Tavoitteena on kehittää kustannustehokas konsepti puurakenteisien kaupunkihuvilamaisten pienkerrostalojen tuottamiseen, jolloin puurakentamisen houkuttelevuutta saadaan kasvatettua ja asukkaille voidaan tarjota kohtuuhintaista sekä ekologista asumista hyvillä alueilla.
CLT Emergency Hospital on suomalainen keksintö (Casagrande Laboratory Center of Urban Resarch, 2020) yksinkertaiselle, modulaariselle ja skaalautuvalle tilaelementteihin perustuvalle humanitääriselle rakennusjärjestelmälle, jonka päärakennusmateriaalina on CLT-massiivipuulevy. Moduulien rakennuskomponentit on suunniteltu mitoitukseltaan siten, että ne mahtuvat mahdollisimman tehokkaasti standardi merikonttiin. Elementtien keveys mahdollistaa myös ilmakuljetuksen. Järjestelmää kehitetään työkaluksi humanitääriselle arkkitehtuurille esim. pakolaisleireillä. Käyttökohteita ovat esimerkiksi: koulu, päiväkoti, orpokoti, turvatalo, pakolaiskeskus, terveyskeskus / klinikka, äitiysklinikka, sairaala, sairaalan laajennos, kuntoutuskeskus, hätämajoitus, väliaikaismajoitus, pysyvä majoitus, yhteisökeskus, tukirakennus.
Hankkeen CLT-massiivipuun rakennustapa soveltaa Suomessa puukerrostalorakentamisessa käytettävää tilaelementtitekniikkaa, mutta yksinkertaistettuna ja merikonttilogistiikkaan mitoitettuna.
CLT Emergency Hospital konseptin pilottiprojektina suunnitellaan UNFPA äitiysklinikkaa Zaatarin pakolaisleirille Jordaniaan.
Hankkeen päämääränä on ollut kehittää ja todentaa aiemmin Ympäristöministeriön rahoitusavustuksen piirissä ollutta Karviaistie 12 arkkitehtuuri-ideakilpailun voittoehdotusta ”Metsä
puilta” monialasuunnittelun ja kustannusohjauksen avulla kustannustehokkaaksi suunnittelukonseptiksi lähiökerrostalon lisäkerrosten ja kuorivan julkisivukorjauksen toteuttamiseksi puutuotteilla.
1970-luvulla rakennettujen betonielementtikerrostalojen korotus ja julkisivujen kuoriva saneeraus
tehdään puurakenteisina. Hankkeessa etsittiin puun käytölle myös aivan uusia muotoja korjausrakentamisessa. Tavoitteena on edistää kiertotaloutta, kun elinkaarensa päähän tulevan rakennuksen ikää jatketaan täydentäen ja korjaten puurakennusosia käyttäen. Muutoksen yhteydessä
rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan tasolle, jota tavoitellaan tulevaisuudessa vähähiilisen ja energiapihin rakentamisen osalta. Huomioitavaa on myös maankäytön tehokkuuden
kasvattaminen yleiskaavan tavoitteiden tasolle. Hankkeen tarkoituksena on luoda vähäpäästöisempi, silti elinkaaritaloudellinen vaihtoehto kaupunkirakenteen tiivistämisessä käytetylle purkamiselle ja uudisrakentamiselle. Hankkeessa tuotettua suunnitelmaa käytetään Karviaistien kortteleiden täydennysrakentamiskaavan viitesuunnitelmana. Riittävän suuressa mittakaavassa ja
kustannustehokkaasti toteutettuna, puisten lisäkerrosten rakentaminen tarjoaisi ratkaisuja moneen haasteeseen, kuten kaupunkialueiden tiivistämisen tarve ja korjausrakentamisen hiilidioksidipäästöjen merkittävä vähentäminen.
Hankkeen aikana kehitystyö suoritettiin puurakenneteknisen suunnittelun, olemassa olevien
rakenteiden sekä niiden jäljellä olevan kantavuuden ja elinkaaren ehdoilla, ajankohdan (2021–
22) voimassa olevien asetusten sekä Hekan korjaus- ja uudisrakentamisen suunnitteluohjeiden
mukaisesti. Poikkeamat suunnitteluohjeista pyrittiin pitämään vähäisinä. Suunnitelmien tuli olla
muun muassa riittävän kustannustehokkaita ARA-rahoituksella toteutettavaksi, mikä pyrittiin
varmistamaan useilla laskennoilla jatkokehitysvaiheessa laskentakonsulttia käyttäen. Suunnitelmissa laskettiin sekä hiilijalanjälki että -kädenjälki ja elinkaarikustannukset.
