Itäisen Suomen Puutuoteklusteri (ITÄPUU)
ITÄPUU-hankkeen tavoitteena on vahvistaa itäisen Suomen elinvoimaa kehittämällä puutuotealan liiketoimintaa, uusia tuotteita sekä palveluita rakentamisen tarpeisiin.
Puutuoteteollisuuden yhteiskunnallinen merkitys perustuu merkittävästi aluetalouteen. Ala on tärkeä työllistäjä etenkin kasvukeskusten ulkopuolella olevilla alueilla, joissa työpaikkojen tarve on suuri. Rakennustuotteet voidaan jalostaa korkean jalostusasteen tuotteiksi lähellä niiden raaka-ainelähdettä.
Suomessa rakennusteollisuudelta puuttuu puutuoteosien ja -liitosten vakiointi. Siksi mallinnus on hidasta ja kilpailutus on vaikeaa. Hanke edistää puurakennusalan toimijoiden yhteistyötä koko maassa kehittämällä, mallintamalla ja havainnollistamalla puurakenneratkaisuja niiden vakioinnin parantamiseksi.
Vuonna 2022 puutuotteiden vienti Suomesta oli 3,9 mrd. euroa. Teollisen puurakentamisen tuotteiden ja palveluiden kehittäminen luo merkittävän potentiaalin alueen viennin lisäämiselle.
Hankkeen päätavoitteet
– ITÄPUU-hankkeen tarkoituksena on vahvistaa yhteistyötä ja verkostoitumista teollisen puurakentamisen edistämiseksi itäisessä Suomessa yli maakuntarajojen. Alaa kehitetään innovaatioita ja uutta liiketoimintaa aikaansaamalla sekä alan osaamisen tasoa nostamalla.
– Itäisen Suomen puutuoteklusteri-hankkeessa vahvistetaan puualan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista teollisen puurakentamisen edistämiseksi itäisessä Suomessa. Hankkeessa kehitetään puutuotealaa edistämällä teollisen puurakentamisen ratkaisujen yleistymistä, kehittämällä uusia innovaatioita ja materiaalin parempaa käyttöä teollisuudessa sekä viennin edistämistä. Hankkeessa kehitetään uusia toimintatapoja ja uutta liiketoimintaa sekä nostetaan alan osaamisen tasoa.
Kohderyhmä
Itäisessä Suomessa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, erityisesti Koillismaalla, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa toimivat puutuote- ja rakennusteollisuuden yritykset, suunnittelutoimistot, alueen yliopistot ja korkeakoulut, muut oppilaitokset, kehittämisorganisaatiot, alueen kunnat sekä rakennuttajat.
Lisäksi hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat ne alueiden betoni- ja terästeollisuuden yritykset, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan yhteistyöhön hybridirakenteiden kehittämiseksi.
Hankkeen toimenpidekokonaisuudet:
- Itäisen Suomen puutuoteklusterin organisointi ja yhteistyö
- Teollisen puurakentamisen edistäminen ja puun jalostusasteen nostaminen
- Teollisen puurakentamisen viennin edistäminen
- Viestintä, vaikuttaminen ja hankkeen tulosten hyödyntäminen
Päätoteuttaja: Kuhmon kaupunki/Woodpolis
Osatoteuttajina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Oulun Yliopiston Mittaustekniikan yksikkö (MITY), Luonnonvarakeskus (Luke).
ITÄPUU – Itäisen Suomen Puutuoteklusteri -hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja tuen on myöntänyt Kainuun liitto. Hankkeen suunniteltu aikataulu 1.1.2024-31.12.2025.
