Itäisen Suomen puutuoteklusteri (Itäpuu)

Itäisen Suomen puutuoteklusteri-hankkeessa vahvistetaan puualan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista teollisen puurakentamisen edistämiseksi itäisessä Suomessa. Hankkeessa kehitetään puutuotealaa edistämällä teollisen puurakentamisen ratkaisujen yleistymistä, kehittämällä uusia innovaatioita ja materiaalin parempaa käyttöä teollisuudessa. Hankkeessa kehitetään uusia toimintatapoja ja uutta liiketoimintaa  sekä nostetaan alan osaamisen tasoa. Hankkeen tuloksena syntyy monipuolinen itäsuomalainen puutuotetoimijoiden yhteistyöverkosto, joka tekee yhteistyötä monella eri tasolla.  
Päähankkeen toteuttajana toimii Kuhmon kaupunki, Woodpolis. Osahankkeen toteuttajina ovat Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Oulun Yliopiston Mittaustekniikan yksikkö (MITY) Kajaanista, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (XAMK) ja Luonnonvarakeskus (Luke) Joensuu ja Savonlinna.  

Työpaketti 1: Itäisen Suomen Puutuoteklusterin organisointi ja yhteistyö 

Työpakettia 1 koordinoi Kuhmon kaupunki/Woodpolis, mutta sen toteuttamiseen osallistuu kaikki toimijat.  MITYn tehtäviä ovat:
– Osallistuminen Itäisen Suomen puuklusterin toteutuksen suunnitteluun ja aloittamiseen liittyviin tehtäviin.
– Osallistutaan Itäisen Suomen puuklusterin tapaamisiin ja tilaisuuksiin
– Edistetään oppilaitosyhteistyön laajentamista osaksi klusterin yrityslähtöistä yhteistyötä
– Ollaan yhteydessä Kainuun (ja mahdollisesti Nurmeksen ja Lieksan) yrityksiin, viestitään klusterin toiminnasta ja kerätään alueen TKI-tarpeita.

Työpaketti 2: Teollisen puurakentamisen liiketoiminnan ja kilpailukyvyn parantaminen, puun jalostusasteen nostaminen

MITY osallistuu työpaketti 2 osatehtävien T2, T3 ja T4 toteutukseen ja vastaa näiden tehtävien toteutuksesta.

2 T 2: Mittaustekniikan mahdollisuudet puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden kehittämisessä
– Kartoitetaan mittaustekniikan tarpeet puurakentamisen ja puuteollisuuden toimijoilta kysely- ja haastattelututkimuksen avulla.
– Koostetaan esille nousseet mittaustarpeet ja selvitetään näihin liittyvät mittausteknologian tilanne (tutkimus- ja kaupallinen)
– Luodaan koosteraportti mittaustarpeista ja teknologioista.

2 T 3 Puurakentamisen arkkitehtuurin ja rakennesuunnittelun opiskelijoiden yhteistyön lisääminen yritysten kanssa
– Kartoitetaan Itä-Suomen teollisen puurakentamisen alalla toimivia yrityksiä ja selvitetään millaisia tarpeita heillä on arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden osalle. Kehitetään heidän ja alueen puurakentamisen yrityksien välistä yhteistyötä. 
– Selvitetään, miten arkkitehtuuria ja suunnittelua voidaan hyödyntää puurakentamisen kilpailukyvyn parantamisessa. 
– Edistetään alan opiskelijoiden pääsyä opinnäytetöiden ja kesätyöpaikkojen avulla osallistumaan puurakentamisen suunnitteluun
– Kartoitetaan tietoja ja kokemuksia noin 10 vuoden aikana rakennetuista puu- ja hybridirakennuksista niiden omistajilta ja käyttäjiltä. Selvitetään mahdollisia kehitettäviä asioita, joilla voidaan kokemuksia vielä parantaa. 
– Selvitetään suunnittelun menetelmillä ratkaistavia kilpailukykyä parantavia tekijöitä puurakentamisen yleistymiseksi.
– Vierailut ja osallistumiset puurakentamiseen liittyvissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa. 

