Go to content

HELSINGIN KAUPUNKI: LÄHIÖKERROSTALON KUORIVA SANEERAUS JA LISÄRAKENTAMINEN PUULLA: JATKOKEHITYSHANKE

Hankkeen päämääränä on ollut kehittää ja todentaa aiemmin Ympäristöministeriön rahoitusavustuksen piirissä ollutta Karviaistie 12 arkkitehtuuri-ideakilpailun voittoehdotusta ”Metsä 
puilta” monialasuunnittelun ja kustannusohjauksen avulla kustannustehokkaaksi suunnittelukonseptiksi lähiökerrostalon lisäkerrosten ja kuorivan julkisivukorjauksen toteuttamiseksi puutuotteilla. 
1970-luvulla rakennettujen betonielementtikerrostalojen korotus ja julkisivujen kuoriva saneeraus 
tehdään puurakenteisina. Hankkeessa etsittiin puun käytölle myös aivan uusia muotoja korjausrakentamisessa. Tavoitteena on edistää kiertotaloutta, kun elinkaarensa päähän tulevan rakennuksen ikää jatketaan täydentäen ja korjaten puurakennusosia käyttäen. Muutoksen yhteydessä 
rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan tasolle, jota tavoitellaan tulevaisuudessa vähähiilisen ja energiapihin rakentamisen osalta. Huomioitavaa on myös maankäytön tehokkuuden 
kasvattaminen yleiskaavan tavoitteiden tasolle. Hankkeen tarkoituksena on luoda vähäpäästöisempi, silti elinkaaritaloudellinen vaihtoehto kaupunkirakenteen tiivistämisessä käytetylle purkamiselle ja uudisrakentamiselle. Hankkeessa tuotettua suunnitelmaa käytetään Karviaistien kortteleiden täydennysrakentamiskaavan viitesuunnitelmana. Riittävän suuressa mittakaavassa ja 
kustannustehokkaasti toteutettuna, puisten lisäkerrosten rakentaminen tarjoaisi ratkaisuja moneen haasteeseen, kuten kaupunkialueiden tiivistämisen tarve ja korjausrakentamisen hiilidioksidipäästöjen merkittävä vähentäminen. 
Hankkeen aikana kehitystyö suoritettiin puurakenneteknisen suunnittelun, olemassa olevien 
rakenteiden sekä niiden jäljellä olevan kantavuuden ja elinkaaren ehdoilla, ajankohdan (2021–
22) voimassa olevien asetusten sekä Hekan korjaus- ja uudisrakentamisen suunnitteluohjeiden 
mukaisesti. Poikkeamat suunnitteluohjeista pyrittiin pitämään vähäisinä. Suunnitelmien tuli olla 
muun muassa riittävän kustannustehokkaita ARA-rahoituksella toteutettavaksi, mikä pyrittiin 
varmistamaan useilla laskennoilla jatkokehitysvaiheessa laskentakonsulttia käyttäen. Suunnitelmissa laskettiin sekä hiilijalanjälki että -kädenjälki ja elinkaarikustannukset.

Kohti vähähiilistä rakentamista – Joensuu Wood City

Hankkeen tavoitteena on vähähiiliseen rakentamiseen liittyvä osaamistason nousu Pohjois-Karjalan kuntien ja kaupunkien organisaatioissa sekä Karelia ammattikorkeakoulun rakennustekniikan- ja ympäristötekniikan koulutusaloilla. Hankkeen toiminnan keskiössä on elinkaaren päästölaskelmien tekeminen erityyppisille pilottikohteille. Pilottikohteet ovat tässä tapauksessa suunnitteilla olevia tai toteutuneita rakennuskohteita. Tehtyjen päästölaskelmien avulla testataan alustavaa kriteeristöä rakentamisen elinkaaripäästöille.

Puurakentaminen Euroopassa – LeanWOOD

Puurakentaminen Euroopassa, LeanWOOD

Esa Nykänen, Tarja Häkkinen, Markku Kiviniemi, Pertti Lahdenperä, Sakari Pulakka, Antti Ruuska, Mikko Saari & Sirje Vares

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Yrsa Cronhjort, Pekka Heikkinen, Tomi Tulamo & Philip Tidwell

Aalto-yliopisto

 

Esipuhe

Euroopassa on nostetta puukerrostalojen rakentamiselle. Eurooppalainen projekti ”Innovative lean processes and cooperation models for planning, production and maintenance of urban timber buildings (leanWOOD)” on osa WoodWisdom- ohjelmaa. Suomen projekti toteutui Tekes-hankkeena siten, että projektilla on kan- sallinen johtoryhmä ja suomalaiset tutkimusosapuolet (VTT ja Aalto), jotka ovat osa eurooppalaista projektikonsortiota.

Tämä julkaisu kuvaa projektin tuloksia Suomen toimijoiden näkökulmasta kuiten- kin siten, että nykytilanne (SWOT) ja arkkitehtisuunnittelu on kuvattu Euroopan ta- soisesti.

Julkaisussa esitellään sekä haastattelututkimusten että koekohteiden tuloksia ja- ettuna lukuihin seuraavasti: 1) Yleistä ja puurakentamisen kehittämiskohteet, 2) Standardoitujen puurakenteiden käyttö rakennussuunnittelussa, 3) Puukerrostalon resurssitehokkuus ja hiilijalanjälki, 4) Hankeprosessit ja tietomallintaminen, 5) Ener- giatehokkaan Lean-puukerrostalorakentamisen tuottavuus- ja talousvaikutukset, 6) Esimerkkikohteet.

Projektin johtoryhmässä olivat Mika Airaksela (Rakennusliike Reponen), Tomi Toratti (Puutuoteteollisuus Ry), Tero Hasu (Kouvola Innovation Oy), Vesa Junttila (Kouvola Innovation Oy), Pekka Heikkinen (Aalto), Yrsa Cronhjort (Aalto), Jari Virta (Kiinteistöliitto), Ilmari Absetz (Tekes), Tarja Häkkinen (VTT) ja Esa Nykänen (VTT).

Projekti oli kokonaisuutena monipuolinen, ja tämä julkaisu on laajan yhteistyön tulos.

 

Espoossa 10.4.2017 Tekijät