Ismo Mäkeläinen, hankepäällikkö, elinkeinoasiantuntija
ITÄPUU-hanke, Kuhmon kaupunki
+358 40 5965 288, ismo.makelainen@kuhmo.fi
Itäisen Suomen puutuoteklusteri (Itäpuu)
Itäisen Suomen puutuoteklusteri-hankkeessa vahvistetaan puualan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista teollisen puurakentamisen edistämiseksi itäisessä Suomessa. Hankkeessa kehitetään puutuotealaa edistämällä teollisen puurakentamisen ratkaisujen yleistymistä, kehittämällä uusia innovaatioita ja materiaalin parempaa käyttöä teollisuudessa. Hankkeessa kehitetään uusia toimintatapoja ja uutta liiketoimintaa sekä nostetaan alan osaamisen tasoa. Hankkeen tuloksena syntyy monipuolinen itäsuomalainen puutuotetoimijoiden yhteistyöverkosto, joka tekee yhteistyötä monella eri tasolla.
Päähankkeen toteuttajana toimii Kuhmon kaupunki, Woodpolis. Osahankkeen toteuttajina ovat Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Oulun Yliopiston Mittaustekniikan yksikkö (MITY) Kajaanista, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (XAMK) ja Luonnonvarakeskus (Luke) Joensuu ja Savonlinna.
Työpaketti 1: Itäisen Suomen Puutuoteklusterin organisointi ja yhteistyö
Työpakettia 1 koordinoi Kuhmon kaupunki/Woodpolis, mutta sen toteuttamiseen osallistuu kaikki toimijat. MITYn tehtäviä ovat:
– Osallistuminen Itäisen Suomen puuklusterin toteutuksen suunnitteluun ja aloittamiseen liittyviin tehtäviin.
– Osallistutaan Itäisen Suomen puuklusterin tapaamisiin ja tilaisuuksiin
– Edistetään oppilaitosyhteistyön laajentamista osaksi klusterin yrityslähtöistä yhteistyötä
– Ollaan yhteydessä Kainuun (ja mahdollisesti Nurmeksen ja Lieksan) yrityksiin, viestitään klusterin toiminnasta ja kerätään alueen TKI-tarpeita.
Työpaketti 2: Teollisen puurakentamisen liiketoiminnan ja kilpailukyvyn parantaminen, puun jalostusasteen nostaminen
MITY osallistuu työpaketti 2 osatehtävien T2, T3 ja T4 toteutukseen ja vastaa näiden tehtävien toteutuksesta.
2 T 2: Mittaustekniikan mahdollisuudet puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden kehittämisessä
– Kartoitetaan mittaustekniikan tarpeet puurakentamisen ja puuteollisuuden toimijoilta kysely- ja haastattelututkimuksen avulla.
– Koostetaan esille nousseet mittaustarpeet ja selvitetään näihin liittyvät mittausteknologian tilanne (tutkimus- ja kaupallinen)
– Luodaan koosteraportti mittaustarpeista ja teknologioista.
2 T 3 Puurakentamisen arkkitehtuurin ja rakennesuunnittelun opiskelijoiden yhteistyön lisääminen yritysten kanssa
– Kartoitetaan Itä-Suomen teollisen puurakentamisen alalla toimivia yrityksiä ja selvitetään millaisia tarpeita heillä on arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden osalle. Kehitetään heidän ja alueen puurakentamisen yrityksien välistä yhteistyötä.
– Selvitetään, miten arkkitehtuuria ja suunnittelua voidaan hyödyntää puurakentamisen kilpailukyvyn parantamisessa.
– Edistetään alan opiskelijoiden pääsyä opinnäytetöiden ja kesätyöpaikkojen avulla osallistumaan puurakentamisen suunnitteluun
– Kartoitetaan tietoja ja kokemuksia noin 10 vuoden aikana rakennetuista puu- ja hybridirakennuksista niiden omistajilta ja käyttäjiltä. Selvitetään mahdollisia kehitettäviä asioita, joilla voidaan kokemuksia vielä parantaa.
– Selvitetään suunnittelun menetelmillä ratkaistavia kilpailukykyä parantavia tekijöitä puurakentamisen yleistymiseksi.
– Vierailut ja osallistumiset puurakentamiseen liittyvissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa.
2 T 4 Markkinavuoropuhelun kehittäminen kilpailukyvyn keinona
– Kehitetään markkinavuoropuhelua tilaajien, rakennusliikkeiden ja osatoimittajien ym. osapuolien kesken.
