Pukki – Puurakentaminen kestävän kiinteistökehittämisen keinona.
Tampereen yliopiston Pukki-hanke eli puurakentaminen kestävän kiinteistökehittämisen keinona tutkii, millaisia arvonluonnin ilmiöitä liittyy vastuulliseen kiinteistökehittämiseen, puukerrostalorakentamiseen ja kiertotalouteen.
Hanke selvittää myös arvoverkostojen ja ohjausmekanismien toimintaa sekä sitä, miten puukerrostalojen arvonluonnin mallit eroavat perinteisestä rakentamisesta. Pukki-hanke on osa Tampereen yliopiston puurakentamisen tutkijakoulua.
Hankkeen tutkimuskohteena on Tampereen Vuorekseen rakennettava kuuden puukerrostalon kokonaisuus Kuusikko.
Hankkeen diplomityöt:
Lauri Alkki, Puukerrostalorakentamisen kiertotalousverkoston toiminnan kehittäminen
Veera Simola, Puukerrostalot osana vastuullista kiinteistöliiketoimintaa: kiinteistösijoittamisen näkökulma
Marianne Pinola, Puurakentamisen ja esivalmistusasteen nostamisen haasteet: Toimintaympäristön vaikutukset
Lisää aiheesta:
Pukki-hankkeen väitöskirjatutkija Juha Franssilan haastattelu Tampereen yliopiston Youtube-kanavalla
Uutinen hankkeesta innovaatioalusta CoreLabin nettisivuilla.
ARA-viestin juttu Kuusikko-projektista ja Pukki-hankkeesta.
Hankkeen webinaarit:
Puukerrostalojen ylläpito
Puukerrostalorakentaminen Tampereella
Puukerrostalot kiinteistösijoittamisessa
Puurakentamisen kilpailukyky
Miten onnistua puukerrostalohankkeessa?
Muut webinaarit:
Ympäristöministeriö:
Puurakentamisen kysyntä ja kiinteistökehittäminen
FRAME yhteenveto
FRAME-projektissa tutkittiin lämmöneristyksen lisäyksen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia vaipparakenteiden kosteustekniseen toimintaan, rakennusten energiankulutukseen ja sisäilman olosuhteisiin. Projektissa mm. määritettiin rakenteiden kosteusteknisen toiminnan kannalta mitoittavat rakennusfysikaaliset testivuodet Suomen nykyisessä ja tulevassa ilmastossa sekä käytettiin rakenteiden tarkasteluissa uutta homemallia.
Puun käytön hyväksyttävyys Suomessa – Kuluttajaryhmien profilointi viestintäkampanjan laadinnan tueksi
Vuoden 2018 aikana Vaasan yliopistossa käynnissä olevan projektin tarkoituksena tuottaa sekä Ympäristöministeriön että laaja-alaisesti aihepiiristä kiinnostuneiden sidosryhmien käyttöön tietoa suomalaisten puun käyttöä koskevia asenteista asumisessa ja muussa kulutuksessa.
Kaikki projektin tulokset ovat julkisia ja niitä välitetään sekä hankkeen aikana että erityisesti valmiiden tulosten valmistuttua monipuolisesti erilaisten popularisoitujen ja tieteellisten viestintäkanavien kautta.
Puu-ulkoverhousten suunnittelu-, rakentamis- ja pintakäsittelyohje
Tutkimuksen tavoitteena on koota puu-ulkoverhousten suunnitteluohje siten, että käyttöikätavoite saavutetaan systemaattisilla ja huolellisilla toimilla.
Tutkimus on paperimuodossa Puutuoteteollisuus ry:n tiloissa.
Korjausrakentaminen 2000-2010
Korjausrakentaminen 2000-2010 (REMO 2000) -tutkimuksessa selvitettiin nykyisen korjaustoiminnan arvo, kohdentuminen rakennuskantaan, korjaustoimenpiteet, korjausten toteuttajat ja korjausten syyt.
Vuosien 2000-2010 uudisrakentaminen on 20 prosenttia kannan määrästä kymmenen vuoden kuluttua. Jo nyt olemassa olevat rakennukset muodostavat merkittävän osan tulevaisuuden rakennuskannasta. Siksi niiden potentiaali energian käytön tehostamisessa onkin syytä tiedostaa.
Rakennuskantaa korjattiin vuonna 2000 noin 5 500 miljoonalla eurolla, joka on koko talonrakennustuotannosta noin 40 prosenttia. Korjausrakentamisen volyymi on kasvanut kymmenen vuoden aikana 3-4 prosentin vuosivauhtia. Volyymin kasvutahti tulee hidastumaan 2,5-3,5 prosenttiin vuodessa kymmenen seuraavan vuoden aikana. Korjausrakentaminen työmailla, sinne ostettujen kotimaisten rakennustuotteiden valmistus sekä monet korjausrakentamisprosessiin kuuluvat palvelut tarjosivat työtä yhteensä 90 000 henkilötyövuotta vuonna 2000. Liiketoiminnallisen korjaustoiminnan osuus on noussut 70 prosenttiin ja samalla oman tai talkootyön osuus korjausrakentamisesta on vähentynyt.
Korjauspäätösten takana on usein rakentamisen suhteen ei-ammattilainen, olipa kyse sitten kotitaloudesta asuntohankkeessa tai kiinteistön omistajasta toimitilahankkeissa. Tämän liiketoimintasuhteen hoitaminen on haaste rakennusalan ammattilaisille, joiden on osattava työpanoksen lisäksi myydä tilaajalle rakennusalan asiantuntemusta.
Kiinteistönpidossa on edelleen tiedostamatta ennalta ehkäisevän huollon ja korjaamisen merkitys. Rakennusten omistajien pitkäjänteisen kiinteistönpidon tueksi kehitetyt työkalut (kuntoarviot ja huoltokirja) on otettava tehokkaaseen käyttöön.
Korjausrakentaminen on erittäin merkittävä rakentamisen sektori, jolla on vahva kansantaloudellinen merkitys. Korjausrakentamisen sekä jatkuvaan seurantaan että esimerkiksi 10 vuoden välein tehtäviin poikkileikkaustutkimuksiin on syytä osoittaa resursseja myös jatkossa.