Materiaalipankki - Itäisen Suomen Puutuoteklusteri (ITÄPUU)

Itäisen Suomen Puutuoteklusteri (ITÄPUU)

ITÄPUU-hankkeen tavoitteena on vahvistaa itäisen Suomen elinvoimaa kehittämällä puutuotealan liiketoimintaa, uusia tuotteita sekä palveluita rakentamisen tarpeisiin.

Puutuoteteollisuuden yhteiskunnallinen merkitys perustuu merkittävästi aluetalouteen. Ala on tärkeä työllistäjä etenkin kasvukeskusten ulkopuolella olevilla alueilla, joissa työpaikkojen tarve on suuri. Rakennustuotteet voidaan jalostaa korkean jalostusasteen tuotteiksi lähellä niiden raaka-ainelähdettä.

Suomessa rakennusteollisuudelta puuttuu puutuoteosien ja -liitosten vakiointi. Siksi mallinnus on hidasta ja kilpailutus on vaikeaa. Hanke edistää puurakennusalan toimijoiden yhteistyötä koko maassa kehittämällä, mallintamalla ja havainnollistamalla puurakenneratkaisuja niiden vakioinnin parantamiseksi.

Vuonna 2022 puutuotteiden vienti Suomesta oli 3,9 mrd. euroa. Teollisen puurakentamisen tuotteiden ja palveluiden kehittäminen luo merkittävän potentiaalin alueen viennin lisäämiselle.

Hankkeen päätavoitteet

– ITÄPUU-hankkeen tarkoituksena on vahvistaa yhteistyötä ja verkostoitumista teollisen puurakentamisen edistämiseksi itäisessä Suomessa yli maakuntarajojen. Alaa kehitetään innovaatioita ja uutta liiketoimintaa aikaansaamalla sekä alan osaamisen tasoa nostamalla.

– Itäisen Suomen puutuoteklusteri-hankkeessa vahvistetaan puualan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista teollisen puurakentamisen edistämiseksi itäisessä Suomessa. Hankkeessa kehitetään puutuotealaa edistämällä teollisen puurakentamisen ratkaisujen yleistymistä, kehittämällä uusia innovaatioita ja materiaalin parempaa käyttöä teollisuudessa sekä viennin edistämistä. Hankkeessa kehitetään uusia toimintatapoja ja uutta liiketoimintaa sekä nostetaan alan osaamisen tasoa.

Kohderyhmä

Itäisessä Suomessa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, erityisesti Koillismaalla, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa toimivat puutuote- ja rakennusteollisuuden yritykset, suunnittelutoimistot, alueen yliopistot ja korkeakoulut, muut oppilaitokset, kehittämisorganisaatiot, alueen kunnat sekä rakennuttajat.

Lisäksi hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat ne alueiden betoni- ja terästeollisuuden yritykset, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan yhteistyöhön hybridirakenteiden kehittämiseksi.

Hankkeen toimenpidekokonaisuudet:

Itäisen Suomen puutuoteklusterin organisointi ja yhteistyö
Teollisen puurakentamisen edistäminen ja puun jalostusasteen nostaminen
Teollisen puurakentamisen viennin edistäminen
Viestintä, vaikuttaminen ja hankkeen tulosten hyödyntäminen

Päätoteuttaja: Kuhmon kaupunki/Woodpolis

Osatoteuttajina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Oulun Yliopiston Mittaustekniikan yksikkö (MITY), Luonnonvarakeskus (Luke).

ITÄPUU – Itäisen Suomen Puutuoteklusteri -hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja tuen on myöntänyt Kainuun liitto. Hankkeen suunniteltu aikataulu 1.1.2024-31.12.2025.