– Hankkeessa tutustutaan markkinavuoropuhelulla toteutettuihin kohteisiin ja haastatellaan niihin osallistuneita osapuolia hankinnan vaiheista ja kokemuksista, sekä miten se on vaikuttanut lopulliseen rakennuskohteen valintaan.
– Haastatellaan osapuolia, jotka eivät ole kartoituksiin osallistuneet tai muutoin eivät ole olleet tyytyväisiä markkinavuoropuheluprosessiin. Heidän näkemysten perusteella analysoidaan vastauksia ja etsitään ratkaisuja toiminnan kehittämiseen. Haastateltavat tahot voidaan valita hankkeen toteutusaluetta laajemmin koko suomen alueelta.
– Laaditaan kehittämisehdotuksia markkinavuoropuhelun toteuttamiseen. Hankkeessa selvitetyt johtopäätökset julkaistaan ja niistä tiedotetaan julkisten hankintojen tekijöille ja toteuttajille. Tietoa levitetään mediassa, sähköisissä järjestelmissä ja aiheeseen sopivissa tilaisuuksissa.
Työpaketti 3: Teollisen puurakentamisen viennin edistäminen
Työpaketti 3 päätoteuttajana toimii Kuhmon kaupunki/Woodpolis, mutta kaikki toimijat osallistuvat työpakettien toimintaan. Työpaketti jakaantuu kolmeen osatehtävään T1-T3 ja MITY osallistuu työpaketin tehtäviin seuraavilla toimenpiteillä:
– MITY tukee vientikoordinaattorin tehtävää oman toiminta-alueen tarpeiden kartoituksessa ja tiedon keräämisessä
– MITY tukee hanketta omien verkostojen kautta (esim. Berry+, Vanguard Initiative)
Työpaketti 4: Viestintä, vaikuttaminen ja hankkeen tulosten hyödyntäminen
Työpaketti 4 sisältää kolme osatehtävää, joiden toteutuksesta vastaa Kuhmon kaupunkin/Woodpolis. Kaikki toimijat osallistuu työpaketin toimenpiteisiin.
MITY tehtäviä ovat:
4 T 1 Viestintäsuunnitelma ja viestinnän työkalut
– MITY osallistuu päätoteuttajan kanssa viestintäsuunnitelman tekemiseen ja viestinnän työkalujen valintaan.
4 T 2: Viestintätoimenpiteet
– Toteutetaan viestintätoimenpiteet viestintäsuunnitelman mukaisesti MITYn ja yhteistyökumppaneiden viestintäkanavia hyödyntäen.
4 T 3: Hankkeen tulosten hyödyntäminen
– MITY osallistuu hankkeen tulosten hyödyntämiseen ja tekee yhteistyötä toimialan yritysten kanssa.
– Suunnitellaan sisältöä seuraaville 1–2 hankkeelle, tämän hankkeen aikana esille tulleista yritysten tarpeista ja toiminnan pullonkauloista.
Lounais-Suomi rakentuu puusta – LSPUU
LSPUU-hankkeessa edistetään puurakentamista sekä puutuoteteollisuuden yritysten tuotantoa ja kasvua. Puurakentaminen mahdollistaa rakentamisen päästöjen vähentämisen ja puurakennukset sekä puuteollisuuden tuotteet toimivat hyvinä hiilivarastoina. Edistämällä puutuotteiden tuotantoa ja käyttöä nostetaan merkittävästi maakuntien puuraaka-aineen jalostusarvoa sekä lisätään yrittäjätuloja ja työpaikkoja.
Hankkeen pääkohderyhmä on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnissa sijaitsevat puutuotealan pienyritykset ja puun jatkojalostajat. Hanketta toteuttavat Suomen metsäkeskus, Tampereen yliopisto, Prizztech Oy ja Kaarinan Kehitys Oy. Suomen metsäkeskus toimii hankkeen päätoteuttajana. Hankkeen toteutusaika on 01.08.2021 – 31.12.2023.