LASKE on suunnittelutyökalu, joka ohjaa vähähiiliseen rakentamiseen
LASKE on elinkaariarviontityökalu joka:
• on helppokäyttöinen ja helposti lähestyttävä
• tekee tietomallin pohjalta elinkaariarvioinnin koko rakennuksen elinkaaren ajalta
• on selaimessa toimiva ja yhteensopiva ArchiCAD tietomallinusohjelman kanssa, jota jo arvioilta 70 % arkkitehdeistä Suomessa käyttää suunnittelutyössään
• kykenee reaaliajassa havainnollistamaan rakennuksen ympäristövaikutuksia kaikissa suunnitteluvaiheissa•
auttaa suunnittelijaa pysymään rakennukselle annetussa hiilibudjetissa
• auttaa suunnittelijaa perustelemaan ympäristöystävällisiä valintoja
• tekee elinkaariarvioinnin Ympäristöministeriön menetelmän mukaisesti YM:n päästötietokantaa käyttäen
• tuottaa kattavan ja helposti luettavan raportin rakennuksen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista
• tuottaa rakennuslupaliitteiksi lähitulevaisuudessa vaadittavan ilmastoselvityksen sekä materiaaliselosteen.
Elonkirjotalo on uudenlainen puukerrostalokonsepti. Luonnon monimuotoisuutta edistävää ja hiiltä sitovaa puukerrostaloa kehitetään Y-Säätiön kehityshankkeessa vuosina 2020–2022. Hanke on saanut rahoitusta Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -ohjelmasta.
Elonkirjotalo-hankkeessa selvitetään, miten puukerrostalon teknisillä ja tilallisilla ratkaisuilla voidaan suojella luonnon monimuotoisuutta ja pienentää asumisen hiilijalanjälkeä. Valmistuessaan Elonkirjotalon on tarkoituksena edistää luonnon monimuotoisuutta rakenteillaan, maanpinnan käytöllään ja kattokerroksen hyödyntämisellä. Asukkaille talo tulee mahdollistamaan vähähiilisen elämäntavan ja ruuantuotannon osana kerrostaloasumista.
Hankkeen isona tavoitteena on edistää puun käyttöä rakentamisessa, mukaan lukien hybridirakentaminen, ja sen kautta pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä. Hankkeen tavoitteena on tukea puurakentamisen arvoketjujen kilpailukyvyn kehittymistä uusien teknologioiden, digitaalisten työkalujen sekä uusien kumppanuuksien ja vientimahdollisuuksien avulla.
Onko puun laskennallinen lämmönjohtavuus standardissa oikein?
According to the respective European standards, particularly EN 12524:2000, structures made of coniferous wood like spruce, fir, pine, larch, etc. are to be measured with a lambda value of 0.13 W/mK, regardless of the building type. This value refers to a wood moisture content of 18-20%. For wooden structures in heated rooms and with exterior weather protection, the moisture content is expected be under 10% during heating periods. Therefore, the actual and efficient value of thermal conductivity in building practice lies significantly lower than 0.13 W/mK.
Puun laskennallisena lambda-arvona käytetään 0.13 W/mk. Oheisessa liitteenä olevassa saksalais-itävaltalais -tutkimuksessa nousee esille se, onko puun laskennallinen lambda-arvo kohdallaan(?), koska puu seinärakenteissa on kuivempaa kuin laskentastandardissa oletetaan. Oletusta tukee myös tutkimuksen laskennallisen ja käytännön energiakulutuksen erot testirakennuksessa. Saman suuntaisia tuloksia on saatu myös Suomessa tehdyssä tutkimuksessa, HIRSITALOJEN ENERGIANKULUTUSSELVITYS; Henri Marjakangas, OAMK.
Olisiko tämä tutkimusaihe kiinnostava jollekin tutkimuslaitokselle? Mikäli olet kiinnostunut aiheesta, ole yhteydessä info@puutuoteteollisuus.fi