Ismo Mäkeläinen, hankepäällikkö, elinkeinoasiantuntija

ITÄPUU-hanke, Kuhmon kaupunki

+358 40 5965 288, ismo.makelainen@kuhmo.fi

Itäisen Suomen puutuoteklusteri (Itäpuu)

Itäisen Suomen puutuoteklusteri-hankkeessa vahvistetaan puualan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista teollisen puurakentamisen edistämiseksi itäisessä Suomessa. Hankkeessa kehitetään puutuotealaa edistämällä teollisen puurakentamisen ratkaisujen yleistymistä, kehittämällä uusia innovaatioita ja materiaalin parempaa käyttöä teollisuudessa. Hankkeessa kehitetään uusia toimintatapoja ja uutta liiketoimintaa sekä nostetaan alan osaamisen tasoa. Hankkeen tuloksena syntyy monipuolinen itäsuomalainen puutuotetoimijoiden yhteistyöverkosto, joka tekee yhteistyötä monella eri tasolla.
Päähankkeen toteuttajana toimii Kuhmon kaupunki, Woodpolis. Osahankkeen toteuttajina ovat Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Oulun Yliopiston Mittaustekniikan yksikkö (MITY) Kajaanista, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (XAMK) ja Luonnonvarakeskus (Luke) Joensuu ja Savonlinna.

Työpaketti 1: Itäisen Suomen Puutuoteklusterin organisointi ja yhteistyö

Työpakettia 1 koordinoi Kuhmon kaupunki/Woodpolis, mutta sen toteuttamiseen osallistuu kaikki toimijat. MITYn tehtäviä ovat:
– Osallistuminen Itäisen Suomen puuklusterin toteutuksen suunnitteluun ja aloittamiseen liittyviin tehtäviin.
– Osallistutaan Itäisen Suomen puuklusterin tapaamisiin ja tilaisuuksiin
– Edistetään oppilaitosyhteistyön laajentamista osaksi klusterin yrityslähtöistä yhteistyötä
– Ollaan yhteydessä Kainuun (ja mahdollisesti Nurmeksen ja Lieksan) yrityksiin, viestitään klusterin toiminnasta ja kerätään alueen TKI-tarpeita.

Työpaketti 2: Teollisen puurakentamisen liiketoiminnan ja kilpailukyvyn parantaminen, puun jalostusasteen nostaminen

MITY osallistuu työpaketti 2 osatehtävien T2, T3 ja T4 toteutukseen ja vastaa näiden tehtävien toteutuksesta.

2 T 2: Mittaustekniikan mahdollisuudet puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden kehittämisessä
– Kartoitetaan mittaustekniikan tarpeet puurakentamisen ja puuteollisuuden toimijoilta kysely- ja haastattelututkimuksen avulla.
– Koostetaan esille nousseet mittaustarpeet ja selvitetään näihin liittyvät mittausteknologian tilanne (tutkimus- ja kaupallinen)
– Luodaan koosteraportti mittaustarpeista ja teknologioista.

2 T 3 Puurakentamisen arkkitehtuurin ja rakennesuunnittelun opiskelijoiden yhteistyön lisääminen yritysten kanssa
– Kartoitetaan Itä-Suomen teollisen puurakentamisen alalla toimivia yrityksiä ja selvitetään millaisia tarpeita heillä on arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden osalle. Kehitetään heidän ja alueen puurakentamisen yrityksien välistä yhteistyötä.
– Selvitetään, miten arkkitehtuuria ja suunnittelua voidaan hyödyntää puurakentamisen kilpailukyvyn parantamisessa.
– Edistetään alan opiskelijoiden pääsyä opinnäytetöiden ja kesätyöpaikkojen avulla osallistumaan puurakentamisen suunnitteluun
– Kartoitetaan tietoja ja kokemuksia noin 10 vuoden aikana rakennetuista puu- ja hybridirakennuksista niiden omistajilta ja käyttäjiltä. Selvitetään mahdollisia kehitettäviä asioita, joilla voidaan kokemuksia vielä parantaa.
– Selvitetään suunnittelun menetelmillä ratkaistavia kilpailukykyä parantavia tekijöitä puurakentamisen yleistymiseksi.
– Vierailut ja osallistumiset puurakentamiseen liittyvissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa.

