Puusta puhtaasti – puupintojen käyttö puhtautta vaativissa tiloissa: nykytietämys oppaaksi, menetelmiä pintojen tutkimiseen ja puhtauteen vaikuttavien ominaisuuksien määritystä

Puurakentaminen on myötätuulessa. Tällä hetkellä erityisesti sen ilmastoystävällisyyden vuoksi. Rakennuksiin käytetty puu sitoo ilmakehän hiilidioksidia pitkäksi aikaa. Puurakentamisen nopea lisääminen onnistuu parhaiten lisäämällä sen osuutta julkisessa rakentamisessa. Puuta pidetään hyvinvointia edistävänä materiaalina ja sitä käytetään paljon kouluissa, päiväkodeissa ja hyvinvointikeskuksissa, mutta ei niinkään terveydenhuollon rakennuksissa. Yksi haaste puun käytölle erityiskohteissa on tietämyksen puute: on helpompaa jättää käyttämättä kuin kokeilla ilman tarkkaa tietoa. Miten puu soveltuu esimerkiksi puhtautta vaativiin tiloihin tai tiloihin, joissa vahvojen pesuaineiden käyttö on runsasta?

Kajaanissa toimiva Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikkö vetää kansainvälistä Wood for Health -hanketta (https://www.woodforhealth.eu/project-description/), jossa kehitetään pinnoitteita helpottamaan puupintojen puhtaana pitämistä sekä kerätään kansainvälinen opasvihkonen puun käytölle terveydenhuollon rakennuksissa. Hanke tuottaa myös osaamista ja menetelmiä puupintojen puhtauteen vaikuttavien tekijöiden tutkimiseksi. Wood for Health -hankkeen tulosten tehokas levittäminen ja menetelmien jatkokehittäminen Suomessa on tarpeen, jotta kansainvälisen hankekonsortion työstä jää hyötyä myös Suomeen.

WOOD for HEALTH

Koko hankkeen nimi suomeksi on Puutuotteiden turvallisen käytön edistäminen terveydenhuollon rakennuksissa kehitämällä pintoja, hygieniakonsepteja ja ohjeistuksia.

Hanke kuuluu ERA-Net ForestValue -ohjelmaan. Hankekonsortiossa on Suomesta mukana Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksessa toimiva Mittaustekniikan yksikkö, joka samalla on johtava partneri. Latviasta ja Saksasta on mukana kaksi partneria, Norjasta ja Ruotsista yksi. Hankkeen suomalainen rahoittaja on Ympäristöministeriö.

Puu on viime aikoina noussut ennennäkemättömään arvostukseen rakennusmateriaalina lähinnä ympäristöominaisuuksiensa vuoksi. Puulla on kuitenkin maine myös helposti likaantuvana ja vaikeasti puhdistettavavana materiaalina, mikä on rajoittanut sen käyttöä sairaaloissa, terveydenhuollon yksiköissä ja muissa tiloissa, joissa vaaditaan korkeaa pintahygieniaa. Tämä on valitettavaa, koska tutkimukset ovat osoittaneet, että puu parantaa merkittävästi sisäympäristön laatua (IEQ) ja sitä voidaan käyttää lämmityksen ja / tai ilmanvaihdon energiankulutuksen vähentämiseen. WOOD for HEALTH edistää puutuotteiden turvallista ja lisääntyvää käyttöä kehittämällä antimikrobisia pintoja, hygieniakonsepteja ja laatimalla ensimmäiset eurooppalaiset ohjeet puun käytölle terveydenhuollon rakennuksissa. Tämä vastaa sekä rakennusteollisuuden, sijoittajien että terveydenhuollon rakennusten omistajien vaatimuksiin.

Tutkimuskonsortio selvittää puutuotteiden mahdollisuuksia ja rajoituksia terveydenhuollon rakennuksissa painottaen pinta-asioita ja laatii tämän työn avulla ohjeistuksen puun käytölle. WOOD for HEALTH:n tavoitteena on vastata puupinnoille asetettuihin vaatimuksiin kokonaisvaltaisesti huomioiden tekninen, ympäristöllinen ja taloudellinen suorituskyky. Pinnoitemateriaaleja kehitetään kolmella eri tavalla: kehitetään kalvoa muodostamattomia ja kalvoja muodostavia pinnoitteita, sekä kehitetään myös uusia sideaineita synteesillä. Antimikrobisia luonnollisia polymeerejä kokeillaan korvaamassa tavanomaisia myrkyllisiä biosideja. Puupintojen ja pinnoitteiden karakterisointiin sisältyvät kaikki terveyslaitoksissa tärkeät ominaisuudet: hygienia, mekaaninen ja kemiallinen kestävyys, valostabiilius, syttyvyys ja vesihöyryn kosteuden diffuntoituminen. Hankkeen tuloksista tiedotetaan laajasti sidosryhmille kaikkialla Euroopassa ja kansainvälisessä tiedeyhteydessä.