2 T 4 Markkinavuoropuhelun kehittäminen kilpailukyvyn keinona
– Kehitetään markkinavuoropuhelua tilaajien, rakennusliikkeiden ja osatoimittajien ym. osapuolien kesken. 
– Hankkeessa tutustutaan markkinavuoropuhelulla toteutettuihin kohteisiin ja haastatellaan niihin osallistuneita osapuolia hankinnan vaiheista ja kokemuksista, sekä miten se on vaikuttanut lopulliseen rakennuskohteen valintaan. 
– Haastatellaan osapuolia, jotka eivät ole kartoituksiin osallistuneet tai muutoin eivät ole olleet tyytyväisiä markkinavuoropuheluprosessiin. Heidän näkemysten perusteella analysoidaan vastauksia ja etsitään ratkaisuja toiminnan kehittämiseen. Haastateltavat tahot voidaan valita hankkeen toteutusaluetta laajemmin koko suomen alueelta. 
– Laaditaan kehittämisehdotuksia markkinavuoropuhelun toteuttamiseen. Hankkeessa selvitetyt johtopäätökset julkaistaan ja niistä tiedotetaan julkisten hankintojen tekijöille ja toteuttajille. Tietoa levitetään mediassa, sähköisissä järjestelmissä ja aiheeseen sopivissa tilaisuuksissa. 

Työpaketti 3: Teollisen puurakentamisen viennin edistäminen

Työpaketti 3 päätoteuttajana toimii Kuhmon kaupunki/Woodpolis, mutta kaikki toimijat osallistuvat työpakettien toimintaan. Työpaketti jakaantuu kolmeen osatehtävään T1-T3 ja MITY osallistuu työpaketin tehtäviin seuraavilla toimenpiteillä:
– MITY tukee vientikoordinaattorin tehtävää oman toiminta-alueen tarpeiden kartoituksessa ja tiedon keräämisessä 
– MITY tukee hanketta omien verkostojen kautta (esim. Berry+, Vanguard Initiative) 

Työpaketti 4: Viestintä, vaikuttaminen ja hankkeen tulosten hyödyntäminen

Työpaketti 4 sisältää kolme osatehtävää, joiden toteutuksesta vastaa Kuhmon kaupunkin/Woodpolis. Kaikki toimijat osallistuu työpaketin toimenpiteisiin.
MITY tehtäviä ovat:
4 T 1 Viestintäsuunnitelma ja viestinnän työkalut
– MITY osallistuu päätoteuttajan kanssa viestintäsuunnitelman tekemiseen ja viestinnän työkalujen valintaan. 
4 T 2: Viestintätoimenpiteet
– Toteutetaan viestintätoimenpiteet viestintäsuunnitelman mukaisesti MITYn ja yhteistyökumppaneiden viestintäkanavia hyödyntäen. 
4 T 3: Hankkeen tulosten hyödyntäminen
– MITY osallistuu hankkeen tulosten hyödyntämiseen ja tekee yhteistyötä toimialan yritysten kanssa.
– Suunnitellaan sisältöä seuraaville 1–2 hankkeelle, tämän hankkeen aikana esille tulleista yritysten tarpeista ja toiminnan pullonkauloista.

Circular Economy – A game changer for the wood building industry

The overall goal for the project “Circular Economy – A Game Changer for the Wood Building Industry” is to boost regional companies competitiveness on the international market by initiating new technologies, networks and business ecosystems. The project will contribute to the EU Interreg Botnia-Atlantica business priority and offers an increased capacity for cross-border business cooperation for companies within the construction and property management industry. The project main goal is to support our regions SMEs in overcoming common barriers when trying to adopt circular business models.

Over the next 10 years, the demand for global construction is expected to increase by 70 %. This is a challenge in a world where more and more resources are becoming scarce. In addition to constructing new, there is also an urgent need to upgrade the existing building stock. Thus, it is a burning issue to develop new models and practices for the construction industry in order to prepare the trade for the future. Circular economy is an industrial system that replaces the traditional linear business model with a circular one. For companies this means introducing new business models based on repair, reuse, refurbishing, remanufacturing and recycling. For customers this means replacement of worn products with sustainable products or services.

Duration: 2018 – 2020
Main funding: EU Interreg Botnia-Atlantica
Partners: Novia University of Applied Sciences from Vaasa (leading partner), Tampere University of Technology/School of Architecture/Seinäjoki Urban Laboratory, Seinäjoki University of Applied Sciences, Umeå University/Department of Applied Physics and Electronics and Umeå University/Umeå School of Business and Economics.