2 T 4 Markkinavuoropuhelun kehittäminen kilpailukyvyn keinona
– Kehitetään markkinavuoropuhelua tilaajien, rakennusliikkeiden ja osatoimittajien ym. osapuolien kesken.
– Hankkeessa tutustutaan markkinavuoropuhelulla toteutettuihin kohteisiin ja haastatellaan niihin osallistuneita osapuolia hankinnan vaiheista ja kokemuksista, sekä miten se on vaikuttanut lopulliseen rakennuskohteen valintaan.
– Haastatellaan osapuolia, jotka eivät ole kartoituksiin osallistuneet tai muutoin eivät ole olleet tyytyväisiä markkinavuoropuheluprosessiin. Heidän näkemysten perusteella analysoidaan vastauksia ja etsitään ratkaisuja toiminnan kehittämiseen. Haastateltavat tahot voidaan valita hankkeen toteutusaluetta laajemmin koko suomen alueelta.
– Laaditaan kehittämisehdotuksia markkinavuoropuhelun toteuttamiseen. Hankkeessa selvitetyt johtopäätökset julkaistaan ja niistä tiedotetaan julkisten hankintojen tekijöille ja toteuttajille. Tietoa levitetään mediassa, sähköisissä järjestelmissä ja aiheeseen sopivissa tilaisuuksissa.

Työpaketti 3: Teollisen puurakentamisen viennin edistäminen

Työpaketti 3 päätoteuttajana toimii Kuhmon kaupunki/Woodpolis, mutta kaikki toimijat osallistuvat työpakettien toimintaan. Työpaketti jakaantuu kolmeen osatehtävään T1-T3 ja MITY osallistuu työpaketin tehtäviin seuraavilla toimenpiteillä:
– MITY tukee vientikoordinaattorin tehtävää oman toiminta-alueen tarpeiden kartoituksessa ja tiedon keräämisessä
– MITY tukee hanketta omien verkostojen kautta (esim. Berry+, Vanguard Initiative)

Työpaketti 4: Viestintä, vaikuttaminen ja hankkeen tulosten hyödyntäminen

Työpaketti 4 sisältää kolme osatehtävää, joiden toteutuksesta vastaa Kuhmon kaupunkin/Woodpolis. Kaikki toimijat osallistuu työpaketin toimenpiteisiin.
MITY tehtäviä ovat:
4 T 1 Viestintäsuunnitelma ja viestinnän työkalut
– MITY osallistuu päätoteuttajan kanssa viestintäsuunnitelman tekemiseen ja viestinnän työkalujen valintaan.
4 T 2: Viestintätoimenpiteet
– Toteutetaan viestintätoimenpiteet viestintäsuunnitelman mukaisesti MITYn ja yhteistyökumppaneiden viestintäkanavia hyödyntäen.
4 T 3: Hankkeen tulosten hyödyntäminen
– MITY osallistuu hankkeen tulosten hyödyntämiseen ja tekee yhteistyötä toimialan yritysten kanssa.
– Suunnitellaan sisältöä seuraaville 1–2 hankkeelle, tämän hankkeen aikana esille tulleista yritysten tarpeista ja toiminnan pullonkauloista.

VN/9011/2021 Muuntojoustava massiivipuukerrostalo painovoimaisella ilmanvaihdolla

Puurakentajien perustama Korepuu Oy on osallistunut valtion Kasvua ja kehitystä puusta- ohjelmaan kehittääkseen CLT-suurelementtikerrostaloja. Tietoa on kerätty omilla rakennustyömailla sekä yhteistyössä opinnäytetyöntekijän kanssa.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää CLT-suurelementtikerrostaloa entistä kestävämmäksi, käyttäjälähtöisemmäksi ja kustannustehokkaaksi. Tavoitteeseen pääsemiseksi suunniteltiin uudenlainen rakennejärjestelmä ja rakennetyypit, joiden osalta tehtiin tutkimusta painumasta, värähtelystä ja akustiikasta. Uutta tietoa on tuotettu myös selluvillan käytöstä.