Hankkeen sisältämät toimenpidekokonaisuudet:
- Lounais-Suomen puurakentamisen nykytilanteen kartoitus ja karttasovelluksen laatiminen
- Lounais-Suomen puurakentamisen promootiosivuston tekeminen
- Yritysten aktivointi sekä tuotekehityksen ja ympäristöviestinnän tukeminen
- Markkinavuoropuhelujen kehittäminen puurakentamisen hankinnoissa
- Rakennuskohteiden hiilijalanjälkilaskelmien pilotointi
- Infrarakentamisen ja erikoispuun käytön vauhdittaminen
- Puurakentamisen opinto- ja tutustumismatkojen järjestäminen
- Osallistuminen alan messuille
- Seminaarien järjestäminen puurakentamisen edistämiseksi
LSPUU-hanketta toteutetaan EU:n maaseuturahaston tuella, jonka hankkeelle ovat myöntäneet Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset. Hanke edistää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 mukaisia tavoitteita.
Kaakon puurakentaminen kasvuun
Päämäärä:
Kokoaa julkishallinnon ja yritysten verkoston edistämään puutuotteiden käyttöä Kaakkois-Suomen rakentamis- ja infrahankkeissa ja luo tahtotilaa tavoitteellisen kehitystyön jatkamiselle.
Kohderyhmät:
JULKISET TOIMIJAT
PUUTUOTEALAN YRITYKSET
RAKENNUSALAN YRITYKSET
Tavoitteet:
1. Tarjoaa tietoa, edistää osaamista ja yritystoimintaa
2. Lisää puun käyttöä rakennushankkeissa
3. Käynnistää puurakentamisen ohjelmatyö Kaakon alueella
Lisätavoitteet:
– Tuoda esille esimerkkikohteet
– Aktivoida kuntia ja yrityksiä yhteistyöhön
– Selvittää puutuotetarjonta ja alueelle sopiva ekoasumisen malli
– Esitellä Lähipuu-tuotemerkkiä
– Toteuttaa vaikutusten arviointeja, ympäristöselosteita ja hiilibudjetointeja
– Esitellä puun terveys- ja hyvinvointivaikutuksia
– Lisätä viihtyvyyttä ja ekotehokkuutta puunkäytöllä yhteiskäyttöalueilla
Hyödyt kohderyhmille:
JULKISILLE TOIMIJOILLE:
- Tietolähteet puurakentamisesta tutummaksi
- Tuleviin säännöksiin valmistautuminen
- Rakentamisen ilmastovaikutusten minimointi
PUUTUOTEALAN YRITYKSILLE:
- Tuote- ja palvelutarjonta sekä argumentit paremmin esille
- Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen verkoston kautta
- Alueen puualan arvostuksen ja osaamisen kasvattaminen
RAKENNUSALAN YRITYKSILLE:
- Esimerkkikohteiden näkyvyys lisääntyy
- Alkuvaiheen tietoa suunnitelmista ja kaavoituksen mahdollisuuksista
- Rakennushankkeen yhteistyö- ja toimenpidesuunnitelma selkeyttää prosessia
Puutuoteala biotaloudessa
Biotalous puutuotealan mahdollisuutena – hanke
Biotalousstrategian tavoite, mm. 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025
Biotalous on Suomessa suurelta osin metsiin ja puuhun perustuvaa.
Tuo tulevaisuudessa mukanaan metsä- ja puutuotealalle, uusia mahdollisuuksia, liiketoimintaa ja työllisyyttä, mutta myös haasteita.