Puutuoteala biotaloudessa

Biotalous puutuotealan mahdollisuutena – hanke
Biotalousstrategian tavoite, mm. 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025
Biotalous on Suomessa suurelta osin metsiin ja puuhun perustuvaa.
Tuo tulevaisuudessa mukanaan metsä- ja puutuotealalle, uusia mahdollisuuksia, liiketoimintaa ja työllisyyttä, mutta myös haasteita.

Hankkeen yleiset tavoitteet:
•Hanke tuottaa ja kokoaa ennakointitietoa ja laatii nykytila-analyysejä ja synteesejä toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista puutuotealalle sekä mahdollisuuksista ja haasteista biotalouden näkökulmasta
•MAT- ohjelmassa hanke pyrkii nostamaan esiin biotalousnäkökulmaa

Tieto auttaa mm. :
•Puutuotealan toiminnan suuntaamisessa ja uusien kilpailukykyä lisäävien toimintamallien kehittämisessä kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla
•Biotalouden politiikka-arviointien laatimisessa

Palvelukonseptien kehittäminen puutuoteteollisuudessa: ServePUU

Raaka-aine ja tuotantokeskeisessä puutuoteteollisuudessa palveluiden osuus on hyvin marginaalinen. Tarjottavat palvelut ovat usein tuotteen hintaan sisältyviä palveluksia, esimerkiksi sahojen lujuuslajittelua. Tuotteiden voimakas riippuvuus syklisestä rakennusteollisuudesta, korkeat tuotantokustannukset ja keskittyminen pääasiassa bulkkituotantoon ovat johtaneet alan kilpailemaan hinnoilla. Siten alalla on kova paine uudistaa perinteisiä, ja jopa vanhanaikaisia, liiketoimintamalleja mutta toisaalta on myös paljon potentiaalia sen toteuttamiseksi.

VTT:n koordinoiman ServePUU-hankkeen tavoitteena oli löytää keinoja puutuotealan kilpailukyvyn parantamiseksi.

Tulevaisuudessa asiakaslähtöisyyden – ja siten myös palveluiden – merkitys kasvaa riippumatta yrityksen toimialasta. Palvelut tuovat mahdollisuuksia myös puutuoteteollisuuden uudistamiseksi ja ovat erinomainen keino erottautua kilpailijoista. Kyselytutkimuksessa saatujen tulosten perusteella palveluosuuden kasvat-tamiseen suhtaudutaan kuitenkin monissa puutuotealan yrityksissä vielä varovasti. Näyttää siltä, ettei palvelu-liiketoiminnan vaikutuksia ole vielä ymmärretty tai vaihtoehtoisesti osaamista tai resursseja niiden kehittämiseen ja toteuttamiseen ei ole. Hankkeessa etsittiin keinoja tilanteen edistämiseksi kehittämällä mm. palveluideoita ja -konsepteja mahdollisimman moni-puolisesti liittyen puutuotteiden kunnon seurantaan, korjausrakentamiseen ja ikkunaremontteihin sekä arkkitehdeille ja suunnittelijoille kohdennettuihin palveluihin.

Konseptien toivotaan antavan yrityksille sovelluskelpoisia ideoita oman liiketoimintansa kehittämiseksi. Julkaisussa esitellään haastatteluiden ja kirjallisuuden pohjalta laadittu palvelukehitysmalli, joka pyrkii huomioimaan mahdolliset palvelukehityksen karikot sekä sen menestys-tekijät. Lisäksi esitellään konsepti puutuoteteollisuuden tietomallista, joka on ensiaskel tehokkaasti toimivien yritysverkostojen luomiseksi tukien erilaisten palveluiden syntymistä.

Vanteet puurakenteissa

Tutkimus käsittelee vanteiden käyttömahdollisuuksia puutuoteteollisuuden rakenteissa. Aikaisemmin sinkittyjä ja rei’itettyjä teräsvanteita on käytetty laajasti mm. puuliitoksissa ja rakennusten tuulijäykistyksissä. Tämä tutkimus kohdistui muovivanteisiin, ennen muuta polyesterivanteisiin, joita nyt käytetään yhä enenevässä määrin pakkausteollisuudessa.

Tutkimus on paperimuodossa Puutuoteteollisuus ry:n tiloissa