Hankkeen myötä tunnistettiin, että hankkeen tulokset ovat erityisen keskeisiä kunnallisille rakennusalan toimijoille, joille massiivipuurakentaminen on vielä hyvin tuntematonta. Tämän kohderyhmän palvelemiseksi hankkeen tulokset sekä muuta yleistä faktaa CLT-massiivipuurakennuksista on summattu yleisymmärrettävästi rakennetaanpuusta.fi -verkkosivulle.

CLT Emergency Hospital

CLT Emergency Hospital on suomalainen keksintö (Casagrande Laboratory Center of Urban Resarch, 2020) yksinkertaiselle, modulaariselle ja skaalautuvalle tilaelementteihin perustuvalle humanitääriselle rakennusjärjestelmälle, jonka päärakennusmateriaalina on CLT-massiivipuulevy. Moduulien rakennuskomponentit on suunniteltu mitoitukseltaan siten, että ne mahtuvat mahdollisimman tehokkaasti standardi merikonttiin. Elementtien keveys mahdollistaa myös ilmakuljetuksen. Järjestelmää kehitetään työkaluksi humanitääriselle arkkitehtuurille esim. pakolaisleireillä. Käyttökohteita ovat esimerkiksi: koulu, päiväkoti, orpokoti, turvatalo, pakolaiskeskus, terveyskeskus / klinikka, äitiysklinikka, sairaala, sairaalan laajennos, kuntoutuskeskus, hätämajoitus, väliaikaismajoitus, pysyvä majoitus, yhteisökeskus, tukirakennus.

Hankkeen CLT-massiivipuun rakennustapa soveltaa Suomessa puukerrostalorakentamisessa käytettävää tilaelementtitekniikkaa, mutta yksinkertaistettuna ja merikonttilogistiikkaan mitoitettuna.

CLT Emergency Hospital konseptin pilottiprojektina suunnitellaan UNFPA äitiysklinikkaa Zaatarin pakolaisleirille Jordaniaan.

HELSINGIN KAUPUNKI: LÄHIÖKERROSTALON KUORIVA SANEERAUS JA LISÄRAKENTAMINEN PUULLA: JATKOKEHITYSHANKE

Hankkeen päämääränä on ollut kehittää ja todentaa aiemmin Ympäristöministeriön rahoitusavustuksen piirissä ollutta Karviaistie 12 arkkitehtuuri-ideakilpailun voittoehdotusta ”Metsä
puilta” monialasuunnittelun ja kustannusohjauksen avulla kustannustehokkaaksi suunnittelukonseptiksi lähiökerrostalon lisäkerrosten ja kuorivan julkisivukorjauksen toteuttamiseksi puutuotteilla.
1970-luvulla rakennettujen betonielementtikerrostalojen korotus ja julkisivujen kuoriva saneeraus
tehdään puurakenteisina. Hankkeessa etsittiin puun käytölle myös aivan uusia muotoja korjausrakentamisessa. Tavoitteena on edistää kiertotaloutta, kun elinkaarensa päähän tulevan rakennuksen ikää jatketaan täydentäen ja korjaten puurakennusosia käyttäen. Muutoksen yhteydessä
rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan tasolle, jota tavoitellaan tulevaisuudessa vähähiilisen ja energiapihin rakentamisen osalta. Huomioitavaa on myös maankäytön tehokkuuden
kasvattaminen yleiskaavan tavoitteiden tasolle. Hankkeen tarkoituksena on luoda vähäpäästöisempi, silti elinkaaritaloudellinen vaihtoehto kaupunkirakenteen tiivistämisessä käytetylle purkamiselle ja uudisrakentamiselle. Hankkeessa tuotettua suunnitelmaa käytetään Karviaistien kortteleiden täydennysrakentamiskaavan viitesuunnitelmana. Riittävän suuressa mittakaavassa ja
kustannustehokkaasti toteutettuna, puisten lisäkerrosten rakentaminen tarjoaisi ratkaisuja moneen haasteeseen, kuten kaupunkialueiden tiivistämisen tarve ja korjausrakentamisen hiilidioksidipäästöjen merkittävä vähentäminen.
Hankkeen aikana kehitystyö suoritettiin puurakenneteknisen suunnittelun, olemassa olevien
rakenteiden sekä niiden jäljellä olevan kantavuuden ja elinkaaren ehdoilla, ajankohdan (2021–
22) voimassa olevien asetusten sekä Hekan korjaus- ja uudisrakentamisen suunnitteluohjeiden
mukaisesti. Poikkeamat suunnitteluohjeista pyrittiin pitämään vähäisinä. Suunnitelmien tuli olla
muun muassa riittävän kustannustehokkaita ARA-rahoituksella toteutettavaksi, mikä pyrittiin
varmistamaan useilla laskennoilla jatkokehitysvaiheessa laskentakonsulttia käyttäen. Suunnitelmissa laskettiin sekä hiilijalanjälki että -kädenjälki ja elinkaarikustannukset.

