa nykyistä paremmin. Puun imago vahvistuu ja tutkimus luo tietopohjaa uusille puutuoteinnovaatioille. W4G -hanke toteutetaan Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston Tuotantotalouden yksikön ja Biolääketieteen mittaukset, toimilaitteet ja järjestelmät yksikön välisenä poikkitieteellisenä tutkimusyhteistyönä. Hankkeen erityistavoitteena on tukea terveellisten, turvallisten ja hyvinvointia edistävien puuratkaisujen kehittämistä ja edistää kansainvälisesti kilpailukykyistä puualan osaamista Suomessa.

Yli viisikerroksisen puurunkoisen asuinkerrostalon julkisivumateriaalit

Tämä on raportti esiselvityksestä yli viisikerroksisen puurunkoisen asuinkerrostalon ja Etelä-Suomen olosuhteisiin soveltuvista julkisivumateriaaleista. Työn puitteissa on kartoitettu Pohjoismaissa julkisivumateriaaleihin ja -rakenteisiin liittyvää tutkimusta ja ohjeistusta viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Selvitystyön aikana on ilmennyt, että sekä julkaistu tutkimus että materiaalitieto koskien julkisivuja ja niiden rakenteita on hajanaista ja sisällöltään vaihtelevaa.

Julkisivumateriaalivertailu on toteutettu taulukkona pääasiassa materiaalivalmistajien julkisesti saatavilla olevien tietojen pohjalta. Ympäristöselosteita puuttuu erityisesti puutuotteiden osalta. Joidenkin tuotteiden osalta käyttöiät ovat arvioita käyttökokemuksen puutteesta johtuen. Tuotteiden hintahaitari on laaja; lopulliseen hintaan vaikuttavat mm: tuotteen laatu, väri ja määrä. Materiaaleja ja niiden mahdollisuuksia esitellään esimerkkikohteiden kautta.

Johdonmukaisesti toteutettuja kenttäkokeita ja julkisivuihin liittyvää julkista tutkimusta löytyy lähinnä Norjasta. Norjalaiset kenttäkokeet on tehty ääri-ilmastossa. Nämä saattavat olla hyödyllisiä myös Suomen näkökulmasta: kasvihuoneilmiön seurauksena viistosateen ja tuulen on ennakoitu lisääntyvän myös Etelä-Suomessa.

Korkeiden rakennusten erityisvaatimuksia on tutkittu vähemmän. Toteutetut kenttäkokeet sijoittuvat pääasiassa maan tasoon. Yksi esimerkki dokumentoiduista kokemuksista ja tutkimuksista korkean rakennuksen julkisivun toiminnasta löytyy Ruotsin Växjön puukerrostalojen osalta.

Puu materiaalina – mielikuvat ja viestintä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puuhun rakennus- ja sisustusmateriaalina liittyviä mielikuvia ja käsityksiä, arvoja ja asenteita sekä mielikuvallisia vahvuuksia ja heikkouksia. Tavoitteena oli myös selvittää rakennus- ja sisustusmateriaalien valintaprosessia ja -kriiteereitä. Lisäksi pyrittiin löytämään tietoa kohderyhmien odotuksista toimivan markkinointiviestinnän kehittämiseksi rakennus- ja sisituskäyttöön tarkoitetulle puutavaralle.

Tutkimus on paperimuodossa Puutuoteteollisuus ry:n tiloissa.