Go to content

TKK TES Energy Facade

Teknillisen Korkeakoulun tutkijat toteuttivat saksalaisten ja norjalaisten yhteistyökumppanien kanssa vuosina 2008-2009 tutkimushankkeen Timber-based element systems for improving the energy efficiency of the building envelope (TES energy facade). Tutkimushankkeen tavoitteena oli kehittää Euroopan laajuisesti sovellettavissa oleva, puurunkoisiin suurelementteihin perustuva julkisivujen korjausmenetelmä, jolla pystytään oleellisesti parantamaan korjattavien rakennusten energiatehokkuutta. Korjausmenetelmän kohteena on 1950-80 -luvuilla valmistunut rakennuskanta, jonka tekninen kunto edellyttää suuria korjaustoimenpiteitä lähitulevaisuudessa. Suomessa korjausrakentamisen suurin energiansäästöpotentiaali liittyy 1960- ja 70-lukujen asuinkerrostalokantaan, joka on erityisesti tarkastelujen kohteena.

TES -menetelmässä rakennusten ulkovaippaa lisälämmömeristetään esivalmistusta hyödyntäen. Julkisivuelementeillä voidaan samalla parantaa ulkovaipan ilmatiiviyttä, korjauksessa voidaan asentaa uudet ikkunat ja elementteihin voidaan integroida talotekniikka-asennuksia. TES -menetelmällä voidaan siten toteuttaa tyypillisessä korjauskohteessa kaikki vaikuttavuudeltaan tehokkaimmat energiatehokkuutta parantavat korjaustoimenpiteet. Esivalmistuksen ansiosta korjaustoimenpiteistä aiheutuu rakennuksen käyttäjille lyhytaikaisempi häiriö kuin tavanomaisia korjausmenetelmiä käytettäessä. Korjaustoimenpiteiden kustannukset ovat aiempaa tarkemmin ennakoitavissa, ja kosteudenhallinta laadukkaammin toteutettavissa.

Puukerrostalon painuman arviointi

Tämän tutkimuksen tavoitteena on pääosin kirjallisuusselvityksen avulla selvittää puukerrostalojen painumisilmiötä, sen suuruutta ja aiheuttajia sekä miten se on huomioitu puukerrostalojen suunnittelussa ja rakentamisessa muissa maissa. Tutkimuksessa on perehdytty olemassa olevaan kirjallisuuteen ja tutkimusraportteihin puukerrostalojen painumisesta eri maista. Erityisesti on keskitytty kirjallisuuteen Suomesta, Ruotsista, Iso-Britannista ja Kanadasta. Lisäksi tutkimuksessa on laskettu 8-kerroksisen, RunkoPES järjestelmällä toteutetun puukerrostalon teoreettinen painuma.

Kaikissa puurakenteissa tapahtuu jonkin verran painumaa, samoin tapahtuu myös esimerkiksi betonirakenteissa kosteuskutistumaa. Painumaa puurakenteissa aiheuttavat muutoksista johtuva kutistuma kosteuspitoisuuden pienentyessä (tai laajeneminen kosteuspitoisuuden kasvaessa), kuormituksesta aiheutuva puun kokoonpuristuminen, puun virumasta pitkäaikaisen kuorimituksen johdosta aiheutuva kokoonpuristuminen sekä liitoksissa olevien mahdollisten välien tiivistyminen. Näistä eniten painumaa aiheuttaa yleensä puun kosteuspitoisuuden muutoksista johtuva kutistuma.