WOOD for HEALTH

Koko hankkeen nimi suomeksi on Puutuotteiden turvallisen käytön edistäminen terveydenhuollon rakennuksissa kehitämällä pintoja, hygieniakonsepteja ja ohjeistuksia.

Hanke kuuluu ERA-Net ForestValue -ohjelmaan. Hankekonsortiossa on Suomesta mukana Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksessa toimiva Mittaustekniikan yksikkö, joka samalla on johtava partneri. Latviasta ja Saksasta on mukana kaksi partneria, Norjasta ja Ruotsista yksi. Hankkeen suomalainen rahoittaja on Ympäristöministeriö.

Puu on viime aikoina noussut ennennäkemättömään arvostukseen rakennusmateriaalina lähinnä ympäristöominaisuuksiensa vuoksi. Puulla on kuitenkin maine myös helposti likaantuvana ja vaikeasti puhdistettavavana materiaalina, mikä on rajoittanut sen käyttöä sairaaloissa, terveydenhuollon yksiköissä ja muissa tiloissa, joissa vaaditaan korkeaa pintahygieniaa. Tämä on valitettavaa, koska tutkimukset ovat osoittaneet, että puu parantaa merkittävästi sisäympäristön laatua (IEQ) ja sitä voidaan käyttää lämmityksen ja / tai ilmanvaihdon energiankulutuksen vähentämiseen. WOOD for HEALTH edistää puutuotteiden turvallista ja lisääntyvää käyttöä kehittämällä antimikrobisia pintoja, hygieniakonsepteja ja laatimalla ensimmäiset eurooppalaiset ohjeet puun käytölle terveydenhuollon rakennuksissa. Tämä vastaa sekä rakennusteollisuuden, sijoittajien että terveydenhuollon rakennusten omistajien vaatimuksiin.

Tutkimuskonsortio selvittää puutuotteiden mahdollisuuksia ja rajoituksia terveydenhuollon rakennuksissa painottaen pinta-asioita ja laatii tämän työn avulla ohjeistuksen puun käytölle. WOOD for HEALTH:n tavoitteena on vastata puupinnoille asetettuihin vaatimuksiin kokonaisvaltaisesti huomioiden tekninen, ympäristöllinen ja taloudellinen suorituskyky. Pinnoitemateriaaleja kehitetään kolmella eri tavalla: kehitetään kalvoa muodostamattomia ja kalvoja muodostavia pinnoitteita, sekä kehitetään myös uusia sideaineita synteesillä. Antimikrobisia luonnollisia polymeerejä kokeillaan korvaamassa tavanomaisia myrkyllisiä biosideja. Puupintojen ja pinnoitteiden karakterisointiin sisältyvät kaikki terveyslaitoksissa tärkeät ominaisuudet: hygienia, mekaaninen ja kemiallinen kestävyys, valostabiilius, syttyvyys ja vesihöyryn kosteuden diffuntoituminen. Hankkeen tuloksista tiedotetaan laajasti sidosryhmille kaikkialla Euroopassa ja kansainvälisessä tiedeyhteydessä.

Selvitys ja sisältösuunnitelma teollisen puurakentamisen tehtäväluettelokokonaisuudesta

Rakennustieto Oy:ssä käynnistettiin vuonna 2021 hanke, jonka pohjalta laadittiin Selvitys- ja sisältösuunnitelma teollisen puurakentamisen tehtäväluettelokokonaisuudesta.

Hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmasta (diaarinumero VN/4958/ 2021). Tukiohjelman tavoitteena on lisätä puun käyttöä rakentamisessa ilmastotavoitteiden edistämiseksi.

Kiinnostus ilmasto- ja ympäristöystävälliseen rakentamiseen on lisääntynyt ja tahto puun käyttöön myös teollisessa rakentamisessa on kasvanut.

Selvitys- ja sisältösuunnitelma teollisen puurakentamisen tehtäväluettelokokonaisuudesta -hankkeessa kartoitettiin asiantuntijahaastatteluin Rakennustiedon aiemmin julkaisemien tehtäväluetteloiden soveltuvuutta puukerrostalohankkeisiin.

Tehtäväluetteloiden sisältö on hyödyllinen suunnittelijoille, valvojille ja tilaajille. Valmiita tehtäväluetteloita suositellaan alalla käytettäviksi, sillä ne ohjaavat käyttäjälähtöisiin ratkaisuihin.

Tehtäväluettelot teollisesta puurakentamisesta vakioivat käytäntöjä ja siten ohjaavat prosesseja lisäten puurakentamisen laadukkuutta. Viestinnällisesti teolliseen puukerrostalorakentamiseen keskittyneet tehtäväluettelot lisäävät puurakentamisen merkitystä.

Rakennustieto Oy edistää hyvää rakennustapaa toimimalla kiinteistö- ja rakennusalan tiedon tuottajana ja välittäjänä suunnittelusta ylläpitoon. Rakennustieto Oy:n omistaa Rakennustietosäätiö RTS sr, jonka toimikunnissa ovat edustettuina kiinteistö- ja rakentamisalan laaja asiantuntemus sekä alan eri osapuolten näkemykset. Rakennustiedon palvelutuotteiden sisällöt syntyvät toimikuntien työn tuloksena.

RT-ohjekortti teollisen puukerrostalorakentamishankkeen kulkuprosessista

Rakennustietokonsernissa käynnistettiin vuonna 2021 ohjekorttihanke, jonka lopputuotteena Rakennustieto Oy julkaisi helmikuussa 2023 uuden ohjekortin RT 103546 Puukerrostalohankkeen erityispiirteet (esitys katsottavissa https://www.rakennustieto.fi/tapahtumat/virtuaalinen-aamubrunssi-rt-kortistossa-uutta-2023-rt-103546-puukerrostalohankkeen-erityispiirteet-ja-muu-uusi-sisalto).

Hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmasta (diaarinumero VN/4957/ 2021). Tukiohjelman tavoitteena on lisätä puun käyttöä rakentamisessa ilmastotavoitteiden edistämiseksi.

Kiinnostus ilmasto- ja ympäristöystävällisempään rakentamiseen on lisääntynyt ja tahto puun käyttöön rakennuksen runkomateriaalina myös asuinkerrostalohankkeissa on kasvanut.

Valmiissa ohjekortissa käsitellään teollisesti valmistetun yli kaksikerroksisen puisen asuinkerrostalon rakennushankkeen erityispiirteitä. Jotta kaikilla hankkeen osapuolilla olisi hyvät lähtötiedot hankkeen edistämiseksi, ohjekortissa havainnollistetaan uudiskohteen tavanomaisesta poikkeavia seikkoja rakennuttamisen, suunnittelun, työmaan, sopimusten, aikataulun ja laadunhallinnan osalta. Kyseessä ei ole kattava suunnitteluohjeistus, vaan tarkoituksena on avata teemoja, joita puukerrostalohankkeessa olisi hyvä käsitellä.

Ohjekortin käyttäjäryhmiä ovat rakennuttajat, tilaajat ja muut hankkeeseen osallistuvat, esim. suunnittelijat.

