Resilience and transmittance of COVID-19 from solid material surfaces of built environment

The activity of the virus on a given surface depends on its structure but also on e.g. the surrounding temperature, humidity, and the properties of the surface. Currently the available information on the CoV-2 resilience and transmittance from solid surfaces is scarce, somewhat contradictory and quite limited to analyses of small specimen populations mostly in standard conditions. The information of coronavirus persistence on surfaces is lacking reliable data with high relevance to living environment outside hospital laboratories.

The novelty of the work arises from conditions of testing and linking them with surface properties to the inactivation mechanisms of coronaviruses (e.g. RNA release and loss of spike proteins and the envelope). This investigation will yield information on the role of surface transmittance hazard of COVID-19 beyond the current state-of-the-art. Wide array of materials are monitored for time-dependent stability and infectivity in different solar, humidity and temperature variations that are considered relevant as indoor and outdoor conditions in different seasons. Specimen investigated include laboratory fabricated and commercial grade products.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset talorakenteiden suunnitteluun ja sisäilman terveyteen

Ihmisten viettäessä suurimman osan elämästään sisätiloissa, terveytemme riippuu rakennetussa ympäristössä kasvavien mikrosienten ja
muiden mikrobien yhteisöistä ja niille, tai niiden metaboliatuotteille, altistumisesta. Ilmastonmuutos vaikuttaa rakennusten kosteus- ja lämpöolosuhteisiin ja lisäksi rakennusteollisuutta ohjataan energiatehokkaiden rakennusten suunnitteluun ja kestävien biomateriaalien
käyttöön.

Ilmaston, rakennussuunnittelun ja materiaalien muutokset vaikuttavat talorakenteiden kosteuteen ja lämpötilaan (mikroilmastoon) ja niissä kasvavien mikroskooppisten organismien määrään ja laatuun. Ennustetut ilmastomalit  altistavat rakennuksia mikrobikasvulle aikaisempaa suuremmassa määrin, ja tämä vaikuttaa asukkaiden ja rakenteiden terveyteen.

Tässä hankkeessa pyrimme tunnistamaan, kuinka ilmastonmuutos, rakennusmateriaalit ja suunnitteluratkaisut vaikuttavat rakennettuun ympäristöön ja sisäilman laatuun sekä asumisterveyteen vaikuttaviin mikroskooppisiin organismeihin.

Antibacterial properties of Scots pine and Norway spruce Männyn ja kuusen antibakteeriset ominaisuudet

Antibacterial properties of Scots pine and Norway spruce

Männyn ja kuusen antibakteeriset ominaisuudet

Tekijä(t): Vainio-Kaila, Tiina

Päiväys: 2017

Kieli: en

Sivut: 70 + app. 50

Laitos: Biotuotteiden ja biotekniikan laitos Department of Bioproducts and Biosystems

ISBN:

978-952-60-7620-1 (electronic) 978-952-60-7621-8 (printed)

Sarjan nimi:

Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 179/2017

Puupinnat sisätiloissa vaikuttavat positiivisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Puun antibakteeriset ominaisuudet saattavat vähentää pintojen kautta tapahtuvan kontaminaation todennäköisyyttä. Antibakteeristen ominaisuuksien parempi ymmärrys mahdollistaa puupintojen hygieenisen laadun paremman hallinnan. Tämän väitöskirjan päätavoite oli selvittää puun ja sen komponenttien antibakteerisia ominaisuuksia. 

Männyn ja kuusen sydän- ja pintapuun antibakteerisuuden tutkimiseen käytettiin osin tätä työtä varten kehitettyjä menetelmiä. Puupinnan todettiin olevan antibakteerinen myös silloin, kun puun uuteaineet oli poistettu asetonilla. Uutteiden tarkempi tutkimus osoitti erityisesti männyn sydän- ja pintapuun, mutta jonkin verran myös kuusen uutteiden ehkäisevän useiden tautia aiheuttavien bakteereiden mm. metisilliinille resistentin Staphylococcus aureuksen (MRSA) kasvua. Uutteiden lisäksi ligniini oli ainoa erillinen komponentti, jolla todettiin antibakteerisia ominaisuuksia. Puusta haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC) todettiin antibakteerisia ominaisuuksia useita tautia aiheuttavia bakteerikantoja kohtaan. 

Kaikissa uutteissa todettiin useita antibakteerisia yhdisteitä, mutta niiden määrä ei aina selittänyt eri puulajien antibakteerisuutta suhteessa toisiin puulajeihin. Mikään yksittäinen yhdiste ei yksin selittänyt antibakteerista vaikutusta, joten ilmiö johtuu joko eri puulajeilla eri mekanismeista tai synergisistä vaikutuksista. α-pineeni ja limoneeni selittivät osin VOCien antibakteerisia ominaisuuksia, mutta myös muilla yhdisteillä todettiin olevan vaikutusta.