Hankkeen yleiset tavoitteet:
•Hanke tuottaa ja kokoaa ennakointitietoa ja laatii nykytila-analyysejä ja synteesejä toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista puutuotealalle sekä mahdollisuuksista ja haasteista biotalouden näkökulmasta
•MAT- ohjelmassa hanke pyrkii nostamaan esiin biotalousnäkökulmaa
Tieto auttaa mm. :
•Puutuotealan toiminnan suuntaamisessa ja uusien kilpailukykyä lisäävien toimintamallien kehittämisessä kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla
•Biotalouden politiikka-arviointien laatimisessa
Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut (PUU)
Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut (PUU) -tutkimus- ja kehittämisohjelma (2009– 2013) yhdisti Metsäntutkimuslaitoksessa tehtävää tutkimustoimintaa puunkorjuun, puukaupan, puutieteen sekä puutuote- ja markkinatutkimuksen aloilta. Ohjelma jaettiin kolmeen teema-alueeseen: 1) puuraaka-ainepotentiaalit ja puukaupan toiminta, 2) puunkorjuu ja korjuuyritysten liiketoiminta, sekä 3) puutuotteet ja asiakasratkaisut. PUU-ohjelman lähes 50 tutkimus- tai kehittämishankkeessa tuotettiin mm. yli 200 tutkimusjulkaisua. Käsillä olevan raportin tarkoitus on tiivistää yksiin kansiin ohjelman keskeisimmät tulokset.
Tutkimustulosten julkaisemisen lisäksi PUU-ohjelma on toiminut aktiivisesti tiedon ja osaamisen siirrossa käytäntöön. Tuloksia on välitetty tiedon käyttäjille satojen yrityskäyntien, kymmenien yleisötilaisuuksien, tiedotusvälinehaastattelujen, ammattilehtiartikkelien sekä noin 1200 tilaajaa tavoittaneiden uutiskirjeiden avulla. PUU-ohjelma on toiminut puutuotearvoketjujen osaamisportaalina, jonka arvioidaan mahdollistaneen joustavan ja kustannustehokkaan palvelun niin yksityisille kuin julkisillekin asiakkaille. Ohjelmassa tehtiin varsinaisen tutkimustyön lisäksi monipuolista kehittämis- ja tuotekehitystyötä, esimerkkeinä metsäkoneenkuljettajan apuna maaston kaltevuuksia havainnollistava Loggin- Map-järjestelmä, puutavaran metsäkuljetuksen avuksi kehitetty maaston kantavuuden ennustamisjärjestelmä, Pohjoinen mänty / Northern pine www-sivustot, ARVO- ja PREHAS-simulaattorit leimikoiden arvonmääritykseen, pienpuuraaka-aineesta valmistettavat liimapalkit, Puutuotetori.fi -markkinointiportaali pirkanmaalaisille puutuotealan yrityksille, avoimiin tietokantoihin perustuva rakentamisen ympäristölaskentatyökalu PEnA, uudet menetelmät metsäteiden kantavuuden parantamiseksi, tukin muodon määrittäminen edullisesti laserdiffraktion avulla sekä tutkimusaineistojen keruun uudenlaiseksi työkaluksi kehitetty mind map -sovellus.
Puun liimausprosessin nopeuttaminen
Liimausprosessin nopeuttamisessa on olennaista puristusajan minimointi. Mitä nopeammin liima kovettuu, sitä lyhyemmän puristusajan liimausprosessi vaatii. Perinteisesti suoritetussa liimausprosessissa lämpö on tuotu valmiiseen ja puristuksessa olevaan liimausaumaan kontakti- tai säteilymenetelmin. Tässä tutkimuksessa lämpö tuotiin puupintaan jo ennen liiman levittämistä, esilämmittämällä liimattavaa puupintaa ennen liimausprosessia.
Tämä tutkimus on paperimuodossa Puutuoteteollisuus ry:n tiloissa.
Piha- ja ympäristörakentamisessa käytettävien puutuotteiden kestävyys
Vuonna 2004 käynnistyi VTT:n Otaniemen koekentällä tutkimus, jossa selvitettiin piha- ja ympäristörakentamisessa käytettävien puutuotteiden kestävyyttä säälle alttiissa ja osittain maakosketuksessa olevissa oloissa. Lisäksi käynnistyi osio, jossa seurattiin liimatun massiivipuun kestävyyttä maakosketusoloissa. Koekenttä tarkistettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2005, jolloin havaittiin merkittäviä eroja eri materiaalien kesken.
Tutkimusraportit löytyvät paperimuodossa Puutuoteteollisuus ry:n tiloista.