RT 103546 Puukerrostalohankkeen erityispiirteet –ohjekortin laati Rak. ja ymp. TkK Sauli Ylisen käsikirjoituksen pohjalta Rakennustietosäätiö RTS sr:n asettama toimikunta TK 440 Teollisen puuasuinkerrostalohankkeen kokonaiskuvaus. Ohjekorttiehdotus oli lausuttavissa lokakuussa 2022. Kaikki määräaikaan toimitetut lausunnot käsiteltiin ohjekorttia työstävässä toimikunnassa.

projectGeneric

Hanke “projectGeneric” on Ympäristöministeriön “Kasvua ja kehitystä puusta” -tukiohjelman viidennen hakukierroksen “Puun monet mahdollisuudet” rahoituksen saanut hanke. Hankkeen ylimpänä tavoitteena on edistää puurakentamisen yleistymistä tukemalla puurakentamisen tietomallintamiseen liittyviä toimintoja. Kaikki hankkeen aikana syntyneet tulokset ovat julkisia.

Tavoitteet jaettiin ensisijaisiin ja toissijaisiin tavoitteisiin. Ensisijaiset tavoitteet olivat suorittaa kyselytutkimus BIM-objektiikan tarpeista, luoda geneeriset BIM-objektit Autodesk Revit ohjelmaan, työkalu automaattinen määrälaskennan toteuttamiseksi tietomallista sekä selvitys vastaavan hankkeen toteuttamiseksi Trimble Tekla Structures ohjelmaan. Toissijaiset tavoitteet olivat automatisoida kiinnitystarvikkeiden päästölaskenta sekä kustannusarvio tietomallista.

Tulokset hankkeesta ovat erillinen raportti kyselytutkimuksen vastauksista, geneeriset BIM-objektit puurakentamisen kiinnitystarvikkeista Autodesk Revit ohjelmaan, automaattinen määrälaskentatyökalu, parametriikan nimeämislogiikka LCI ja EPD päästöarvojen esittämiselle BIM-objektiikassa sekä tämä loppuraportti, johon on koottu kaikki hankkeen aikana syntynyt merkittävä tieto.

Avainsanat:

Tietomallit, BIM, Geneeriset objektit, Määrälaskenta, Kiinnitysosat, Detaljisuunnittelu

Lounais-Suomi rakentuu puusta – LSPUU

LSPUU-hankkeessa edistetään puurakentamista sekä puutuoteteollisuuden yritysten tuotantoa ja kasvua. Puurakentaminen mahdollistaa rakentamisen päästöjen vähentämisen ja puurakennukset sekä puuteollisuuden tuotteet toimivat hyvinä hiilivarastoina. Edistämällä puutuotteiden tuotantoa ja käyttöä nostetaan merkittävästi maakuntien puuraaka-aineen jalostusarvoa sekä lisätään yrittäjätuloja ja työpaikkoja.

Hankkeen pääkohderyhmä on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnissa sijaitsevat puutuotealan pienyritykset ja puun jatkojalostajat. Hanketta toteuttavat Suomen metsäkeskus, Tampereen yliopisto, Prizztech Oy ja Kaarinan Kehitys Oy. Suomen metsäkeskus toimii hankkeen päätoteuttajana. Hankkeen toteutusaika on 01.08.2021 – 31.12.2023.

Hankkeen sisältämät toimenpidekokonaisuudet:

Lounais-Suomen puurakentamisen nykytilanteen kartoitus ja karttasovelluksen laatiminen
Lounais-Suomen puurakentamisen promootiosivuston tekeminen
Yritysten aktivointi sekä tuotekehityksen ja ympäristöviestinnän tukeminen
Markkinavuoropuhelujen kehittäminen puurakentamisen hankinnoissa
Rakennuskohteiden hiilijalanjälkilaskelmien pilotointi
Infrarakentamisen ja erikoispuun käytön vauhdittaminen
Puurakentamisen opinto- ja tutustumismatkojen järjestäminen
Osallistuminen alan messuille
Seminaarien järjestäminen puurakentamisen edistämiseksi

LSPUU-hanketta toteutetaan EU:n maaseuturahaston tuella, jonka hankkeelle ovat myöntäneet Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset. Hanke edistää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 mukaisia tavoitteita.