Kuhmon puinen sote-asema – Kestävää sote-rakentamista Kainuusta

Tavoitteet kootusti:
1. Rakentaa paras mahdollinen sote-asema kaupungille. Kustannus, laatu, käyttäjät ja aikataulu.
2. Rakentaa verkosto Kuhmoon sote-aseman toteuttamiseksi. (Kiinnostuneet kumppanit voivat olla yhteydessä.)
3. Luoda valmis sopimusmalli IPT- pohjaisella hankkeen kehittämiselle ja toteuttamiselle julkiseen rakentamiseen.
4. Kehittää ja toteuttaa modulaarinen ja muuntojoustava rakennusjärjestelmä sote-rakentamiseen
5. Huomioida Kuhmon kaupungin strategia. Edistää puurakentamista.
6. Viestiä saadut tulokset (sopimusmalli, toteutustapa, rakennus) mahdollisimman laajalle.
7. Luoda alusta, joka skaalautuu ja on aidosti käytettävissä tulevissa hankkeissa yli yritys ja kuntarajojen.
8. Kasvattaa kumuloituvaa tietoa rakentamisesta (kustannus, aika, työsuoritteet) ja julkaista se ei salaisin osin.

Työssä käytetään avainresurssina konkreettista soteasema- rakennushanketta. Kehitystyöpanos pyritään käyttämään sellaisenaan todellisen hankkeen toteutukseen ja suurelta osin työpanos menee päällekkäin rakennushankkeen toteuttamisen kanssa.

Kuhmon kaupungilla on ennestään hyvä julkisen puurakentamisen esimerkkikohde; Tuupalan puukoulu, joka on osaltaan vaikuttanut positiivisesti julkisen puurakentamisen kehitykseen. Nyt kehityshankkeen kohteena on puurakenteinen sote-keskus, joka tuottaa referenssikohteen lisäksi monistettavan ja skaalattavan toimintamalli muille kunnille. Vaikuttavuus on merkittävä naapurikunnille ja onnistuessaan hanke lisää julkista puurakentamista niin omassa kunnassa kuin kansallisesti sekä viennissä.

Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmassa on aiemmin keväällä 2020 teetetty selvitys, jonka tavoitteena on visioida nykyaikaisen hyvinvointi/sote-aseman ominaisuuksia sekä selvittää puun laajamittainen hyödyntäminen terveys- ja pelastustoimen rakennusten materiaalina.

Esiselvitys on tehty käyttäen esimerkkinä Kuhmon kaupungin hyvinvointi-/sote-aseman rakentamista. Tuotettu tieto, osaaminen ja materiaali on myös muiden vastaavien hankkeiden hyödynnettävissä.

Mihin etsitään ratkaisua?

Puurakentaminen on lisääntynyt viime vuosien aikana. Silti rakennusalalla välillä ajatellaan, että puurakentaminen olisi kustannuksiltaan tehotonta ja projektit monimutkaisia toteuttaa. Hankkeessa pyritään saamaan puu entistä useammin rakennusmateriaalivaihtoehdoksi julkisissa hankkeissa.

Mikä on hankkeen tavoite?

Kehittämishankkeen päätavoite on luoda julkiselle puurakentamiselle uusi ja innovatiivinen hankintamalli, jota voi vaivattomasti monistaa. Tätä varten hankkeessa kerätään runsaasti tietoa ja viestitään laajasti hankkeen aikana syntyvästä hankintamallista. Tavoitteena on rakentaa mekanismi rakennushankkeen kilpailutukseen ja johtamiseen.

Mitä hankkeessa tehdään?

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on hakenut kyseisen ohjelman rahoitusta rakentaakseen Suomen ensimmäisen puisen sote-aseman.

Tässä projektissa luodaan monistettava johtamis- ja päätöksentekomalli, joka huomioi eri osapuolten intressit tulevaisuuden hankintoja tehdessä. Kun suunnittelu toteutetaan alusta saakka yhdessä, virheiden määrä pienenee. Tällöin lopputulos on laadukkaampi samalla kustannuksella. Kyseinen malli tullaan suunnittelemaan siten, että se on monistettavissa muihin kuntiin.

Kenelle hankkeessa on hyötyä?

Rakentamisen projekteihin näkökulmia ovat tuomassa asukkaat, asiakkaat, käyttäjät, päättäjät ja rakennusalan asiantuntijat. Nämä toimijat myös hyötyvät hankkeesta eniten. Puisen sote-aseman rakentamisen myötä hyötyjiä olisivat myös julkisen alan tulevat rakennushankkeet, sekä kaikki aseman käyttäjät.

Lisätiedot:

Sirpa Huttunen

Projektipäällikkö

Puh. 040 182 5248  

sirpa.huttunen(@)kuhmo.fi

Tytti Määttä

Kuhmon kaupunginjohtaja

Puh. 044 7255 220

tytti.maatta(@)kuhmo.fi

Soile Holopainen

Kehitysjohtaja ja Woodpolis yhteyshenkilö

Puh. 044 7255 304

soile.holopainen(@)kuhmo.fi