The Barriers and Measures for Cascading Solid Construction and Demolition Timber: The Business Ecosystem in Finland
Kaarle Rasin pro gradu Aalto yliopistolle.
Rakennuspuujäte hyödynnetään suurimmaksi osin energiakäyttöön polttolaitoksissa Suomessa, sillä sen on todettu olevan parempi vaihtoehto kuin uusiokäyttö ja uudelleenprosessointi sekä ympäristön että hintakustannuksien kannalta. Euroopan jätehierarkia arvioi uudelleenkäytön olevan paras toimenpide jätteensynnyn ehkäisemisen jälkeen. Kiinteän rakennuspuujätteen uusiokäyttäminen voisi täten luoda korkeampaa arvoa materiaalille ja varastoida hiiltä. Tämä opinnäytetyö tutkii puujätteen uudelleenkäytön esteitä ja ratkaisuja bisnesekosysteemin näkökulmasta.
Teoreettinen osuus tarkastelee aikaisempia tutkimushavaintoja liittyen bisnesekosysteemiin, kiertotalouteen ja- muotoiluun ja puun kaskadikäyttöön. Bisnesekosysteemin ja kiertotalouden teoriat auttavat luomaan ajatusmallikehyksen, joka havainnollistaa toimijoiden rooleja ja suhteita puun elinkaaren vaiheissa. Puun elinkaaren ympärille sijoittuva bisnesekosysteemi koostuu metsäteollisuudesta, rakennussektorista ja ympäristöhuollon alasta. Tutkimustyön tavoite on kartoittaa bisnesekosysteemin toimijoiden tarpeet, intressit ja yleistilanne, mitkä voisivat auttaa puujätteen kaskadikäytön rajoitteiden ja mahdollisten ratkaisujen tunnistamisessa.
21 teemahaastattelua bisnesekosysteemissä toimivien asiantuntijoiden kanssa mahdollistavat kattavan ymmärryksen kvalitatiivista analyysia varten. Haastattelukysymykset keskittyvät ymmärtämään toimijoiden tilanteen ja yhteistyön tason sekä tunnistamaan olennaisimmat puujätteen uudelleenkäytön esteet ja tehottomuudet havainnollistaen ongelmat teknisten, lainsäädännöllisten ja taloudellisten ominaisuuksien puitteissa.
Runsaslukuisista ajatuksista ja oivalluksista, useimpien teknisten ja taloudellisten rajoitteiden takaa pohjimmaiseksi syyksi kaskadikäytön esteeksi osoittautui toiminnan kannattavuus ja kustannustehokkuus. Muita ilmiöön lukeutuvia ongelmia on uudelleenkäytettävän puun olematon standardisointi ja materiaalia hyödyntävien toimijoiden vähyys. Rakennuspuujätteen uudelleen- ja uusiokäytön nähtiin yleensä toivottavana kehityksenä, mutta harva kykeni mainitsemaan konkreettisia ratkaisuja tai miten he itse voisivat parantaa tilannetta.
Uusien toimijoiden syntyminen, kuten purkukatselmoijat ja materiaalivälittäjät, voisivat edistää rakennuspuun kaskadikäyttöä. Purkamisen huomioiva suunnittelu puutuotteissa ja rakentamisessa mahdollistaisivat tehokkaamman puumateriaalin uudelleenkäytön pitkällä aikajänteellä. Samoin puurakentamisen yleistyminen lisää uudelleenkäytettävän puumateriaalin saatavuutta ja merkitystä
Tutkimus on englanninkielinen.